Tietoyhteiskuntamittareiden tulkinta mutkikasta
- Mitä mittarit oikein kertovat?
- Komposiitti-indikaattoreissa omat pulmansa
- Pohjoismaat kärjesssä internetin käytössä
- Suomalaiset EU:n innokkain verkkopankki- ja verkkolehtikansa
- Eri lähestymistavat ja painotukset antavat erilaisia tuloksia
- Suuntaviivoja ja signaaleja
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suomalaiset EU:n innokkain verkkopankki- ja verkkolehtikansa
Internetiä käytetään monipuolisesti eri tarkoituksiin (taulukko 1). Verkkopankkia suomalaiset käyttävät eniten EU-maista, samoin suomalaiset lukevat verkkolehtiä. Sen sijaan web-tv:n katselu on vähäisempää. Viranomaisten verkkopalvelujen käytössä muut pohjoismaalaiset, hollantilaiset ja luxemburgilaiset ovat aktiivisempia. Virallisten lomakkeiden palauttamisessa Suomi sijoittuu EU-maista vasta 9. sijalle, muun muassa Virossa, Ranskassa ja Britanniassakin tätä palvelua käytetään Suomea enemmän.
Taulukko 1. Internetin käyttötarkoitukset keväällä 2007, prosenttia koko väestöstä
Verkko- pankki |
Sähkö- posti |
Musiikki/ pelit |
Tuotetiedon haku |
Verkko- lehtien lukeminen |
Internet- puhelut |
Web-radio tai web-tv |
|
Romania | 2 | 20 | 12 | 12 | 9 | 4 | 6 |
Bulgaria | 2 | 25 | 16 | 47 | 24 | 12 | 7 |
Kreikka | 4 | 21 | 15 | 28 | 16 | 3 | 8 |
Puola | 13 | 32 | 17 | 27 | 17 | 6 | 8 |
Tšekin tasavalta | 12 | 42 | 20 | 37 | 22 | 16 | 8 |
Italia | 12 | 31 | 14 | 44 | 10 | 7 | 10 |
Latvia | 28 | 46 | 27 | 17 | 10 | 11 | 10 |
Liettua | 21 | 39 | 27 | 39 | 25 | 12 | 11 |
Portugali | 12 | 33 | 21 | 32 | 22 | 6 | 13 |
Kypros | 12 | 30 | 20 | 27 | 15 | 10 | 13 |
Belgia | 35 | 60 | 23 | 55 | 17 | 10 | 13 |
Slovakia | 15 | 50 | 23 | 33 | 15 | 9 | 14 |
Unkari | 12 | 47 | 27 | 47 | 21 | 10 | 15 |
Espanja | 16 | 42 | 25 | 63 | 21 | 13 | 15 |
Itävalta | 30 | 54 | 17 | 49 | 22 | 10 | 16 |
Slovenia | 19 | 44 | 25 | 52 | 22 | 10 | 16 |
EU27 | 25 | 48 | 22 | 43 | 28 | 13 | 16 |
Viro | 53 | 54 | 29 | 42 | 24 | 8 | 17 |
EU25 | 27 | 50 | 22 | 55 | 18 | 9 | 17 |
Irlanti | 24 | 48 | 13 | 62 | 22 | 8 | 18 |
EU15 | 29 | 52 | 22 | 39 | 18 | 18 | 20 |
UK | 32 | 61 | 26 | 36 | 32 | 19 | 20 |
Ranska | 32 | 48 | 22 | 48 | 50 | 16 | 21 |
Saksa | 35 | 64 | 21 | 47 | 23 | 9 | 23 |
Suomi | 66 (1) | 71 (3) | 34 (3) | 68 (3) | 50 (1) | 18 (4) | 24 (5) |
Luxemburg | 46 | 71 | 33 | 68 | 42 | 23 | 29 |
Ruotsi | 57 | 69 | 35 | 70 | 43 | 9 | 33 |
Hollanti | 65 | 79 | 45 | 68 | 47 | 11 | 34 |
Tanska | 57 | 74 | 33 | 76 | 40 | 21 | 35 |
Islanti | 72 | 80 | 36 | 76 | 68 | 12 | 37 |
Norja | 71 | 76 | 35 | 78 | 67 | 22 | 48 |
Lähde: Eurostat, Tietokannat
CapGeminin vuosittaisessa raportissa tutkitaan viranomaisten kansalaisille tarjoamien sähköisten palvelujen tasoa. Tuoreimpien tulosten mukaan kaikki tutkimuksessa mukana olleet kansalaisille tarjotut 12 palvelua olivat Itävallassa saatavilla verkosta, kun taas Suomessa vain 80 prosenttia vastaavista palveluista oli verkossa. Kuitenkin Itävallassa kansalaiset (27 %) käyttivät internetiä viranomaisyhteyksiin huomattavasti suomalaisia (50 %) vähemmän.
Verkko-ostoksilla suomalaiset käyvät harvemmin kuin britit, saksalaiset, ruotsalaiset ja hollantilaiset. Norjassa melkein kolme neljästä internetin käyttäjästä oli myös tehnyt hankintoja verkosta. Noin kolmasosa saksalaisista ja luxemburgilaisista hankkii kirjoja, joita suomalaisista ostaa verkon kautta vain joka viides internetin käyttäjä. Sen sijaan suomalaiset hyödyntävät verkon matkailupalveluita ja ostavat pääsylippuja verkosta samassa suhteessa kuin yleensä tekevät verkko-ostoksia.
Matkapuhelinpenetraatio kuuluu YK:n käyttämiin indikaattoreihin. Penetraatiota mitataan liittymien lukumäärillä ja liittymien tilastointiin liittyy epävarmuutta. EU-maissa käytettävyyttä mitataan haastattelututkimuksissa kysymällä, onko matkapuhelinta omassa käytössä. Suomessa matkapuhelinpenetraatio on kuten jo muissakin EU-maissa korkea.
Tietoyhteiskuntakehitys on Suomessa jatkunut tasaisena ilman suuria muutoksia. Suomi on kansainvälisesti verrattuna monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävä maa ja Suomen sijaluku kansainvälisissä vertailuissa on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Suomi sijoittuu eri mittareilla arvioituna EU-keskiarvojen yläpuolelle, mutta pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää usein viimeiseksi.
Päivitetty 29.5.2008