Monta lukua opiskelijoiden ja työttömien köyhyydestä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Pekka Ruotsalainen on suunnittelija ja Hannele Sauli erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu TilastokeskuksenHyvinvointikatsauksessa 2/2008.

Pienituloisuus on yleisintä opiskelijoiden ja työttömien keskuudessa. Käsitys näiden ryhmien pienituloisuudesta vaihtelee sen mukaan, miten asiaa tarkastelee: kotitalouden viitehenkilön aseman vai opiskelijoiksi ja työttömiksi luokiteltavien henkilöiden näkökulmasta. Nämä pienituloisuusluvut menevät helposti sekaisin.

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tuoreessa julkistuksessa kerrotaan, että opiskelijatalouksissa elävistä henkilöistä 82 prosenttia ja työttömien talouksissa elävistä henkilöistä 66 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2006. Pienituloisten suurelta tuntuva osuus näissä ryhmissä herättää ihmetystä, sillä esimerkiksi Euroopan tilastovirasto Eurostat ilmoittaa työttömien pienituloisuusasteeksi 42 prosenttia (vuoden 2005 tieto). Seuraavassa valotetaan ratkaisuja, joiden perusteella tulonjakotilastossa moisiin lukuihin päädytään.

Sosioekonominen asema määritellään henkilöille ja kotitalouksille

Tulonjakotilasto on vuosittain tehtävä kotitalouksien tuloja ja tuloeroja kuvaava tilasto. Tilastossa kuvataan myös suhteellista pienituloisuutta. Eurostatin määritelmin pienituloisiksi luokitellaan ne ihmiset, joiden kotitalouksien tulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta.

Tulonjakotilaston tarkastelun näkökulma on kotitalouskohtainen. Vaikka tiedot kootaan henkilöistä ja heidän tuloistaan, tilasto kuvaa kotitalouksien yhteenlaskettuja tuloja. Takana on ajatus, että jotkut kotitalouden jäsenet hankkivat tuloja, ja toisten roolina on pitää huolta muista esimerkiksi kotityötä tekemällä tai olla kasvatettavana tai huolehdittavana. Kotitalouden resurssit jaetaan kaikkien jäsenten kesken.

Ihminen voi samanaikaisesti opiskella, olla työssä ja tehdä montaa muuta asiaa. Myös työtön ehtii vuoden aikana olla monessa mukana. Tilaston yksiulotteinen maailma kuitenkin edellyttää, että hänet luokitellaan johonkin yksiselitteisesti. Tulonjakotilastossa käytetään sosioekonomisen aseman luokitusta, joka perustuu sekä haastattelussa annettuihin tietoihin että hallinnollisista rekisteriaineistoista saatuihin (tulo)tietoihin. Sosioekonominen asema määritetään sekä kaikille henkilöille että kotitalouden viitehenkilön kautta jokaiselle kotitaloudelle. Sosioekonomisen aseman luokitus kuvaa sitä toimintaa, jonka avulla henkilö tai kotitalous pääasiallisesti saa toimeentulonsa vuoden aikana.

Sivun alkuun

Kuka on opiskelija tai työtön?

Henkilön luokitteleminen opiskelijaksi edellyttää, että hän on haastattelutietojen mukaan opiskellut tilastovuonna (selvitetään henkilöittäin kuukauden tarkkuudella). Kuten sanottu, hänellä voi olla monenlaisia, yhtäaikaisiakin, toimia vuoden aikana. Opiskelijaksi luokittelu edellyttää, ettei hänellä ole ollut vuoden aikana sellaisia merkittäviä tuloja, joiden perusteella hänet luokiteltaisiin palkansaajaksi, yrittäjäksi, työttömäksi tai eläkeläiseksi. Tällä perusteella esimerkiksi ne opiskelijat, joiden palkkatulot ylittävät tietyn rajan, luokitellaan palkansaajiksi.

Vastaavasti työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on haastattelussa kertonut olleensa työtön pääosan vuodesta tai hänen pääasiallinen toimeentulonsa on tilastovuoden aikana koostunut työttömyysturvaetuuksista. Lisäedellytyksenä on, ettei hänellä ole tilastovuoden aikana niin paljon palkka-, yrittäjä- tai muita tuloja sekä niitä tuottavia kuukausia, että niiden perusteella hänet olisikin luokiteltava palkansaajaksi, yrittäjäksi tai eläkeläiseksi.

Sivun alkuun

Henkilöt ja heidän taloutensa

Kotitalouden sosioekonominen asema määritellään tulonjakotilastossa niin sanotun viitehenkilön avulla. Viitehenkilö on useimmiten se henkilö, jolla on suurimmat henkilökohtaiset vuositulot. Kotitalouskohtaisissa tarkasteluissa viitehenkilön asema luonnehtii koko kotitalouden sosioekonomista asemaa, vaikka kotitaloudessa olisi myös muissa asemissa olevia jäseniä.

Opiskelijasta tehdään kotitalouden viitehenkilö ja koko taloudesta hänen mukaansa opiskelijatalous sillä edellytyksellä, ettei kotitalouteen kuulu ketään häntä suurituloisempaa ei-opiskelijaa. Työttömän talous syntyy vastaavalla periaatteella.

Sivun alkuun

Opiskelijoita on paljon mutta opiskelijatalouksia melko vähän

Vuoden 2006 tulonjakotilastossa oli yli 380 000 henkilöä, joiden sosioekonominen asema oli opiskelija. Kuitenkin heistä vain joka neljäs asui opiskelijakotitaloudessa. Valtaosa opiskelijoista ei kuulunut opiskelijatalouteen, vaan asui esimerkiksi vanhempiensa tai parempituloisen opiskelemattoman puolisonsa kanssa.

Varsinaisia opiskelijatalouksia oli vain noin 82 000 vuonna 2006, ja näissä talouksissa asui 107 000 henkilöä. Valtaosa opiskelijatalouksista oli siis yksinasuvien talouksia.

Kuvio 1. Opiskelijakotitalouksissa asuvien henkilöiden ja opiskelijoiksi luokiteltujen henkilöiden pienituloisuusasteet vuosina 1989-2006, prosenttia. Kolmen vuoden liukuva keskiarvo.

Lähde: Tulonjakotilasto. Tilastokeskus.

Opiskelijatalouksiin kuuluvista henkilöistä pienituloisia oli runsaat 80 prosenttia (kuvion 1 harmaa käyrä). Pienituloisuus kosketti siis noin 87 000 opiskelijatalouksiin kuuluvaa henkilöä ja 68 000 opiskelijataloutta.

Sen sijaan kaikkien opiskelijoiksi luokiteltujen henkilöiden pienituloisuusaste oli selvästi alhaisempi, noin 30 prosenttia (kuvion 1 sininen käyrä). Muihin kuin opiskelijatalouksiin kuuluvien opiskelijoiden (3/4 kaikista opiskelijoista) pienituloisuusaste oli vain noin 15 prosenttia vuonna 2006.

Opiskelijoiden pienituloisuutta näyttäisi siis parhaiten estävän se, että hänellä on parempituloisia asuinkumppaneita, esimerkiksi omat vanhemmat tai työssä käyvä puoliso.

Sivun alkuun

Joka toinen työtön on taloutensa viitehenkilö

Vuoden 2006 tulonjakotilastossa oli runsaat 255 000 henkilöä, joiden sosioekonominen asema oli työtön. Heistä runsaat puolet (54 %) asui työttömien kotitaloudessa. Tällaisen kotitalouden toimeentulo on riippuvainen työttömän sosiaaliturvasta sekä mahdollisesti häntä pienempituloisten henkilöiden tuloista.

Kotitalouksia, joiden viitehenkilö oli työtön, oli 122 000 ja kaiken kaikkiaan näihin talouksiin kuului 210 000 henkilöä vuonna 2006. Pienituloisiin kotitalouksiin, joiden viitehenkilö oli työtön, kuului yhteensä 139 000 henkilöä, ja pienituloisuusaste oli näin ollen 66 prosenttia (kuvion 2 harmaa käyrä).

Kuvio 2. Työttömien kotitalouksissa asuvien henkilöiden ja työttömäksi luokiteltujen henkilöiden pienituloisuusasteet vuosina 1989-2006, prosenttia. Kolmen vuoden liukuva keskiarvo.

Lähde: Tulonjakotilasto. Tilastokeskus.

Joka toisella työttömäksi luokitelluista henkilöistä oli kuitenkin kotitaloudessaan viitehenkilönä joku parempituloinen. Sellaisiin talouksiin kuuluvien työttömien pienituloisuusaste oli noin 21 prosenttia vuonna 2006. Se on selvästi korkeampi kuin keskimääräinen pienituloisuusaste, joka oli 12,5 prosenttia vuonna 2006.

Kaikkien työttömien henkilöiden pienituloisuusaste oli 44 prosenttia (kuvion 2 sininen käyrä) vuonna 2006. Se on lähes sama kuin Eurostatin julkaisema työttömien pienituloisuustieto.

Eurostat ilmoittaa verkkosivullaan työttömien pienituloisuusasteeksi 42 prosenttia. Eurostatin luvut, joiden lähteenä on eurooppalainen tulo- ja elinolotutkimus EU-SILC, ovat peräisin samasta perusaineistosta kuin Suomen tulonjakotilaston luvut. Vain määritelmissä on eroja. Eurostat luokittelee henkilöitä pääasiallisen toiminnan perusteella. Viitehenkilö on Eurostatille tuntematon käsite.

Sivun alkuun

Henkilö vai talous?

Opiskelijoiden ja työttömien pienituloisuuden tasosta saa erilaisen käsityksen riippuen siitä, tarkastellaanko asiaa kotitalouden vai henkilön ominaisuuksien pohjalta. Muiden väestöryhmien tapauksessa vastaavia eroja ei juurikaan ole, koska esimerkiksi eläkeläiset ja palkansaajat elävät enimmäkseen eläkeläisten ja palkansaajien kotitalouksissa. Tulonjakotilaston perinteenä on ollut tarkastella tulonjakoa kotitalouden ja kotitalouden viitehenkilön ominaisuuksien pohjalta.

Jatkossa Tilastokeskus tulee julkaisemaan pienituloisuustietoja entistä enemmän myös henkilön ominaisuuksien (kuten sosioekonominen asema) pohjalta kansallisessakin tulonjakotilastossa. Opiskelijoiden ja työttömien taloudet ovat "tilastoteknisistä syistä" pienituloisia - talouksien viitehenkilön muodostustapa johtaa siihen, että vain pienituloisimmista talouksista syntyy opiskelijan tai työttömän talous.

Mielikuvissa henkilöt ja taloudet sekoittuvat ja käsitykset opiskelijan ja työttömän sosioekonomisesta tilanteesta jäävät masentavan huonoiksi. Tarkennusten jälkeenkin näiden henkilöiden pienituloisuusluvut ovat suuria, mutta eivät niin isoja kuin tulonjakotilaston käyttämien perinteisten mittareiden perusteella voisi luulla.

Lähteet:
Eurostat.Verkkotaulukkopalvelin osoitteessa ec.europa.eu/eurostat. Pääsivulta haettu Data-linkin avulla Living conditions and welfare. [Viittauspäivä 23.5.2008.]
Tulonjakotilasto. Työvoimaan kuulumattomien pienituloisuus yhä yleisempää. Saatavissa: www.stat.fi/tulonjakotilasto. [Viittauspäivä: 23.5.2008.]

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 9.6.2008