Teollisuuden toimialakatsaus I/2008

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Jukka Appelqvist (09) 1734 3391
Fokuksen kirjoittaja: Kari Rautio (09) 1734 2479
 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuustuotanto jatkoi kasvuaan vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomessa kasvuvauhti pysytteli likimain edellisvuoden tasolla, vaikka hiipuikin hieman edellisestä vuosineljänneksestä. Myös teollisuusyritysten liikevaihdon kasvu oli alkuvuodesta varsin nopeaa ja kasvua tuli sekä viennistä että kotimaisesta myynnistä.

Teollisuuden keskeisillä alatoimialoilla kehitys jatkui yhä varsin erilaisena. Tuotannon kasvu jatkui metalliteollisuudessa ja kemianteollisuudessa vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta puu- ja paperiteollisuudessa tuotanto jäi selvästi vuodentakaista pienemmäksi. Liikevaihdon osalta kasvu oli erityisen nopeaa kemianteollisuudessa, jossa myös tuottajahinnat nousivat voimakkaasti. Vaikka työllisten määrä laski alkuvuodesta hieman teollisuusyrityksissä, teollisuuden palkkasumma kasvoi selkeästi.

Kokonaisuudessaan teollisuusyritysten lähitulevaisuuden näkymät vaikuttavat yhä kohtalaisen hyviltä. Jonkinasteinen suhdannetilanteen viileneminen heijastuu kuitenkin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrissa että Tilastokeskuksen teollisuuden uusia tilauksia kuvaavassa tilastossa. Eri alatoimialojen osalta tilanne on likimain ennallaan. Puu- ja paperiteollisuuden näkymät vaikuttavat heikoilta, mutta metalliteollisuuden ja kemianteollisuuden osalta tilanne jatkuu melko hyvänä.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Suomen teollisuustuotannon kasvu jatkui EU-maita ja USA:ta nopeampana

Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuustuotannon kausitasoitettu volyymi kasvoi Suomessa 4,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Kasvu jatkui siis likimain samaa vauhtia kuin vuonna 2007, jonka aikana kasvua kertyi 4,5 prosenttia. Vauhti oli yhä ripeämpää kuin USA:ssa tai EU-maissa keskimäärin.

EU-maiden keskimääräinen kasvuvauhti oli vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä noin 3 prosenttia. Keskimääräistä nopeammin EU-maista kasvoivat esimerkiksi Saksa, Puola, Liettua, Slovakia ja Hollanti. Keskimääräistä heikommin teollisuustuotanto kehittyi muun muassa Kreikassa, Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa. USA:ssa teollisuustuotannon kasvu jäi alkuvuodesta selvästi alle kahteen prosenttiin.

Metalliteollisuuden eri toimialat olivat alkuvuonna Suomen teollisuustuotannon kasvun pääasiallisena moottorina: vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto kasvoi metalliteollisuudessa lähes 12 prosenttia. Varsin hyvä oli tilanne myös kemianteollisuudessa, jossa kasvua kertyi 5,5 prosenttia. Sen sijaan tekstiiliteollisuudessa tuotannon volyymi supistui 8,7 prosenttia. Myös puu- ja paperiteollisuudessa heikko kehitys jatkui tuotannon supistuessa lähes 4,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Alkuvuoden osalta ero kausitasoitetun teollisuuden volyymi-indeksin ja alkuperäisen sarjan välillä on poikkeuksellisen suuri. Ero johtuu siitä, että pääsiäislomat ajoittuivat tänä vuonna maaliskuulle. Koko teollisuuden osalta kausitasoittamattoman volyymin kasvu olikin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä osalta vain 2,2 prosenttia.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut sarjat)

Sivun alkuun

Tuottajahinnat nousivat alkuvuodesta monilla toimialoilla

Teollisuuden tuottajahinnat nousivat vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä 3,7 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Kehitys vaihteli kuitenkin melko paljon toimialoittain. Vuoden 2007 lopussa havaittu, lähinnä nikkelin ja sähköenergian halpenemisesta johtuva tuottajahintojen lasku metallien jalostuksen ja energia- ja vesihuollon toimialoilla jatkui yhä vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Useimmilla muilla toimialoilla tuottajahinnat kuitenkin nousivat muun muassa kallistuneen öljyn siivittämänä. Erityisen voimakasta hintojen nousu oli kemianteollisuudessa. Melko samankaltainen toimialoittainen kehitys voidaan havaita myös vientihinnoissa ja sitä kautta tullin tavaravientiä kuvaavissa tilastoissa.

Teollisuuden liikevaihto jatkoi varsin voimakasta kasvua vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvua kertyi 8,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuonna 2007 liikevaihto kasvoi 7,2 prosenttia eli alkuvuonna 2008 liikevaihdon kasvu kiihtyi entisestään hieman. Liikevaihdon kehitys oli erityisen voimakasta kemianteollisuudessa, jossa tuottajahintojen voimakas nousu heijastui liikevaihtoon. Kehitys oli suotuisaa myös elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä metallituotteiden valmistuksessa. Näillä toimialoilla liikevaihdon kasvu ei selity samassa määrin kohonneilla tuottajahinnoilla. Sen sijaan puu- ja paperiteollisuudessa liikevaihto laski noin 5,1 prosenttia.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Erityisesti viennin liikevaihdossa kasvua

Vuoden 2008 teollisuuden liikevaihtoon kasvua toivat sekä myynti kotimaahan että myynti ulkomaille. Liikevaihdon kasvu oli kuitenkin ripeämpää vientiliikevaihdon osalta, jossa kasvua syntyi 10,1 prosenttia. Vastaava luku kotimaan liikevaihdon osalta on 6,9 prosenttia.

Erityisen nopeaa viennin liikevaihdon kasvu oli kemianteollisuudessa, jossa kasvua kertyi peräti 27,1 prosenttia. Nopeaa vientiliikevaihdon kasvua esiintyi myös elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa sekä eräillä muilla metalliteollisuuden alatoimialoilla. Puu- ja paperiteollisuudessa kehitys oli kuitenkin päinvastaista. Puu- ja paperiteollisuuden liikevaihto supistui viennin osalta lähes 7,5 prosenttia. Kotimaan puolella taas myynnin muutos pysyi positiivisena ja kasvua kertyi noin prosentti edellisestä vuodesta.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden palkkasumma kasvoi mutta työllisten määrä laski

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys heikkeni koko teollisuuden osalta noin 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Myös avoimien teollisuustyöpaikkojen määrä kääntyi pitkään jatkuneen kasvun jälkeen 4,1 prosentin laskuun.

Teollisuuden palkkasumma kasvoi sen sijaan alkuvuodesta voimakkaasti, 7,2 prosenttia. Kehitys vaihteli kuitenkin toimialoittain. Erityisen voimakasta kasvu oli elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa, jossa kasvua kertyi 13,7 prosenttia. Myös muilla metalliteollisuuden toimialoilla, kuten koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä metallituotteiden valmistuksessa, palkkasummien kasvu oli voimakasta. Sen sijaan puu- ja paperiteollisuuden palkkasumma laski noin 0,9 prosenttia.

Palkkasummien voimakasta kasvua selittävät osittain kertaluonteiset bonukset, joita maksettiin teollisuusyrityksissä alkuvuodesta. Toisaalta myös palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien nimellisansioiden kasvu jatkui vahvana. Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä nimellisansiot kasvoivat noin 5,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Tehdasteollisuuden näkymät yhä loivasti miinuksella

EK:n toukokuussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan teollisuuden suhdannenäkymät heikkenivät edelleen alkuvuonna. Toisaalta, vaikka EK:n mukaan sekä teollisuuden tilauskanta että kapasiteetin käyttöaste ovat laskeneet, ovat molemmat yhä keskimääräistä korkeammalla tasolla. Myös uusien tilausten kehityksen odotetaan jatkossakin pysyvän kohtalaisen hyvänä. Tilanne vaihtelee kuitenkin toimialoittain. Vaikein tilanne on metsäteollisuudessa, jossa suhdannenäkymät ovat poikkeuksellisen heikot. Myös elintarviketeollisuuden näkymien odotetaan heikkenevän.

Myös Tilastokeskuksen julkaisema teollisuuden uudet tilaukset -tilasto tukee käsitystä tehdasteollisuuden suhdanneodotusten heikkenemisestä. Vuonna 2007 nähty uusien tilausten melko nopea kasvu jatkui vielä alkuvuodesta 2008. Koko teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat tammikuussa 15,5 prosenttia ja helmikuussa 8,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Maaliskuun ja huhtikuun vastaavat luvut olivat kuitenkin -3,2 prosenttia ja -2,4 prosenttia eli uusien tilausten arvo laski kahtena peräkkäisenä kuukautena.

Yksittäisistä toimialoista suotuisinta uusien tilausten kehitys oli kemianteollisuudessa, jossa koko alkuvuoden uudet tilaukset kasvoivat 11,4 prosenttia vuodentakaisesta. Voimakkaat heilahtelut kuukausitasolla ovat kuitenkin tyypillisiä teollisuuden uusille tilauksille, joten sen pohjalta tehtävissä tulkinnoissa on syytä noudattaa varovaisuutta.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Paluu 1970-luvulle: öljy heiluttaa jälleen Suomen ja maailman taloutta

Vuodet eivätkä vuosikymmenet ole veljiä keskenään, mutta kun tarkastelee 1970-luvun lopun maailmantalouden ja Suomen taloustilannetta ja vertaa sitä tähän päivään, yhtenevyys on hämmästyttävä.

USA:n ja EU:n talouksia leimaa epävarmuus. Inflaatiovauhti on kiihtynyt ja mm. Suomessa se oli toukokuussa korkeimmillaan lähes 20 vuoteen. Kiihtyvä inflaatio yhdistettynä talouskasvun hiipumiseen tuo mieleen 1970-luvun tilanteen. Taloustieteen termein puhuttiin stagflaatiosta. Tämän ei pitänyt Phillips-käyrän* mukaan olla mahdollista.

Sivun alkuun

Öljy - maailmantalouden voiteluaine

Vuoden 1973 ns. ensimmäisen öljykriisin aikana öljyn maailmanmarkkinahinta nelinkertaistui. Taustalla oli Israelin ja arabimaiden pitkään jatkunut kriisi, joka puhkesi avoimeksi sodaksi syksyllä 1973. Sodan seurauksena useat arabimaat päättivät vähentää öljyn tuotantoaan. Öljyn maailmanmarkkinahinta lähti voimakkaaseen nousuun ja samanaikaisesti maailmantalous syöksyi taantumaan. Öljyn hinnan nousua seurasi myös muiden raaka-aineiden ja ruoan maailmanmarkkinahintojen nousu.

Vuonna 1979 oli Iranissa vallankumous, jossa Persian shaahi syöstiin vallasta. Iranissa alkoi ns. islamilainen vallankumous. Iranista, joka oli ollut USA:n tärkeä tuki ja liittolainen, tuli sen vihollinen. Iran supisti öljyn tuotantoaan ja vientiään ja seurauksena oli öljyn maailmanmarkkinahintojen moninkertaistuminen. Öljyn hinta nousi lähes 40 dollariin tynnyriltä (159 litraa). Hinta vastaa vuoden 2007 rahassa lähes 100 dollarin tynnyrihintaa. Tämä haamuhinta ylitettiin vasta tänä vuonna, kun öljyn maailmanmarkkinahinta ylitti kesäkuussa 130 dollaria tynnyriltä.

1970-luvulla öljyn hintojen nousun taustalla oli tarjontashokit. Öljyn tuottajamaiden järjestö (OPEC) hallitsi maailman öljyn tuotantoa ja kun se rajoitti 1973 öljyn tuotantoaan oli seurauksena hintojen voimakas nousu. Vuonna 1979 Iran oli tärkeä öljyntuottajamaa ja sen tuotantorajoitus käynnisti öljyn hintashokin. Maailmantalous oli silloin ja on edelleen riippuvainen öljystä.

Tänä vuonna öljyn maailmanmarkkinahinta on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Tämä johtuu mm. Aasian talouksien pitkään jatkuneesta talouskasvusta. Myös Euroopan Unionin maissa ja USA:ssa on koettu 2000-luvun alussa voimakas kasvu. Nykyinen 'öljykriisi' johtuu suurelta osin pitkään jatkuneesta talouskasvusta useissa maissa, mutta taustalta löytyy myös Irakin sota.

*Phillips-käyrä: kuvaa inflaation ja työllisyyden välistä yhteyttä. Jos sallitaan korkeampi inflaatio voidaan ylläpitää täystyöllisyyttä.

Kuvio 7. Öljyn nimellis- ja reaalihintahinta $/barreli (159 litraa) vuosina 1970-2008/05

Lähde: Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto

Sivun alkuun

Suomen talouden ja teollisuustuotannon kehitys 1970-luvulla ja nyt

Suomen taloutta on luonnehdittu pieneksi, avoimeksi taloudeksi. Tällä tarkoitetaan maamme kokoa maailmantaloudessa ja ulkomaankaupan suurta osuutta kansantalouden rakenteessa. Toisen maailmansodan jälkeen metsäteollisuus oli arvonlisäyksellä mitattuna tärkein teollisuuden toimiala aina 1990-luvun lopulle saakka. 1990-luvun lopulta alkaen elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus on ottanut tämän paikan.

Ulkomaankaupan osuus oli 1970-luvulla tärkeä ja se on edelleen noin 40 prosenttia bruttokansan tuotteesta (BKT). Tärkeimpien vientimaiden suhdannetilanne on heijastanut Suomen talouteen varsin nopeasti. Tärkeimmät vientimaat olivat 1970-luvulla Ruotsi, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Saksan liittotasavalta. Edelleen samat maat, osin nimeä ja järjestystä vaihtaen, ovat tärkeimpiä vientimaita.

Suomen talouspolitiikkaa voidaan kuvata investointeja suosivaksi. 1970-luvulle oli tyypillistä että käytiin väittelyä harjoitetun talouspolitiikan mielekkyydestä. Mm. akateemiset piirit arvostelivat hallitusta ja Suomen Pankkia liian kireästä raha- ja talouspolitiikasta. Nykyään talouspolitiikasta tuntuu vallitsevan konsensus. Vielä 1970-luvulla kulutuskysyntää pyrittiin hillitsemään julkisen vallan toimenpitein. Tämän politiikan tavoitteena oli saada tilaa tuotannollisille investoinneille. Suomen investointiaste olikin kansainvälisesti vertailtuna varsin korkea. Valitulla politiikalla voi olla vaikutusta siihen, että palveluiden osuus on Suomessa edelleen vähäinen verrattuna muihin vastaavalla kehitysasteella oleviin maihin. Teollisuuden suureen osuuteen on myös OECD kiinnittänyt huomiotaan tänä keväänä ilmestyneessä maaraportissaan. Teollisuustuotannon osuus BTK:stä oli 1970-luvulla lähes 30 prosenttia ja 2000-luvun alussa osuus on vaihdellut runsaasta 25 prosentista runsaaseen 28 prosenttiin. Suomen viennin kannalta keskeisissä OECD maissa teollisuuden osuus BTK:sta on pudonnut vuoden 1978 lähes 30 prosentista vuoden 2005 noin 20 prosenttiin.

Suomen BKT on kasvanut runsaan 30 vuoden ajanjaksolla keskimäärin lähes 3 prosentin vuosivauhdilla. Tämä on varsin kova kasvu, kun väliin on mahtunut myös kolme vuotta, jolloin BKT laski. 1970-luvun puolivälissä Suomeen iski lama, josta toipumiseen tarvittiin kolme vuotta ja kolme devalvaatiota. Suomen taloudessa koettiin vuonna 1979 teollisuustuotannon vetämänä lähihistorian suurin BKT:n kasvu, 7 prosenttia. Viime ja toissa vuonna Suomen talous kasvoi poikkeuksellisen paljon, lähes 5 prosenttia molempina vuosina.

1970-luvun lopulla puu- ja paperiteollisuuden osuus tehdasteollisuuden jalostusarvosta oli lähes 30 prosenttia. Metalliteollisuuden osuus oli vastaavana ajanjaksona runsaat 30 prosenttia. 30 vuodessa puu- ja paperiteollisuuden osuus on puolittunut, runsaaseen 15 prosenttiin tehdasteollisuuden jalostusarvosta. Metalliteollisuuden osuus on lähes kaksinkertaistunut ja se oli toissa vuonna noin 54 prosenttia. Sähköteknisten tuotteiden osuus oli vielä 30 vuotta sitten vajaat 6 prosenttia. Vuonna 2006 sähköteknisten tuotteiden valmistuksen osuus oli 24 prosenttia. Vaikka Suomen teollisuuden sisäinen rakenne on muuttunut huomattavasti 30 vuodessa, niin teollisuuden osuus BKT:sta on säilynyt lähellä 30 prosenttia.

Kuvio 8. Bruttokansantuotteen (BKT) muutos vuosina 1976-2007, %

 

Suomeen ensimmäisen öljykriisin aiheuttama taantuma saapui parin vuoden viiveellä. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto laski vuonna 1975 runsaat 25 prosenttia. Tuotannon lasku oli historian suurimpia. Teollisuustuotanto laski lähes 5 prosenttia, mikä on ollut teollisuustuotannon toiseksi suurin pudotus toisen maailman sodan jälkeen. Vuosi 1975 ja seuraavat kaksi vuotta olivat Suomen kansantalouden nollakasvun vuosia. Taantuma oli Suomen taloudessa poikkeuksellisen pitkäkestoinen. Vuonna 1978 Suomessa koettiin ennätysmäinen työttömyys, joka ylitettiin vasta 1990-luvun laman aikana.

Kuvio 9. Teollisuustuotannon (TOL CDE) muutos vuosina 1971-2007, %

Suomen metsäteollisuudelle vuosi 1978 oli tappiollinen, mikä johtui osaksi Yhdysvaltain dollarin heikosta kurssista. Metsäteollisuutta painoi myös aikaisempien vuosien ylikuumennut investointitoiminta. Vielä 1970-luvulla tätä varten oli lääkkeenä ns. D-vitamiini eli säännöllisin (noin 10 vuoden) väliajoin suoritetut devalvaatiot, jotka auttoivat Suomen vientiteollisuutta toipumaan laskukausista. Nytkin dollari on heikko, mutta enää ei ole käytettävissä valuuttakurssipolitiikkaa. Nyt metsäteollisuus on joutunut sopeutumaan kannattavuuskriisiin mm. ajamalla alas tuotantoaan.

Devalvaatioiden avulla pyrittiin parantamaan puu- ja paperiteollisuuden kilpailukykyä. Puu- ja paperiteollisuuden vienti meni valtaosin läntisiin teollisuusmaihin. Kun 1973 öljykriisin jälkeen vienti tyrehtyi tärkeimpien vientimaiden talouslaman seurauksena, tämä näkyi varsin nopeasti Suomen teollisuustuotannon pudotuksena ja BKT:n nollakasvuna. Vuosien 1977 ja 1978 devalvaatiot paransivat Suomen vientikilpailukykyä ja nostivat teollisuustuotannon ja BKT:n kasvu-uralle.

Kuvio 10. Puu- ja paperiteollisuustuotannon (TOL 20-21) muutos vuosina 1971-2007, %

Metalliteollisuudella on ollut tärkeä osuus Suomen taloudessa toisesta maailmansodasta alkaen. Viennin tyrehtyminen iski myös metalliteollisuuteen 1970-luvun puolivälissä. Vasta 1970-luvun lopun devalvaatioiden jälkeen myös metalliteollisuuden vienti lähti käyntiin. Valtaosa öljystä tuotiin Neuvostoliitosta. Öljykriisin vaikutuksia lievensi Neuvostoliiton kanssa käyty bilateraalinen kauppa. Kallistunut öljy maksettiin osin metalliteollisuuden lisääntyneellä viennillä. 1970-luvulla metalliteollisuudesta valtaosa oli koneiden ja laitteiden vientiä. 1990-luvulta alkaen metalliteollisuuden uuden nousun takana on ollut ennen kaikkea sähköteknisten tuotteiden valmistus.

Kuvio 11. Metalliteollisuuden (TOL 27-35) muutos vuosina 1971-2007, %

Sivun alkuun

Inflaatio ja työttömyys 1970-luvulla ja nyt

1970-luvulla Suomessa pyrittiin raha- ja finanssipolitiikan avulla hillitsemään inflaatiota. Suomen Pankin keskeinen tavoite oli rahan arvon vakauttaminen. Inflaation vastainen politiikka alkoi purra vasta, kun Suomessa työttömyysaste nousi runsaaseen 7 prosenttiin vuonna 1978. Korkean työttömyyden lisäksi taloudessa oli voimakkaita inflaatiopaineita. 1970-luvun kaksinumeroisista inflaatioluvuista on siirrytty 1990-luvun laman jälkeen alhaisen inflaation kauteen. Kuitenkin toukokuussa 2008 kuluttajahintojen vuosimuutos oli 4,2 prosenttia. Edellisen kerran inflaatio ylitti tämän tason lähes 20 vuotta sitten. Inflaation kiihtymisen taustalla on osin samat tekijät kuin 1970-luvulla eli öljyn ja muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen voimakas nousu. Nykyään Euroopan keskuspankilla on samanlainen rooli EU:ssa kuin Suomen Pankilla 1970-luvulla Suomessa eli rahan arvon vakaudesta huolehtiminen. 1970-luvulla reaalikorot olivat negatiivisia, nyt reaalikorot ovat vielä positiivisia.

Kuvio 12. Elinkustannusindeksin vuosimuutos 1971-2007, %

Suomessa työttömyysaste on pudonnut 1990-luvun puolivälin runsaasta 15 prosentista viime vuoden vajaaseen 7 prosenttiin. Useilla aloilla on alkanut esiintyä työvoimapulaa. Ilmiö voi Suomessakin jäädä tilapäiseksi, jos talous ajautuu taantumaan ja mikäli on uskominen Martinin ja Schumannin kirjassaan Globalisaatioloukku esittämään väitteeseen, että 2000-luvulla maailmantalouden pyörittämiseen tarvitaan 20 prosenttia maailman työkykyisistä ihmisistä.

Kuvio 13. Työttömyysaste, prosenttia työvoimasta vuosina 1975-2007, %

Sivun alkuun

Suomen ja maailmantalouden viimeaikojen tilanne

Maailmantaloudessa on takanaan poikkeuksellisen vahva kolme vuotta kestänyt kasvukausi. Myös Suomen talous on viime vuosina kasvanut poikkeuksellisen ripeästi. Työttömyys on alentunut lähelle 1990-luvun lamaa edeltävää tasoa ja elinkustannusten nousu on ollut keskimääräistä alemmalla tasolla. Tälle ja ensi vuodelle ennustetaan huomattavasti hitaampaa kasvua. USA:n talous on taantunut viime vuodesta alkaen. Maailmantalouden kasvua pitävät yllä lähinnä Aasian maat, Intia ja energian hinnan noususta hyötynyt Venäjä.

USA:n osuus maailmantaloudesta ei ole enää yhtä suuri kuin 30 vuotta sitten. Aasian talouksien nousu jatkuu ja tämä pitää yllä kysyntää myös muualla maailmassa.

Maailma ei kuitenkaan ole enää samanlainen kuin 30 vuotta sitten. USA:n rinnalle on noussut Kiina ja useat muut Aasian taloudet. EU on tänä päivänä lähes 500 miljoonan asukkaan ja 27 maan raha- ja talousalue, kun se 30 vuotta sitten oli yhdeksän maan muodostama vapaakauppa-alue. Pääoma- ja rahamarkkinat toimivat vapaasti, kun vielä 1970-luvulla valtioilla oli itsenäistä raha- ja finanssipoliittista valtaa. Maailma ja sen ongelmat ovat suuremmat ja leviävät nopeammin maasta toiseen kuin vielä 30 vuotta sitten. Euroopan Keskuspankin tehtävä on samankaltainen kuin Suomen Pankin 30 vuotta sitten: rahan arvon vakauden puolustaminen eli inflaation vastustaminen. Tänään, niin kuin 30 vuotta sitten, EU-alueen inflaation syyt olivat ja ovat suureksi osaksi ulkoisia.

Seuraava, vuoden 2008 toista neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 26.9.2008.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 I/2008
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 6,8 11,3 10,6 13,6
     Tuottajahinnat, % - -5,5 -2,2 -3,6 -7,9 -5,5 -2,2 -3,6 -1,6
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1 12,9 8,3 16,0
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,4 3,4 0,6 4,8
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,0 1,8 3,1 13,7
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 I/2008
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 4,8 10,6 9,0 8,2
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - 0,6 4,2 2,9 -0,9 0,6 4,2 2,9 1,0
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9 12,9 11,5 10,4
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 15,9 13,7 1,6
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,2 3,6 6,2 11,5
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 I/2008
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 -0,7 7,6 1,5 3,6
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % - 9,3 7,2 4,1 1,5 9,3 7,2 4,1 15,9
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3 15,1 7,9 20,6
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 11,0 20,8 4,0 13,4
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,7 1,1 3,8 5,1
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 I/2008
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -7,4 11,9 -0,5 -5,2
     Tuottajahinnat, % - 0,8 2,0 4,1 -2,0 0,8 2,0 4,1 2,5
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5 14,7 3,3 -5,1
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0 16,8 4,9 -1,8
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3 4,1 0,0 -0,9
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 I/2008
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 0,1 9,4 4,5 2,2
     Tuottajahinnat, % - 2,1 4,8 3,0 0,3 2,1 4,8 3,0 3,7
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3 14,3 7,2 8,2
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,4 16,6 10,7 2,8
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3 17,3 7,2 10,1
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 11,7 7,0 6,8
     Vientihinnat (TOL D), % - -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9 3,9 2,6 3,1
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4 0,9 0,2 -1,5
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 4,0 2,9 3,7 5,2
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,2 3,3 4,3 7,2

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
 Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu sarja
               Eurostat: USAn ja EU27:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut sarjat
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Kuvio 7. Öljyn nimellis- ja reaalihinta $/barreli (159 litraa) 1970-2008/05
Öljy- ja kaasualan Keskusliitto
Kuvio 8. Bruttokansatuotteen (BKT) muutos vuosina 1976-2007, %
Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito
Kuvio 9. Teollisuustuotannon (TOL CDE) muutos vuosina 1971-2007, %
Kuvio 10. Puu- ja paperiteollisuustuotannon (TOL 20-21) muutos vuosina 1971-2007, %
Kuvio 11. Metalliteollisuuden (TOL 27-35) muutos vuosina 1971-2007, %
Kuvio 12. Elinkustannusindeksin vuosimuutos 1971-2007, %
Tilastokeskus: Hinnat ja kustannukset
Kuvio 13. Työttömyysaste, prosenttia työvoimasta vuosina 1975-2007, %
Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito

Taulukkoliite
Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Muut lähteet
 MMM: Mitä, missä, milloin: Kansalaisen vuosikirja eri vuosilta
Jukka Pekkarinen ja Juhana Vartiainen: Suomen talouspolitiikan pitkä linja, WSOY 1995
Hans-Peter Martin & Harald Schumann: Globalisaatioloukku, WSOY 1998
Aktia Säästöpankki Oyj:n Taloudellinen katsaus, huhtikuu 2008
BoF Online 2007 No 6, Globalisaatio ja Phillips-käyrä: Vaikuttaako kotimainen tuotantokuilu enää inflaatioon?
Tapiolan suhdannekatsaus 1/2008

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 27.6.2008