Yli puolet yrityksistä saanut mitä hakenut
Kilpailukykyä ulkomailta

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Samuli Rikama työskentelee yritysten rakenteet -yksikössä Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 3/2008

Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille on kohentanut kilpailukykyä, ilmoitti yli 60 prosenttia yrityksistä tuoreessa kyselytutkimuksessa. Haittavaikutuksia sitä vastoin ovat kokeneet vain harvat.
_____

Yritysten oman arvion mukaan toimintojen ulkoistamisella ja siirtämisellä ulkomaille on ollut useimmiten positiivinen vaikutus yrityksen kilpailukykyyn. Kilpailukyky koostuu monista eri osatekijöistä kuten toiminnan kustannuksista, logistiikasta tai teknologian saatavuudesta. Keskeinen tekijä ovat työvoimakustannukset, joihin lähes 60 prosenttia yrityksistä arvioi toimintojen siirtymisen ulkomaille vaikuttaneen positiivisesti (Kuvio 1).

Kuvio 1. Toimintojen ulkoistamisella ja ulkomaille siirtämisellä ollut positiivisia vaikutuksia, %-osuus toimintoja ulkomaille ulkoistaneista tai siirtäneistä vähintään sadan henkilön yrityksistä

Lähde: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007, Tilastokeskus.

Myös muut kustannukset kuin työvoimakustannukset olivat vähentyneet lähes puolessa yrityksistä. Ulkoistamisen tai toimintojen siirtojen muita positiivisia vaikutuksia esimerkiksi yrityksen sisäiseen tietotaitoon tai pääsyyn uusille markkinoille ilmoitettiin selvästi harvemmin.

Teollisuus- ja palveluyritysten käsitykset toimintojen ulkoistamisen tai siirtämisen vaikutuksista poikkesivat selvästi teknologian saatavuuden suhteen. Palveluyritykset arvioivat ulkoistamisen parantaneen teknologian saatavuutta selvästi useammin kuin teollisuusyritykset. Toisaalta teollisuusyritykset pääsivät mielestään uusille markkinoille ulkomaille siirtymisen seurauksena useammin kuin palveluyritykset.

Korkean teknologian teollisuus sekä osaamisintensiiviset palvelut ovat ahkerasti ulkoistaneet tai siirtäneet toimintojaan ulkomaille 2000-luvulla. Erityisesti korkean teknologian teollisuusyritykset arvioivat ulkomaille siirtymisen vaikutuksia positiivisemmin kuin teollisuusyritykset keskimäärin. Teollisuuden ohella osaamisintensiiviset palveluyritykset olivat optimistisia uusille markkinoille pääsyn suhteen ulkomaille siirtymisen avulla.

Työvoimakustannuksia saatu alaspäin

Työvoimakustannusten vähentäminen on yksi keskeisimpiä syitä, kun yritykset päättävät ulkoistaa tai siirtää toimintojaan ulkomaille. Yritysten arvion mukaan työvoimakustannusten säästöissä on myös varsin yleisesti onnistuttu. Kaikilla toimialoilla positiivisia arvioita toteutuneista säästöistä esiintyi useammin kuin työvoimakustannussäästöt ilmoitettiin keskeiseksi ulkomaille ulkoistusten syyksi (Kuvio 2).

Kuvio 2. Työvoimakustannusten vähentämistä haettu ja saatu, %-osuus toimintoja ulkomaille ulkoistaneista tai siirtäneistä vähintään 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä

Lähde: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007, Tilastokeskus.

Teollisuusyritysten arviot työvoimakustannusten säästöistä olivat palvelu-yrityksiä positiivisemmat. Etenkin korkean teknologian teollisuusyritykset, - noin kaksi kolmannesta näistä yrityksistä - arvioi säästäneensä työvoimakustannuksissa. Myös tietointensiivisillä palvelualoilla vaikutukset työvoimakustannuksiin olivat yleisemmin positiivisia kuin palvelualoilla keskimäärin.

Yritykset ilmoittivat varsin harvoin ulkomaille ulkoistusten ja toimintojen siirtojen toteutuneista haittavaikutuksista toiminnalle. Noin 17 prosenttia teollisuusyrityksistä oli kokenut logistiikkansa heikentyneen.

Osaamisintensiiviset palveluyritykset raportoivat jonkin verran negatiivisista vaikutuksista yrityksen sisäiseen tietotaitoon sekä muihin kuin työvoimakustannuksiin.

Sivun alkuun

Pienet ulkoistavat, suuret siirtävät

Keskeinen ulottuvuus toimintojen kansainvälisessä siirtymisessä on se, siirtyvätkö toiminnot konsernin sisällä vai sen ulkopuoliselle, markkinoilla toimivalle yritykselle. Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen kattavat toimintojen siirrot konsernin sisällä toiselle konserniyritykselle ulkomailla sekä ulkoistamisen konsernin ulkopuoliselle yritykselle, joka toimii ulkomailla.

Yleisimmin toimintojen siirtyminen ulkomaille tarkoittaa niiden siirtämistä samaan konserniin kuuluvalle yritykselle. Noin 80 prosenttia yli sadan hengen yrityksistä ilmoitti siirtäneensä toimintojaan saman konsernin yritykselle ulkomaille.

Pienemmät yritykset eivät yhtä usein ole konserniyrityksiä vaan toimivat itsenäisesti. Näin ollen pienempien 50-99 henkilöä työllistävien yritysten keskuudessa toimintojen siirrot ulkomailla toimivalle konserniyritykselle olivat selvästi harvinaisempia kuin suurissa; vain alle 60 prosenttia pienistä yrityksistä oli tehnyt näin.

Toisaalta puolet pienistä yrityksistä ulkoistaa toimintojaan ulkomaille konsernin ulkopuolisille yrityksille, mutta suurista yrityksistä näin ilmoitti tehneensä alle 40 prosenttia. Yritysten käyttäytyminen ei juuri poikkea oli sitten kyseessä teollisuus- tai palveluyritys.

Sivun alkuun

Monikansalliset yritykset dominoivat

Konsernin sisäisiä siirtoja voidaan eritellä tarkemmin sen mukaan, onko toimintoja siirretty ulkomailla jo toimivalle konserniyritykselle, tarkoitusta varten perustetulle tai hankitulle konserniyritykselle. Tyypillisessä tapauksessa toimintoja siirretään suoraan ulkomailla toimiville konserniyrityksille ja jotakuinkin harvoin tätä varten ostetulle konserniyritykselle (Taulukko 1).

Taulukko 1. Ydinliike- ja tukitoimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille 2001-06, % osuus vähintään 50 henkilön yrityksistä

  Ostettu konserni yritys Ulkomailla toimiva konserniyritys Perustettu konserniyritys Konsernin ulkopuolinen yritys
Teollisuus 8,4 54,2 18,1 43,7
Korkean teknologian teollisuus 6,5 55,3 24,4 46,3
Palvelut 3,1 65,0 16,9 40,0
Tietointensiiviset palvelut 9,3 68,5 31,5 42,6
Kaikki toimialat 6,0 58,5 17,8 42,2

Melko yleistä on myös toimintojen siirto tarkoitusta varten ulkomaille perustetulle yritykselle. Keskimäärin 18 prosenttia yrityksistä ilmoitti tehneensä näin, mutta erityisesti korkean teknologian teollisuudessa (24 %) ja tietointensiivisissä palveluissa (32 %) uusia yrityksiä perustettiin huomattavasti useammin.

Konsernin ulkopuolisille yrityksille ulkoisti toimintojaan keskimäärin 42 prosenttia yrityksistä, yleisimmin korkean teknologian teollisuusyritykset. Toimialoittaiset erot ulkomaille ulkoistuksissa olivat kuitenkin melko pieniä.

Sivun alkuun

Uhka vai mahdollisuus?

Työpaikkojen lakkauttaminen toimintojen ulkoistamisen tai siirtämisen seurauksena on poliittisesti kiinnostava asia. Sen mittaaminen on kuitenkin hankalaa ja monitahoisesta ilmiöstä on saatavissa vain niukalti tietoja - usein perustuen vain lehtiartikkeleihin.

Ydinkysymys lienee, missä määrin kannattaa yrittää ylläpitää sellaista toimintaa Suomessa, joka voidaan tuottaa selvästi tehokkaammin jossain muussa maassa. Ja jos toimintoja siirtyy, missä määrin voimme - kansainvälisen erikoistumisen hengessä - luoda tilalle esimerkiksi korkean tietotaidon ja osaamisen työpaikkoja. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yrityssektori on perusedellytys tällaisten uusien työpaikkojen syntymiselle - ja yleisesti ottaen toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen kohentaa yritysten kilpailukykyä.

Monikansalliset yritykset toimivat ulkoistamisen vetureina. Ulkoistamis- ja siirtämispäätöksiä ulkomaille ei tehdä näissä yrityksissä yleensä hätiköiden vaan perusteellisen pohdinnan tuloksena ja yrityksen strategiaa noudattaen. Yrityssektorin näkökulmasta ulkoistaminen tai siirtyminen ulkomaille on strateginen mahdollisuus, jolla voidaan tuottaa hyödykkeitä tai palveluja kilpailukykyisemmin tai vaikkapa päästä uusille markkinoille.

Sivun alkuun

Työpaikkoja siirtyy ja syntyy

Yrityksiltä kysyttiin toimintojen ulkoistamisen tai siirtämisen seurauksena odotetuista työpaikkojen muutoksista eli siirroista ulkomaille sekä uusien työpaikkojen syntymisestä Suomeen vuosina 2007-09. Usein unohdettu tosiasia on, ettei yrityksistä pelkästään katoa työpaikkoja ulkoistusten ja siirtojen seurauksena, vaan yritykset voivat paremman kannattavuutensa turvin myös luoda uusia työpaikkoja erilaisiin tehtäviin.

Tyypillisesti toimintojaan ulkoistaneet tai siirtäneet yritykset raportoivat muiden kuin asiantuntijatyöpaikkojen siirroista ulkomaille. Noin puolet yrityksistä arvioi näitä siirtyvän jonkin verran tai merkittävästi ulkomaille vuosina 2007-09. Vastaavasti noin 30 prosenttia yrityksistä arvioi luovansa tällaisia työpaikkoja Suomeen, etenkin 50-99 henkilön yritykset olivat suuria yrityksiä optimistisempia tämän suhteen (Kuvio 3).

Kuvio 3. Yritykset, jotka odottavat työpaikkojen muutoksia 2007-09 johtuen toimintojen ulkoistamisesta tai siirroista ulkomaille, %-osuus jo ulkoistaneista tai siirtäneistä tai tätä suunnittelevista yrityksistä

Lähde: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007, Tilastokeskus

Yleensä vaativaa tietotaitoa ja osaamista edellyttävien asiantuntijatyöpaikkojen syntymistä ja säilymistä Suomessa pidetään talouden kannalta erittäin suotavana. Kyselyn mukaan tasapaino asiantuntijatyöpaikkojen syntymisessä Suomeen ja siirtymisessä pois Suomesta näyttäisi toteutuvan paremmin kuin muiden työpaikkojen osalta.

Suurista yli sadan hengen yrityksistä lähes 40 prosenttia arvioi, että asiantuntijatyöpaikkoja siirtyy jonkin verran tai huomattavasti ulkomaille toimintojen ulkoistamisen tai siirtämisen seurauksena. Samanaikaisesti lähes yhtä moni eli reilu kolmannes suurista yrityksistä odotti asiantuntijatyöpaikkoja syntyvän Suomeen vastaavana aikana. Pienten yritysten odotukset olivat vielä positiivisemmat: 36 prosenttia arveli yrityksiinsä Suomessa syntyvän uusia asiantuntijatyöpaikkoja, kun taas 30 prosenttia odotti näiden siirtymistä ulkomaille.

Samuli Rikama on vastannut Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -hankkeesta.

Päivitetty 28.5.2008