Tietoyhteiskuntamittareiden tulkinta mutkikasta

  1. Mitä mittarit oikein kertovat?
  2. Komposiitti-indikaattoreissa omat pulmansa
  3. Pohjoismaat kärjesssä internetin käytössä
  4. Suomalaiset EU:n innokkain verkkopankki- ja verkkolehtikansa
  5. Eri lähestymistavat ja painotukset antavat erilaisia tuloksia
  6. Suuntaviivoja ja signaaleja

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Suuntaviivoja ja signaaleja

Kansainvälisissä vertailuissa Suomen sijoitus tietoyhteiskuntana vaihtelee sen mukaan, mitä kriteereitä kulloinkin on valittu. Yksiselitteistä ja kaikkien hyväksymää mittaustapaa ei toistaiseksi ole, mutta eipä olla yksimielisiä siitäkään, että asukasta kohti laskettu bruttokansantuote kertoisi absoluuttisen totuuden, vaikka mittarilla on jo pitemmät perinteet.

Varmaankin useanlaisia mittareita tarvitaan, antavathan ne toki suuntaviivoja ja signaaleja tietoyhteiskuntakehityksestä eri maissa. Halutaanko yhteiskuntaa kehittää mittareiden mukaisesti vai palvelemaan kansalaisia ja taloutta niiden tarpeiden mukaan, on toinen kysymys ja viime kädessä poliitikkojen käsissä. Hehän lopulta toteuttavat yhteiskunnan jäsenten tahtoa.

Lähteet:
 Tilastokeskus
Loppuraportti: Suomalaista tietoyhteiskuntaa rakentamassa. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma 2003-2007.
Eurostat, Tietokannat
OECD, Key ICT indicators
ITU & UNCTAD World Information Society Report 2007.
The User Challenge - Benchmarking The Supply Of Online Public Services, 7th Measurement, September 2007. Prepared by: CapGemini for European Commission.
UN e-Government Survey 2008: from e-Government to Connected Governance

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 29.5.2008