Palvelualojen toimialakatsaus I/2008

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Katja Äijö (09 1734 2659)
 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta

Palvelualojen suhdannetilanne pysyi hyvänä vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä ja liikevaihdon kasvu nopeutui kaikilla päätoimialoilla loppuvuoteen 2007 verrattuna. Nopeimmin kasvoivat edelleen kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Palvelujen tuottajahinnat nousivat alkuvuodesta vajaat 5 prosenttia vuoden 2007 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Eniten nousivat kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen tuottajahinnat.

Palvelualojen työllisyys kasvoi uusimmalla neljänneksellä hieman edellisvuotta nopeammin. Ansiotaso pysyi tammi-maaliskuussa viime syksyisten sopimuskorotusten vuoksi lähes edellisen neljänneksen tasolla. Osa-aikaisen työvoiman käytön kasvu hidastui 3 prosenttia vuoden takaisesta.

Palvelualojen palkkasumma kasvoi vuoden 2008 tammi-maaliskuussa 11 prosenttia, eli vähän nopeammin kuin liikevaihto, joka lisääntyi 10 prosenttia edellisvuodesta. Palvelualojen palkkasumma kasvoi yhä koko talouden palkkasummaa nopeammin.

Sivun alkuun

Palvelualojen liikevaihdon kasvu pysyi hyvänä

Vuonna 2007 palvelualojen liikevaihto kehittyi edellisiä vuosia suotuisammin. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa liikevaihdon kasvu oli samalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Liikevaihdon kehitykselle vuosi 2007 oli paras vuoden 1998 jälkeen, liikevaihtoon kertyi kasvua 9 prosenttia. Kasvu nopeutui edelleen vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin kaikkien päätoimialojen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta.

Taulukko 1. Palvelualojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin, vuosimuutos %*

Toimiala Osuus** II/2007 III/2007 IV/2007 I-IV/2007 I/2008
Muut palvelut yhteensä 100,0 8,9 9,2 8,5 9,0 10,0
H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,8 6,2 5,0 6,5 6,6 7,0
I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 43,3 5,6 7,3 5,2 6,5 6,7
K: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus-
palvelut sekä liike-elämän palvelut		 39,5 14,0 12,8 12,2 12,4 14,4
O: Muut yhteiskunnalliset ja
henkilökohtaiset palvelut		 9,4 7,7 8,0 9,2 8,2 11,5
* Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista johtuvat vaihtelut.
**Osuus muiden palveluiden toimialasta vuonna 2005

Liikevaihto kasvoi alkuvuodesta 2008 edellisten vuosien tapaan nopeimmin kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa, jonka liikevaihtoa lisäsivät erityisesti työnvälitys ja henkilöstönhankinta, tutkimus ja kehittäminen sekä muut palvelut liike-elämälle. Hinnat nousivat kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa tammi-maaliskuussa saman verran kuin koko palvelutoimialalla yhteensä. Kasvusta suurimman osan selittää siis yhä volyymin lisääntyminen. Hyvä suhdannekehitys jatkui myös muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen toimialalla, jonka alatoimialoista ympäristönhuolto vahvisti kasvuaan entisestään. Painoarvoltaan palveluiden merkittävimmän päätoimialan, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihdon kasvu nopeutui vain hieman vuoden 2007 tasosta. Vuonna 2007 majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu hidastui hieman edellisen vuoden huipputasosta. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toimialan kasvuvauhti on taas jonkin verran nopeutunut.

Palvelujen tuottajahinnat nousivat vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä aiempia neljänneksiä nopeammin, vajaat 5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Hinnat nousivat tammi-maaliskuussa runsaat 2 prosenttia loka-joulukuusta 2007.

Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden alatoimialoista liikevaihdon lisäys oli edellisen vuoden tapaan voimakkainta työnvälityksessä ja henkilöstön hankinnassa, missä liikevaihto kasvoi vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä 27 prosenttia edellisvuodesta. Erityisen hyvässä kasvussa olivat myös tutkimus ja kehittäminen sekä muuta palvelut liike-elämälle.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu nopeutui vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä kolmeen edelliseen neljännekseen verrattuna. Kasvua vuodentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta kertyi 7 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kehitys on ollut kolmen viimeisen vuoden ajan myönteistä ja selvästi pitkän aikavälin kehitystä suotuisampaa.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihdon kasvu oli tammi-maaliskuussa puolitoista prosenttia nopeampaa kuin vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Edellisvuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna kasvua kertyi vajaat 7 prosenttia. Alatoimialoista liikevaihdon lisäys oli voimakkainta liikennettä palvelevan toiminnan ja matkatoimistojen toimialalla, jossa kasvua kertyi reilut 13 prosenttia vuodentakaisesta. Posti- ja teleliikenteen liikevaihto sen sijaan jatkoi laskua. Toimialan liikevaihto supistui reilut 4 prosenttia vuoden 2007 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden liikevaihto kasvoi vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä vajaat 12 prosenttia. Alatoimialoista kasvua kertyi eniten ympäristönhuollossa, jossa liikevaihto kasvoi runsaat 33 prosenttia vuoden 2007 vastaavasta neljänneksestä. Henkilökohtaisissa palveluissa liikevaihto kasvoi runsaat 11 prosenttia ja virkistys-, kulttuuri ja urheilutoiminnassa 6 prosenttia vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Järjestötoiminnan liikevaihdon kasvu hidastui selvästi viime vuodesta.

Kuvio 1. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto

Sivun alkuun

Työllisyyden kasvu jatkui alkuvuodesta

Palvelualojen palkkasumma kasvoi 11 prosenttia vuoden 2008 tammi-maaliskuussa vuodentakaiseen verrattuna. Kasvu oli edelleen nopeampaa kuin koko talouden palkkasumman kasvu, joka oli tarkasteltavalla ajanjaksolla vajaat 9 prosenttia. Palkkasumman kasvoi tammi-maaliskuussa liikevaihtoa nopeammin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä. Liikevaihtoa hitaammin palkkasumma kehittyi kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Muita palveluja nopeammin palkkasumma kasvoi rakentamisessa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa sekä rahoitustoiminnassa.

Palvelualojen työllisyys parani tarkasteltavalla neljänneksellä runsaat 4 prosenttia vuoden 2007 vastinneljännekseen verrattuna. Työllisyys parani edellisen neljänneksen tapaan eniten kiinteistöalan palveluiden, vuokrauksen ja siivouksen toimialoilla, yli 14 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisyyden kasvu hidastui edellisvuodesta: kasvua kertyi 5 prosenttia vuoden 2007 tammi-maaliskuuhun verrattuna. Teknisen palvelun ja liike-elämän palveluiden työllisyys kasvoi 6 prosenttia edellisvuoden tammi-maaliskuusta. Osa-aikaisen työvoiman käyttö väheni ensimmäisellä neljänneksellä 3 prosenttia vuodentakaisesta. Osa-aikaisten määrä väheni lähes 19 prosenttia teknisessä palvelussa ja liike-elämän palveluissa kun kiinteistöalalla se puolestaan kasvoi lähes 12 prosenttia ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa vajaat 6 prosenttia. Ansiotaso nousi palvelualoilla tammi-maaliskuussa 5 prosenttia.

Palvelualojen palkkasumman kasvu oli tammi-maaliskuussa voimakkainta kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut -toimialalla, jossa kasvua kertyi 14 prosenttia. Alatoimialoista palkkasumman kasvu oli voimakkainta entiseen malliin työnvälityksessä ja henkilöstön hankinnassa, lähes 26 prosenttia. Myös konevuokrauksen palkkasumma kasvoi hienosti, lähes 20 prosenttia.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkkasumma kasvoi alkuvuodesta runsaat 9 prosenttia vuodentakaisesta. Toimialan palkkasumman kasvoi tarkastelujaksolla nopeammin kuin kertaakaan viimeisten kymmenen vuodenaikana. Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa 8 prosenttia edellisen vuoden vastinneljänneksestä. Alatoimialoista palkkasumma lisääntyi eniten ympäristönhuollossa ja henkilökohtaisissa palveluissa.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla palkkasumma kasvoi vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä runsaat 7 prosenttia vuodentakaisesta. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tavoin toimialan palkkasumma kasvoi tarkastelujaksolla nopeammin kuin kertaakaan vuoden 1998 jälkeen. Alatoimialoista voimakkaimmin kasvoi muu maaliikenne, jolle kasvua kertyi lähes 9 prosenttia vuotta aiemmasta. Vesiliikenteen palkkasumma kasvoi reilut 7 prosenttia ja liikennettä palvelevan toiminnan ja matkatoimistojen vajaat 7 prosenttia edellisvuoden tammi-maaliskuusta.

Kuvio 2. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä

Sivun alkuun

Palvelualojen suhdannenäkymät

Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan palvelualojen yritysten luottamus on toukokuussa 2008 pysytellyt keskimääräistä vahvempana. Myynnin kasvun odotukset kesälle olivat suotuisat. Palvelualojen yleistä suhdannetilannetta kuvattiin alkuvuoden tapaan tavanomaista paremmaksi.

Eurostatin luottamusindikaattorin mukaan EU:n alueen palveluyritysten keskimääräinen luottamus on heikentynyt vuoden 2007 ensimmäisen neljänneksen jälkeen ja heikkeneminen jatkui vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Luottamus heikkeni vuoden takaiseen ja edellisiin neljänneksiin nähden suurista EU-maista Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Suomessa luottamus laski vuodentakaisesta, mutta nousi selvästi edelliseen neljännekseen verrattuna.

Kuvio 3. Palvelualojen luottamus

Sivun alkuun

Fokus: Kotitalouksien varat virtaavat rahastoista talletuksiin

Suomen kotitalouksien euromääräisten talletusten kasvuvauhti on nopeutunut vuoden 2007 heinäkuusta lähtien. Varsinkin kotitalouksien lyhytaikaisten määräaikaistalletusten suosio on ollut selvässä kasvussa.

Talletuskanta on vuoden 2007 jälkipuoliskolta lähtien kasvanut voimakkaasti kotimaisessa pankkitoiminnassa. Uudet toimijat pankkimarkkinoilla ja korkojen nousu kansainvälisillä raha- ja pääomamarkkinoilla ovat kiristäneet kilpailua etenkin kotitalouksien talletuksista ja nostaneet talletuksille maksettavaa korkoa. Korkojen nousun ja talletuskorkokilpailun lisäksi rahoitusmarkkinoiden epävarmuus on heikentänyt osakekurssien kehitystä ja johtanut tilanteeseen, jossa sijoittajat siirtävät varojaan erilaisista sijoitusrahastoista talletuksiin.

Kuvio 4: Kotitalouksien rahoitusvarat


 Lähde: Suomen Pankki

Suomessa ei vielä jokin aika sitten juurikaan ollut talletuskorkokilpailua. Nyttemmin talletusmarkkinakilpailusta on tullut osa pankkien kansainvälistymiskehitystä. Pankit laajentavat liiketoimintojaan ulkomaille ja tarjoavat talletuksille totuttua parempaa korkoa. Suomessa islantilaispankit Kaupthing Bank ja Glitnir Pankki Oy alkoivat syksyllä 2007 maksaa säästötileille viiden prosentin korkoa markkinointitarkoituksessa.

Viimeaikaisten rahoitusmarkkinahäiriöiden syynä on ollut USA:n niin kutsuttujen subprime-asuntoluottomarkkinoiden ongelmat. Suomalaisten pankkien suorat sijoitukset subprime-rahoitusinstrumentteihin ovat vähäiset ja markkinahäiriöiden vaikutukset ovat välittyneet lähinnä korkojen nousun sekä kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan tuottojen kautta. Suomessa subprime-kriisin kokonaisvaikutukset pankkien kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen ovat toistaiseksi jääneet rajallisiksi. Epävarmuuden vuoksi suomalaisten talletuspankkien tarve parantaa maksuvalmiutta kasvoi syksyn 2007 aikana. Talletusmäärien kasvu on kohentanut likviditeettitilannetta eikä rahamarkkinoilla ole koettu ongelmia. Korkojen nousun vuoksi suomalaiset pankit hankkivat pitkäaikaista rahoitusta harkitusti.

Talletusten määrän kehitys

Suomen kotitalouksien euromääräisten talletusten kasvuvauhti on nopeutunut vuoden 2007 heinäkuusta lähtien. Maaliskuussa 2008 talletuskanta oli 64 miljardia euroa, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien talletuskannan keskikorko oli maaliskuussa 2,48 prosenttia.

Varsinkin kotitalouksien lyhytaikaisten määräaikaistalletusten suosio on ollut selvässä kasvussa. Tähän ovat todennäköisimmin myötävaikuttaneet kotitalouksien haluttomuus pitää säästöjään aiempaa epävarmemmiksi koetuissa sijoitusrahasto-osuuksissa ja talletuskoron nousu. Määräaikaistalletusten kanta kasvoi vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä 18 prosenttia ja koko vuonna peräti 43 prosenttia. Samalla määräaikaistalletusten keskikorko nousi vuodessa reilun prosenttiyksikön 4,22 prosenttiin.

Kuvio 5: Suomen kotitalouksien euromääräisten talletusten muutos ja keskikorko

Lähde: Suomen Pankki

Ulkomaiset pankit ja talletuskorkokilpailu

Yleinen korkotason nousu on ensisijaisesti vaikuttanut säästö- ja sijoitustilien koronnousuun. Osaltaan korkoihin ovat vaikuttaneet islantilaiset pankit, jotka ovat muutaman viime vuoden aikana laajentaneet toimintojaan Suomessa ja tarjonneet hyvää korkoa määräajoista vapaille säästötileille. Islantilaispankit Kaupthing Bank ja Glitnir Pankki ovat pienestä markkinaosuudestaan huolimatta pakottaneet markkinoiden suurimmat pankit nostamaan talletuskorkojaan. Myös säästö- ja määräaikaistilien väliin sijoittuvien talletustuotteiden kehittely on nopeutunut. Tällainen tuote on esimerkiksi tili, jonka lähtökohtana on tietty määräaika ja korko, mutta jolta kuitenkin voi tehdä nostoja ennen kuin määräaika umpeutuu. Varojen nostaminen ennen määräaikaa vain alentaa korkoa.

Kaupthing Bank on Islannin suurin pankki, jolla on toimintaa kaikissa Pohjoismaissa, Britanniassa, Luxemburgissa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Kaupthing Bank rantautui Suomeen ostamalla pankkiiriliike Sofi Oy:n vuonna 2001. Vuonna 2003 se osti myös kolmanneksen suomalaisesta sijoitusyhtiöstä Norvestiasta. Kaupthing Bank toimi aluksi luottolaitosluvalla ulkomaisen luottolaitoksen tytäryhtiönä Kaupthing Bank Oy:nä. Kun osakeyhtiölakiin 31.12.2007 voimaan tullut muutos mahdollisti suomalaisen yhtiön sulautumisen ulkomaiseen yhtiöön, Kaupthing Bank Oy sulautui emoonsa ja toimii nyt Suomessa sivuliikkeenä.

Kaupthing Bank on jatkanut syksyn 2007 markkinointikampanjana alkanutta korkean koron maksua, joka Kaupthingin säästötilille on hieman yli 5 prosenttia. Tätä perusteltiin markkinatilanteella ja markkinakorkojen kääntymisellä nousuun keväällä 2008. Vuoden määräaikaistalletuksen korko on vähän suurempi kuin säästötilin. Syyskuussa 2007 Kaupthing Bankin markkinaosuus Suomessa oli 0,3 prosenttia.

Glitnir Oyj on pohjoismaisen Glitnir banki h.f:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Glitnir Pankki Oy kuuluu Glitnir Suomi-konserniin. Glitnir toimii Pohjoismaiden lisäksi Britanniassa, Luxemburgissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Kiinassa. Keväällä 2007 Glitnir osti sijoituspalvelukonserni FIM Groupin osake-enemmistön.

Syksyllä 2007 Glitnir Pankki tarjosi Kaupthing Bankin tavoin 5 prosentin talletuskorkoa säästötileille. Tämä oli osa laajempaa markkinointikampanjaa, jonka tarkoituksena oli tehdä pankin brändiä tunnetuksi, tavoittaa uusia asiakkaita ja kehittää Glitnirin pankkitoimintaa Suomessa. Maaliskuun lopussa 2008 Glitnir Pankki pudotti koron runsaaseen neljään prosenttiin. Syyskussa 2007 Glitnir Suomen markkinaosuus oli Suomessa yhtä suuri kuin Kaupthing Bankin, 0,3 prosenttia.

Taulukko 1: Suomessa toimivien pankkien korkoja käyttelytileille sekä 10 000 euron määräaikaistalletuksille toukokuussa 2008

  Pvm Käyttelytili 1 kk 3 kk 6 kk 12 kk 24 kk
Aktia 29.5.2008 0,00-3,50 4,10 4,60 4,70 4,80 4,50
Evli Pankki * 22.5.2008 1,25 4,32 4,71 4,76 4,80 4,65
Glitir Pankki* 23.5.2008 4,25     4,74 4,86 4,66
Handelsbanken 22.5.2008 1,50 4,13 4,62 4,67 4,77  
Kaupthing Bank* 29.5.2008 5,05     5,02 5,46  
Nooa Säästöpankki 22.5.2008 0,50 4,20 4,70 4,75 4,85 4,55
Nordea 23.5.2008 0,15   4,67 4,73 4,84 4,79
S-Pankki* 22.5.2008 2,25 4,32 4,81 4,85 4,94 4,63
Sampo Pankki 22.5.2008 0,10 4,13 4,62 4,67 4,76  
Suupohjan osuuspankki 22.5.2008 0,25-1,50 4,20 4,65 4,70 4,80 4,30
Tapiola Pankki 22.5.2008 2,25 3,37 4,26 4,50 4,75 4,20
Ålandsbanken 22.5.2008 0,00-3,25 4,18 4,62 4,67 4,81  

Käyttelytilin korko lasketaan kuukauden alimmalle saldolle, paitsi *-merkityt päiväsaldolle.
Lähde: Kauppalehti.fi, Korot.

Myös suomalainen rahoitusalan yhtiö eQ Oyj siirtyi kesällä 2007 islantilaisomistukseen. eQ Online nimellä vuonna 1998 toimintansa aloittanut yritys toimi Suomen ensimmäisenä yksityishenkilöille osakkeiden online-välityspalveluja tarjoavana osakevälittäjänä. Pankkitoimiluvan eQ sai vuonna 2002. eQ:n ostanut Staumur Burdaras Investment Bank hf on Islannin suurin investointipankki, jolla jo ennen Suomeen tuloa oli toimintaa Islannin lisäksi Englannissa, Tanskassa ja Hollannissa.

Rahastosijoitukset ja osakekurssien kehitys

Kotimaisten rahastosijoitusten yhteenlaskettu arvo on kasvanut viime vuosina reippaasti. Vuoden 2005 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2007 toiseen neljännekseen mennessä rahastosijoitusten arvo lähes kaksinkertaistui 70 miljardiin euroon. Kyseisellä aikaperiodilla vuosineljännesten muutosprosentti vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon nähden oli keskimäärin 36.

Alkuvuonna 2007 suomalaiset sijoitusrahastot jatkoivat edellisten vuosien tavoin reipasta kasvuaan, mutta vuoden jälkipuoliskolla epävarmuuden levitessä markkinoille rahastojen arvo kääntyi jyrkkään laskuun. Rahasto-osuuksia lunastettiin enemmän kuin merkittiin, korot nousivat ja osakekurssit laskivat.

Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä sijoitusrahastojen arvo kasvoi 25 prosenttia vuotta aiemmasta, mutta saman vuoden edelliseen neljännekseen verrattuna arvo laski vajaat 2 prosenttia. Laskusuuntaus jatkui vuoden loppuun, jolloin rahastojen arvo oli noin 66 miljardia ja arvo väheni syyskuusta liki 4 prosenttia.

Vuoden 2007 heinäkuun jälkeen kotimaisista rahastoista on nostettu varoja vajaat 6 miljardia euroa. Rahastosijoituksia ovat siirtäneet muihin sijoituskohteisiin niin yritykset kuin kotitaloudetkin. Myös muut rahoituslaitokset ovat vähentäneet rahastosijoituksiaan tuntuvasti. Työeläkelaitosten ja muiden vakuutuslaitosten rahastosijoitukset puolestaan kasvoivat runsaalla 3 miljardilla eurolla vuoden 2007 aikana. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla myös työeläkelaitokset siirsivät rahastosijoituksiaan jonkin verran rahastoista muihin kohteisiin.

Suomalaiset kotitaloudet omistivat Suomessa rekisteröityjen sijoitusrahastojen osuuksia vuoden 2007 kolmannen neljänneksen lopussa yhteensä 17 miljardilla eurolla, laskua edelliseen vuosineljännekseen kertyi 2 prosenttia. Vuoden 2007 viimeisen neljänneksen aikana kotitalouksien hallussa olevien rahasto-osuuksien arvo laski vajaaseen 16 miljardiin euroon eli runsaat 7 prosenttia. Kotitaloudet ovat siirtäneet sijoituksiaan erityisesti talletuksiin.

Kahden viimeisen neljänneksen laskusta huolimatta rahasto-osuuksien nettomerkinnät olivat 4 miljardia euroa positiiviset vuoden 2007 alusta laskettuna. Rahaa kertyi eniten pitkän koron rahastoihin, joiden osuuksia merkittiin noin 2 miljardia euroa lunastuksia enemmän. Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä rahaa poistui eniten rahamarkkinarahastoista, joiden rahasto-osuuksista lunastettiin yli miljardi euroa enemmän kuin osuuksia merkittiin. Ainoastaan pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat positiiviset.

Kuvio 6: Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlaskettu arvo ja muutosprosentti neljänneksittäin


Lähde: Tilastokeskus, Sijoitusrahastot.

Suomalaisten kotitalouksien osakevarallisuuden kasvu pysähtyi syksyllä 2007 usean vuoden nousun jälkeen osakekurssien laskun myötä. Edellisen kerran tällainen lasku koettiin vuosina 200-2002, kun talouden kasvu hidastui ja niin kutsuttu teknologiakupla puhkesi. Yleinen epävarmuus sijoitusmarkkinoilla ja osakkeiden markkina-arvon lasku ovat saaneet kotitaloudet etsimään turvallisia sijoituskohteita. Osakekurssien lasku on jatkunut edelleen vuonna 2008.

Seuraava vuoden 2008 toista neljännestä käsittelevä palvelualojen suhdannekatsaus ilmestyy 26.9.2008.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Taulukot
 Taulukko 1. Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja

Kuviot
 Kuvio 1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 2. Tilastokeskus, Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Kuvio 3. Eurostat, palvelualojen luottamusindikaattori

Muut lähteet:
Elinkeinoelämän keskusliitto: Luottamusindikaattorit
Tilastokeskus: Palveluiden tuottajahintaindeksi ja ansiotasoindeksi

Fokuksen lähteet:
 Suomen Pankki, Rahoitusmarkkinaraportti 1-4 / 2007, 1 / 2008
Suomen Pankki, Tilastot, Suomen kotitalouksien lainat ja talletukset
Rahoitustarkastus tiedottaa - verkkojulkaisu 4/2007
Finanssialan keskusliitto, Tiedote 4.6.2008
OMX Helsinki
Tilastokeskus, Sijoitusrahastot
Glitnir Suomi-konsernin tilinpäätöstiedote 30.1.2008
Kaupthing Bank, tulostiedote 31.1.2008
www.eQonline.fi

Päivitetty 27.6.2008