Suomalaisyritykset ovat ulkomaille ulkoistamisen etujoukkoa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Samuli Rikama työskentelee Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä ja on vastannut Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -hankkeesta. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2008

Joka kuudes suomalaisyritys on ulkoistanut tai siirtänyt toimintojaan ulkomaille viime vuosina. Vielä vilkkaampaa tämän suuntainen kehitys on ollut Tanskassa. Erityisesti ruotsalaiset, hollantilaiset ja suomalaiset yritykset siirtävät mieluummin toimintojaan konsernin sisällä maasta toiseen kuin ulkoistavat ne ulkopuoliselle toimijalle.

_____

Suomalaisyrityksistä 16 prosenttia on ulkoistanut tai siirtänyt toimintojaan ulkomaille vuosina 2001-2006. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen ja eräiden muiden tilastovirastojen tuoreesta tutkimuksesta, joka kattaa vähintään 50 henkeä työllistävät yritykset Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa sekä vähintään 100 henkeä työllistävät yritykset Hollannissa.

Yleisintä ulkoistaminen tai toimintojen siirrot on tanskalaisissa yrityksissä, joissa osuus on 19 prosenttia. Norjassa ja Hollannissa puolestaan 14 prosenttia yrityksistä on ulkoistanut tai siirtänyt toimintojaan ulkomaille.

Teollisuutta enemmän kuin palveluja

Teollisuusyritykset ovat kaikissa maissa siirtäneet toimintojaan ulkomaille selvästi palveluyrityksiä yleisemmin (Kuvio 1). Teollisuudessa ydinliiketoiminta eli valmistus on selvästi suosituin siirtojen kohde. Noin 70 prosenttia toimintojaan ulkomaille siirtäneistä teollisuusyrityksistä Tanskassa, Suomessa ja Hollannissa on siirtänyt nimenomaan valmistusta ulkomaille, Ruotsissa tätäkin yleisemmin.

Kuvio 1. Ydinliiketoimintojen ulkoistaminen tai siirrot ulkomaille 2001-2006, osuus yrityksistä jotka ulkoistaneet tai siirtäneet toimintojaan ulkomaille

Lähteet: Tilastokeskus ja muut tilastovirastot

Yrityksiltä kysyttiin ydinliiketoimintojen lisäksi myös tukitoimintojen, kuten tietotekniikka- tai logistiikkapalvelujen, siirtymisestä ulkomaille. Kaikissa maissa tietotekniikkapalvelut olivat kaikkein yleisimmin siirrettyjä tukitoimintoja. Yleisimmin näitä toimintoja olivat siirtäneet norjalaiset yritykset ja lähes yhtä usein tanskalaiset, hollantilaiset sekä suomalaiset yritykset (25 %). Tyypillistä tietotekniikkapalvelujen siirroissa on, että etenkin palveluyritykset ulkoistavat ja siirtävät näitä toimintoja ulkomaille.

Suomalaiset yritykset ilmoittivat useimmin Pohjoismaista ulkoistaneensa tai siirtäneensä ulkomaille markkinointi- ja myyntitoimintoja (Taulukko 1). Noin joka neljäs suomalaisyritys oli tehnyt näin. Suomessa, Tanskassa ja Norjassa markkinointi ja myyntitoimintoja olivat siirtäneet erityisesti palvelualojen yritykset.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan siirrot ovat usein suuren poliittisen mielenkiinnon kohteena. Näitä toimintoja oli myös ulkoistettu tai siirretty ulkomaille varsin yleisesti. Ruotsissa 18 prosenttia toimintojaan ulkomaille siirtäneistä yrityksistä ilmoitti tutkimus- ja kehittämistoiminnan siirroista ulkomaille, Suomessa ja Tanskassa osuus oli 15 prosenttia.

Taulukko 1. Ulkomaille ulkoistetut tai siirretyt toiminnot 2001-06, osuus yrityksistä jotka ulkoistaneet tai siirtäneet toimintojaan ulkomaille, %

  Suomi Tanska Hollanti Norja Ruotsi
Ydinliiketoiminta 58 52 55 40 82
Tietotekniikkapalvelut 25 27 26 28 22
Markkinointi ja myynti 25 17 12 21 17
Jakelu ja logistiikka 19 23 23 10 26
Hallinon ja johdon tehtävät 20 18 23 24 26
Tutkimus ja kehittämistoiminta 15 15 13 7 18
Insinööri- ja tekniset palvelut 10 20 6 14 ..

Lähteet: Tilastokeskus ja muut tilastovirastot

Sivun alkuun

EU-maihin ja Aasiaan eniten

Yli puolet toimintojen ulkoistamisesta tai siirroista tapahtuu EU-maiden sisällä. Ahkerimmin EU-alueelle keskittyivät ruotsalaisyritykset, joista 70 prosenttia ilmoitti tehneensä näin. EU-mailla on luonnollisesti useita etuja muihin tai kaukaisempiin maihin verrattuna, kuten läheisyys asiakkaisiin sekä kulttuurilliset yhteydet. EU myös muodostaa yhtenäiset markkinat, joilla palvelut, tavarat sekä työvoima liikkuvat yhtenäisten pelisääntöjen mukaisesti. Näin ollen yritykset voivat paremmin ennakoida ulkoistamisen ja siirtojen vaikutuksia EU-alueella verrattuna moniin kaukaisempiin maihin.

Toinen tärkeä kohdealue toimintojen ulkoistuksille ja siirroille on Aasia, jonne siirtyy noin neljäsosa toiminnoista. Aasian vahvuutena on alhaisempi kustannustaso ja nopeammin kasvavat markkinat EU-maihin verrattuna. Aasiaan suhteellisesti eniten on siirtynyt tanskalaisyritysten toimintoja, reilut 30 prosenttia. Uudet EU-jäsenmaat sekä Aasia ovat lähestulkoon yhtä suosittuja suomalaisten, norjalaisten sekä hollantilaisten yritysten ulkoistamis - ja siirtämiskohteina (Kuvio 2).

Kuvio 2. Uudet EU-maat ja Aasia toimintojen ulkoistamisen ja siirtämisen kohteena, osuus ulkoistaneista ja siirtäneistä yrityksistä

Lähteet: Tilastokeskus ja muut tilastovirastot

Teollisuuden valmistusta on siirtynyt edullisempien kustannusten maihin kuten uusiin EU-jäsenmaihin sekä Aasiaan, etenkin Kiinaan. Uudet EU-jäsenmaat vastaavat noin kolmanneksesta teollisuuden ydinliiketoiminnan eli valmistustoiminnan siirroista sekä Suomessa että Tanskassa - ja jopa yli 40 prosentista hollantilaisyrityksissä.

Kiina on toiseksi tärkein kohdealue sekä suomalaisille että tanskalaisille teollisuusyrityksille reilun 20 prosentin osuudellaan. Intian osuus on vain noin 5 prosenttia teollisuuden ydinliiketoiminnoista, mutta Intia oli merkittävämpi ulkoistamiskohde palvelualoille.

EU-maat olivat houkutteleva kohdealue sekä palveluyrityksille että palveluluonteisten tukitoimintojen ulkoistuksille. Tukitoimintoja kuten tietotekniikkapalveluja ulkoistetaan yleisemmin lähialueille, erityisesti vanhoihin EU-jäsenmaihin.

Sivun alkuun

Siirtoja konsernien sisällä

Monikansalliset konsernit siirtävät toimintojaan yleisimmin konsernin sisällä maasta toiseen. Tällöin toiminnot pysyvät konsernin sisäisessä kontrollissa ja hallinnassa, mikä erityisesti strategisten toimintojen osalta on useimmiten suotavaa. Toimintoja ulkoistetaan konsernin ulkopuoliselle markkinoilla toimivalle yritykselle selvästi harvemmin.

Erityisesti ruotsalaiset, hollantilaiset ja suomalaiset yritykset siirtävät mieluummin toimintojaan konsernin sisällä maasta toiseen kuin ulkoistavat ne ulkopuoliselle toimijalle (Kuvio 3).

Tanskalaiset yritykset noudattavat selkeästi toisenlaista toimintamallia, sillä konsernin sisäiset siirrot ja toimintojen ulkoistaminen ulkopuoliselle yritykselle ovat likimain yhtä yleisiä. Tämä saattaa osittain selittyä erilaisilla yritysrakenteilla näiden maiden välillä.

Kuvio 3. Ulkomaille ulkoistamiset saman konsernin sisällä tai sen ulkopuolelle 2001-2006, osuus yrityksistä jotka ulkoistaneet tai siirtäneet toimintojaan ulkomaille

Lähteet: Tilastokeskus ja muut tilastovirastot

Sivun alkuun

Asiakkaiden ja kilpailijoiden sijainti vauhdittaa

Talouden globalisaatio vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön ja edellyttää usein läsnäoloa siellä, missä asiakkaat ja kilpailijat toimivat. Kilpailijoiden ja asiakkaiden paine motivoi huomattavasti useammin suomalaisyrityksiä muihin Pohjoismaihin ja Hollantiin verrattuna ulkoistamaan tai siirtämään toimintojaan ulkomaille. Noin 30 prosenttia suomalaisyrityksistä piti tätä syytä erittäin merkittävänä.

Yritystoiminnan tehokkuutta edistäviä ja kustannuksia vähentäviä tekijöitä pidetään usein keskeisenä syynä toimintojen siirtymiselle ulkomaille. Kaikkien maiden osalta kysely tukee tätä käsitystä. Lähes 60 prosenttia yrityksistä Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa piti työvoimakustannuksia erittäin tärkeänä syynä siirtää toimintoja ulkomaille (Kuvio 4). Suomalaisyrityksissä työvoimakustannuksia pidettiin keskeisenä ulkoistamisen syynä jonkin verran harvemmin eli 42 prosentissa yrityksistä.

Kuvio 4. Kustannusten karsiminen erittäin tärkeä syy toimintojen ulkoistamiseen ja siirtämiseen ulkomaille, osuus ulkoistaneista ja siirtäneistä yrityksistä

Lähteet: Tilastokeskus ja muut tilastovirastot

Yritykset eivät voi aina itse päättää toimintojen ulkoistamisesta tai siirtämisestä muihin maihin, vaan päätökset tehdään usein keskitetysti konsernin emoyhtiössä. Tämä on varsin yleistä kaikissa tutkimuksen maissa Tanskaa lukuun ottamatta, missä yrityksillä on selvästi enemmän itsenäistä päätösvaltaa yritysrakenteista tai muista syistä johtuen. Tanskassa reilut 20 prosenttia yrityksistä ilmoitti emoyhtiön päättävän merkittävästi toimintojen siirroista ulkomaille, kun muissa maissa runsaat 40 prosenttia yrityksistä ilmoitti päätösten syntyvän keskitetysti.

Suomalaiset yritykset hakivat toimintojen siirroilla pääsyä uusille markkinoille pohjoismaisia yrityksiä useammin (23 %). Ruotsalaiset ja tanskalaiset yritykset sen sijaan vain harvoin (10 %) arvioivat siirtymisen ulkomaille auttavan merkittävästi pääsyä markkinoille.

Sivun alkuun

Kilpailukyky kohenee

Yritysten oman arvion mukaan toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille on useimmiten parantanut yrityksen kilpailukykyä. Kaikissa maissa noin 60 prosenttia toimintojaan ulkoistaneista tai siirtäneistä yrityksistä arvioi kilpailukykynsä parantuneen (Taulukko 2).

Taulukko 2. Toimintojen ulkoistamisella ja siirtämisellä ulkomaille positiivia vaikutuksia, osuus yrityksistä, %

  Suomi Tanska Hollanti Norja Ruotsi
Työvoimakustannukset 57 73 78 52 69
Muut kustannukset 44 59 47 45 51
Pääsy uusille markkinoille 33 23 30 28 19
Kilpailukyky 64 62 59 58 55
Yrityksen sisäinen tietotaito 28 20 19 29 16
Erityisosaamisen ja
teknologian saatavuus
25
24
19
24
19

Lähteet: Tilastokeskus ja muut tilastovirastot

Kilpailukykyä oli parantanut erityisesti työvoimakustannusten vähentäminen. Tässä olivat onnistuneet varsinkin hollantilaiset ja tanskalaiset yritykset.

Suomalaiset yritykset arvioivat melko usein siirroilla ulkomaille olleen positiivisia vaikutuksia yrityksen sisäiseen tietotaitoon (28 %) sekä erityisosaamisen ja teknologian saatavuuteen (25 %). Suomalaiset ja hollantilaiset yritykset olivat useimmin sitä mieltä, että toimintojen siirrot ulkomaille ovat myös auttaneet pääsyä uusille markkinoille.

Kaikissa Pohjoismaissa ja Hollannissa yritysten odotukset työpaikkojen muutoksista olivat paljolti samankaltaiset vuosille 2007-09 (Kuvio 5). Näissä maissa yritykset aikovat siirtää lähivuosina ulkomaille selvästi useammin muita kuin asiantuntijatyöpaikkoja toimintojen siirroista johtuen.

Usein unohdettu tosiasia on että toimintojen ulkoistamisen ja siirtojen seurauksena yrityksistä ei pelkästään katoa työpaikkoja, vaan niihin myös syntyy uusia tehtäviä, etenkin vaativaa tietotaitoa ja osaamista edellyttäviä asiantuntijatyöpaikkoja. Suomalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset yritykset arvioivat, että uusia asiantuntijatyöpaikkoja syntyy toimintojen ulkoistamisen tai siirtämisen seurauksena yleisemmin kuin muita työpaikkoja.

Kuvio 5. Yritykset jotka odottavat merkittäviä työpaikkojen vähennyksiä 2007-09 johtuen toimintojen ulkoistamisesta tai siirroista ulkomaille, osuus jo ulkoistaneista tai siirtäneistä tai tätä suunnittelevista yrityksistä

Lähteet: Tilastokeskus ja muut tilastovirastot

Sivun alkuun

Esteet vähäisiä

Vain harvoin yritykset ilmoittivat kokeneensa merkittäviä esteitä ulkoistaessaan tai siirtäessään toimintojaan ulkomaille. Merkittävä selittävä tekijä tähän lienee se, että suuri osa monikansallisista yrityksistä on jo pitkään toiminut globaaleilla markkinoilla.

Useimmin ilmoitettu merkittävä este toimintojen ulkoistamiselle tai siirtämiselle ulkomaille oli kaikissa maissa se, että toiminta edellytti läheistä suhdetta asiakkaaseen. Näin arveli reilut 20 prosenttia yrityksistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Hollannissa, mutta vain 11 prosenttia tanskalaisyrityksistä.

Lainsäädäntöön ja hallintoon liittyvät esteet huolettivat etenkin hollantilaisia yrityksiä, mutta myös joka kymmenes suomalainen ja tanskalainen yritys piti näitä merkittävinä esteinä toimintojen ulkoistamiselle ja siirtämiselle ulkomaille. Lisäksi etäisyys ulkoistetun toiminnon tuottajaan aiheutti harmeja jonkin verran, erityisesti Ruotsissa ja Hollannissa.

Lähde:

International Sourcing, Moving business functions abroad.
Tilastokeskus yhteistyössä Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Hollannin tilastovirastojen kanssa.
Julkaisu pdf -muotoisena osoitteeessa www.dst.dk/publ/InterSourcing

_______________

Sivun alkuun

Ulkomaille ulkoistamisen ja siirtämisen syyt vaihtelevat

Suomi:

  • Kustannusten karsimisella on vähäisempi merkitys siirtymispäätöksiin kuin muissa maissa yleensä.
  • Kilpailijoiden ja asiakkaiden paine on erityisen merkittävä motivaatiotekijä suomalaisyrityksissä.

Norja:

  • Kustannusten karsiminen Suomen ohella merkitykseltään vähäisempi syy siirtymiseen ulkomaille kuin muissa maissa.

Tanska:

  • Kustannusten vähentäminen on keskeinen syy siirtymiseen ulkomaille
  • Emoyhtiöillä ei ole yhtä suurta merkitystä siirtymispäätöksissä kuin muissa maissa.

Ruotsi:

  • Työvoimakustannusten vähentäminen sekä emoyhtiön päätökset ovat keskeisiä syitä siirtyä ulkomaille.
  • Pääsy uusille markkinoille ei ole yleinen syy toimintojen ulkoistamiselle ja siirtämiselle ulkomaille.

Hollanti:

  • Työvoimakustannusten vähentäminen on keskeinen syy ulkomaille siirtymisellä, vähennykset muissa kustannuksissa ei niin tärkeä syy.

_______________

Sivun alkuun

Uusia yrityksiä lähdössä ulkoistamaan ulkomaille

Yrityksiltä eri maissa kysyttiin aikeista ulkoistaa tai siirtää toimintoja ulkomaille vuoteen 2009 mennessä. 5-6 prosenttia suomalaisista, tanskalaisista ja hollantilaisista yrityksistä, jotka eivät aiemmin olleet ulkoistaneet tai siirtäneet toimintojaan ulkomaille, aikoivat tehdä näin.

Selvästi useimmin yritykset aikoivat siirtää ydinliiketoimintojaan, jotka edustivat yleisesti yli 40 prosenttia kaikista toiminnoista, Suomessa 38 prosenttia.

Muita toimintoja, joita usein kaavailtiin siirrettäviksi, olivat kuljetus- ja logistiikkapalvelut sekä tietotekniikkapalvelut. Näiden toimintojen merkitys näyttäisi kuitenkin olevan vähenemässä.

Suomalaiset siirtämässä myyntiä ja markkinointiakin

Suomalaiset yritykset aikoivat muita yleisemmin siirtää myynti- ja markkinointitoimintojaan. Insinööri- ja tekniset palvelut taas olivat siirtolistalla tanskalaisissa ja norjalaisissa yrityksissä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta vastasi noin 7 prosenttia aiotuista toimintojen siirroista ulkomaille kaikissa maissa.

EU:n ulkopuolelle

Yritykset aikovat tulevaisuudessa yhä useammin siirtää toimintojaan EU-maiden ulkopuolelle. Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa valtaosa yrityksistä aikoo siirtää toimintojaan EU-maiden ulkopuolelle. Suomalaisille yrityksille erityisesti Venäjä on houkutteleva kohde. Tanskalaiset ja norjalaiset aikovat keskittyä enemmän EU-maihin, tanskalaiset etenkin uusiin EU-maihin.

Yritykset uskovat Kiinan ja uusien EU-maiden pitävän pintansa ydinliiketoimintojen, eli teollisen valmistuksen, siirtojen tulevina kohdemaina myös lähivuosina. Kiinaan suuntaa noin viidennes ydinliiketoimintojaan ulkoistavista yrityksistä kaikista maista. Uusiin EU-jäsenmaihin aikoo vastaavasti noin 40 prosenttia tanskalaisista, mutta vain 19 prosenttia norjalaisista yrityksistä.

Kriittiset palvelut halutaan lähelle

Tietotekniikkapalvelujen siirtojen kohteena vanhat EU-maat näyttäisivät edelleen säilyttävän suosionsa varsin hyvin. Tähän eräänä syynä lienee se, että toiminnan kannalta kriittiset tietotekniikkapalvelut halutaan usein pitää lähellä pääkonttoria. EU-maat yhteensä edustavat noin kahta kolmasosaa aiotuista tietotekniikkapalvelujen siirroista ulkomaille.

Uudet EU-maat houkuttelevat kuljetus- ja logistiikkapalveluja lähivuosina, mikä osittain heijastaa myös jo sinne siirtyneen tai siirtyvän teollisuustuotannon tarpeita. Myös insinööri- ja tekniset palvelut siirtyvät usein uusiin EU-jäsenmaihin.

Päivitetty 9.7.2008