Ilman pienhiukkaset merkittävä terveysongelma
- Liikenteen pakokaasut haitallisimpia
- Pienhiukkaset tunkeutuvat koteihin ja toimistoihin
- Hiukkasille ei ole turvallista tasoa
- Pienhiukkaset kaukokulkeutuvat
- Helsingin ilmanlaatu tyydyttävällä tasolla
- Pienhiukkaset eivät toimista huolimatta vähene
- Dieselmoottoreissa piilee vaara
- Pienhiukkasten koko, muoto ja koostumus vaihtelevat
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Hiukkasille ei ole turvallista tasoa
Suomen ulkoilman laadun ohjearvot perustuvat terveysvaikutustutkimuksiin. Käytännössä viranomaisten on otettava ilmanlaadun ohjearvot huomioon ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Pitkällä aikavälillä ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään alueilla, joilla ilmanlaatu on toistuvasti ohjearvoja huonompi.
Alueilla, joilla ilmanlaatu nykyisin on ohjearvotasoa parempi, ilmanlaadun huonontuminen tulee estää. Mittausten mukaan pääkaupunkiseudulla voivat typpidioksidin ja hiukkasten (PM10) ohjearvot ylittyä toistuvasti vilkkaissa liikenneympäristöissä. Pienhiukkasille (PM2,5) ei ole toistaiseksi annettu ohjearvoja. Hiukkaspitoisuuksille ei voida nykytiedon perusteella määritellä täysin haitatonta alarajaa.
Voimassaolevat EU:n ilmanlaadun raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet muun muassa rikki- ja typpidioksidille, hiukkasille ja lyijylle. Raja-arvot tulivat voimaan heinäkuussa 2001, ja sitoviksi ne muuttuvat asteittain vuoteen 2010 mennessä. Nykyisellään typpidioksidipitoisuus saattaa ylittää ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittävät, raja-arvot vilkkaissa liikenneympäristöissä.
Päivitetty 29.5.2008