Palvelualojen toimialakatsaus I/2008

  1. Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta
  2. Palvelualojen liikevaihdon kasvu pysyi hyvänä
  3. Työllisyyden kasvu jatkui alkuvuodesta
  4. Palvelualojen suhdannenäkymät
  5. Fokus: Kotitalouksien varat virtaavat rahastoista talletuksiin
  6. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Fokus: Kotitalouksien varat virtaavat rahastoista talletuksiin

Suomen kotitalouksien euromääräisten talletusten kasvuvauhti on nopeutunut vuoden 2007 heinäkuusta lähtien. Varsinkin kotitalouksien lyhytaikaisten määräaikaistalletusten suosio on ollut selvässä kasvussa.

Talletuskanta on vuoden 2007 jälkipuoliskolta lähtien kasvanut voimakkaasti kotimaisessa pankkitoiminnassa. Uudet toimijat pankkimarkkinoilla ja korkojen nousu kansainvälisillä raha- ja pääomamarkkinoilla ovat kiristäneet kilpailua etenkin kotitalouksien talletuksista ja nostaneet talletuksille maksettavaa korkoa. Korkojen nousun ja talletuskorkokilpailun lisäksi rahoitusmarkkinoiden epävarmuus on heikentänyt osakekurssien kehitystä ja johtanut tilanteeseen, jossa sijoittajat siirtävät varojaan erilaisista sijoitusrahastoista talletuksiin.

Kuvio 4: Kotitalouksien rahoitusvarat


 Lähde: Suomen Pankki

Suomessa ei vielä jokin aika sitten juurikaan ollut talletuskorkokilpailua. Nyttemmin talletusmarkkinakilpailusta on tullut osa pankkien kansainvälistymiskehitystä. Pankit laajentavat liiketoimintojaan ulkomaille ja tarjoavat talletuksille totuttua parempaa korkoa. Suomessa islantilaispankit Kaupthing Bank ja Glitnir Pankki Oy alkoivat syksyllä 2007 maksaa säästötileille viiden prosentin korkoa markkinointitarkoituksessa.

Viimeaikaisten rahoitusmarkkinahäiriöiden syynä on ollut USA:n niin kutsuttujen subprime-asuntoluottomarkkinoiden ongelmat. Suomalaisten pankkien suorat sijoitukset subprime-rahoitusinstrumentteihin ovat vähäiset ja markkinahäiriöiden vaikutukset ovat välittyneet lähinnä korkojen nousun sekä kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan tuottojen kautta. Suomessa subprime-kriisin kokonaisvaikutukset pankkien kannattavuuteen ja vakavaraisuuteen ovat toistaiseksi jääneet rajallisiksi. Epävarmuuden vuoksi suomalaisten talletuspankkien tarve parantaa maksuvalmiutta kasvoi syksyn 2007 aikana. Talletusmäärien kasvu on kohentanut likviditeettitilannetta eikä rahamarkkinoilla ole koettu ongelmia. Korkojen nousun vuoksi suomalaiset pankit hankkivat pitkäaikaista rahoitusta harkitusti.

Talletusten määrän kehitys

Suomen kotitalouksien euromääräisten talletusten kasvuvauhti on nopeutunut vuoden 2007 heinäkuusta lähtien. Maaliskuussa 2008 talletuskanta oli 64 miljardia euroa, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien talletuskannan keskikorko oli maaliskuussa 2,48 prosenttia.

Varsinkin kotitalouksien lyhytaikaisten määräaikaistalletusten suosio on ollut selvässä kasvussa. Tähän ovat todennäköisimmin myötävaikuttaneet kotitalouksien haluttomuus pitää säästöjään aiempaa epävarmemmiksi koetuissa sijoitusrahasto-osuuksissa ja talletuskoron nousu. Määräaikaistalletusten kanta kasvoi vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä 18 prosenttia ja koko vuonna peräti 43 prosenttia. Samalla määräaikaistalletusten keskikorko nousi vuodessa reilun prosenttiyksikön 4,22 prosenttiin.

Kuvio 5: Suomen kotitalouksien euromääräisten talletusten muutos ja keskikorko

Lähde: Suomen Pankki

Ulkomaiset pankit ja talletuskorkokilpailu

Yleinen korkotason nousu on ensisijaisesti vaikuttanut säästö- ja sijoitustilien koronnousuun. Osaltaan korkoihin ovat vaikuttaneet islantilaiset pankit, jotka ovat muutaman viime vuoden aikana laajentaneet toimintojaan Suomessa ja tarjonneet hyvää korkoa määräajoista vapaille säästötileille. Islantilaispankit Kaupthing Bank ja Glitnir Pankki ovat pienestä markkinaosuudestaan huolimatta pakottaneet markkinoiden suurimmat pankit nostamaan talletuskorkojaan. Myös säästö- ja määräaikaistilien väliin sijoittuvien talletustuotteiden kehittely on nopeutunut. Tällainen tuote on esimerkiksi tili, jonka lähtökohtana on tietty määräaika ja korko, mutta jolta kuitenkin voi tehdä nostoja ennen kuin määräaika umpeutuu. Varojen nostaminen ennen määräaikaa vain alentaa korkoa.

Kaupthing Bank on Islannin suurin pankki, jolla on toimintaa kaikissa Pohjoismaissa, Britanniassa, Luxemburgissa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Kaupthing Bank rantautui Suomeen ostamalla pankkiiriliike Sofi Oy:n vuonna 2001. Vuonna 2003 se osti myös kolmanneksen suomalaisesta sijoitusyhtiöstä Norvestiasta. Kaupthing Bank toimi aluksi luottolaitosluvalla ulkomaisen luottolaitoksen tytäryhtiönä Kaupthing Bank Oy:nä. Kun osakeyhtiölakiin 31.12.2007 voimaan tullut muutos mahdollisti suomalaisen yhtiön sulautumisen ulkomaiseen yhtiöön, Kaupthing Bank Oy sulautui emoonsa ja toimii nyt Suomessa sivuliikkeenä.

Kaupthing Bank on jatkanut syksyn 2007 markkinointikampanjana alkanutta korkean koron maksua, joka Kaupthingin säästötilille on hieman yli 5 prosenttia. Tätä perusteltiin markkinatilanteella ja markkinakorkojen kääntymisellä nousuun keväällä 2008. Vuoden määräaikaistalletuksen korko on vähän suurempi kuin säästötilin. Syyskuussa 2007 Kaupthing Bankin markkinaosuus Suomessa oli 0,3 prosenttia.

Glitnir Oyj on pohjoismaisen Glitnir banki h.f:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Glitnir Pankki Oy kuuluu Glitnir Suomi-konserniin. Glitnir toimii Pohjoismaiden lisäksi Britanniassa, Luxemburgissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Kiinassa. Keväällä 2007 Glitnir osti sijoituspalvelukonserni FIM Groupin osake-enemmistön.

Syksyllä 2007 Glitnir Pankki tarjosi Kaupthing Bankin tavoin 5 prosentin talletuskorkoa säästötileille. Tämä oli osa laajempaa markkinointikampanjaa, jonka tarkoituksena oli tehdä pankin brändiä tunnetuksi, tavoittaa uusia asiakkaita ja kehittää Glitnirin pankkitoimintaa Suomessa. Maaliskuun lopussa 2008 Glitnir Pankki pudotti koron runsaaseen neljään prosenttiin. Syyskussa 2007 Glitnir Suomen markkinaosuus oli Suomessa yhtä suuri kuin Kaupthing Bankin, 0,3 prosenttia.

Taulukko 1: Suomessa toimivien pankkien korkoja käyttelytileille sekä 10 000 euron määräaikaistalletuksille toukokuussa 2008

  Pvm Käyttelytili 1 kk 3 kk 6 kk 12 kk 24 kk
Aktia 29.5.2008 0,00-3,50 4,10 4,60 4,70 4,80 4,50
Evli Pankki * 22.5.2008 1,25 4,32 4,71 4,76 4,80 4,65
Glitir Pankki* 23.5.2008 4,25     4,74 4,86 4,66
Handelsbanken 22.5.2008 1,50 4,13 4,62 4,67 4,77  
Kaupthing Bank* 29.5.2008 5,05     5,02 5,46  
Nooa Säästöpankki 22.5.2008 0,50 4,20 4,70 4,75 4,85 4,55
Nordea 23.5.2008 0,15   4,67 4,73 4,84 4,79
S-Pankki* 22.5.2008 2,25 4,32 4,81 4,85 4,94 4,63
Sampo Pankki 22.5.2008 0,10 4,13 4,62 4,67 4,76  
Suupohjan osuuspankki 22.5.2008 0,25-1,50 4,20 4,65 4,70 4,80 4,30
Tapiola Pankki 22.5.2008 2,25 3,37 4,26 4,50 4,75 4,20
Ålandsbanken 22.5.2008 0,00-3,25 4,18 4,62 4,67 4,81  

Käyttelytilin korko lasketaan kuukauden alimmalle saldolle, paitsi *-merkityt päiväsaldolle.
Lähde: Kauppalehti.fi, Korot.

Myös suomalainen rahoitusalan yhtiö eQ Oyj siirtyi kesällä 2007 islantilaisomistukseen. eQ Online nimellä vuonna 1998 toimintansa aloittanut yritys toimi Suomen ensimmäisenä yksityishenkilöille osakkeiden online-välityspalveluja tarjoavana osakevälittäjänä. Pankkitoimiluvan eQ sai vuonna 2002. eQ:n ostanut Staumur Burdaras Investment Bank hf on Islannin suurin investointipankki, jolla jo ennen Suomeen tuloa oli toimintaa Islannin lisäksi Englannissa, Tanskassa ja Hollannissa.

Rahastosijoitukset ja osakekurssien kehitys

Kotimaisten rahastosijoitusten yhteenlaskettu arvo on kasvanut viime vuosina reippaasti. Vuoden 2005 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2007 toiseen neljännekseen mennessä rahastosijoitusten arvo lähes kaksinkertaistui 70 miljardiin euroon. Kyseisellä aikaperiodilla vuosineljännesten muutosprosentti vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon nähden oli keskimäärin 36.

Alkuvuonna 2007 suomalaiset sijoitusrahastot jatkoivat edellisten vuosien tavoin reipasta kasvuaan, mutta vuoden jälkipuoliskolla epävarmuuden levitessä markkinoille rahastojen arvo kääntyi jyrkkään laskuun. Rahasto-osuuksia lunastettiin enemmän kuin merkittiin, korot nousivat ja osakekurssit laskivat.

Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä sijoitusrahastojen arvo kasvoi 25 prosenttia vuotta aiemmasta, mutta saman vuoden edelliseen neljännekseen verrattuna arvo laski vajaat 2 prosenttia. Laskusuuntaus jatkui vuoden loppuun, jolloin rahastojen arvo oli noin 66 miljardia ja arvo väheni syyskuusta liki 4 prosenttia.

Vuoden 2007 heinäkuun jälkeen kotimaisista rahastoista on nostettu varoja vajaat 6 miljardia euroa. Rahastosijoituksia ovat siirtäneet muihin sijoituskohteisiin niin yritykset kuin kotitaloudetkin. Myös muut rahoituslaitokset ovat vähentäneet rahastosijoituksiaan tuntuvasti. Työeläkelaitosten ja muiden vakuutuslaitosten rahastosijoitukset puolestaan kasvoivat runsaalla 3 miljardilla eurolla vuoden 2007 aikana. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla myös työeläkelaitokset siirsivät rahastosijoituksiaan jonkin verran rahastoista muihin kohteisiin.

Suomalaiset kotitaloudet omistivat Suomessa rekisteröityjen sijoitusrahastojen osuuksia vuoden 2007 kolmannen neljänneksen lopussa yhteensä 17 miljardilla eurolla, laskua edelliseen vuosineljännekseen kertyi 2 prosenttia. Vuoden 2007 viimeisen neljänneksen aikana kotitalouksien hallussa olevien rahasto-osuuksien arvo laski vajaaseen 16 miljardiin euroon eli runsaat 7 prosenttia. Kotitaloudet ovat siirtäneet sijoituksiaan erityisesti talletuksiin.

Kahden viimeisen neljänneksen laskusta huolimatta rahasto-osuuksien nettomerkinnät olivat 4 miljardia euroa positiiviset vuoden 2007 alusta laskettuna. Rahaa kertyi eniten pitkän koron rahastoihin, joiden osuuksia merkittiin noin 2 miljardia euroa lunastuksia enemmän. Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä rahaa poistui eniten rahamarkkinarahastoista, joiden rahasto-osuuksista lunastettiin yli miljardi euroa enemmän kuin osuuksia merkittiin. Ainoastaan pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat positiiviset.

Kuvio 6: Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlaskettu arvo ja muutosprosentti neljänneksittäin


Lähde: Tilastokeskus, Sijoitusrahastot.

Suomalaisten kotitalouksien osakevarallisuuden kasvu pysähtyi syksyllä 2007 usean vuoden nousun jälkeen osakekurssien laskun myötä. Edellisen kerran tällainen lasku koettiin vuosina 200-2002, kun talouden kasvu hidastui ja niin kutsuttu teknologiakupla puhkesi. Yleinen epävarmuus sijoitusmarkkinoilla ja osakkeiden markkina-arvon lasku ovat saaneet kotitaloudet etsimään turvallisia sijoituskohteita. Osakekurssien lasku on jatkunut edelleen vuonna 2008.

Seuraava vuoden 2008 toista neljännestä käsittelevä palvelualojen suhdannekatsaus ilmestyy 26.9.2008.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 27.6.2008