Liikenteen historia liikuttaa matkailijoita
- Vanhimmat museotiet keskiajalta
- Vanhat junat tallessa, asemien suojelulla kiire
- Laivat vetävät matkailijoita
- Museoiden kokoelmista löytyy tietokoneitakin
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Jukka Ekholm toimii suunnittelijana Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2008
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita
liikennevälineitä ja -kohteita on nähtävillä ympäri Suomea.
Museoajoneuvojen määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Ne,
kuten myös perinnelaivat ja museojunat, ovat edelleen
liikennöintikunnossa. Paljon arvokasta perintöä - etenkin asemia -
on kuitenkin vaarassa rapistua ja kokonaan kadota.
___________
Kulttuurihistoriallisesti merkittävistä ajoneuvoista valtaosa on autoja, onhan se yleisin kulkuvälineemme. Suomessa on noin 27 000 museorekisterissä olevaa ajoneuvoa, näistä yli 16 000 autoja. Vanhimmat ovat 1900-luvun alkuvuosilta. Museorekisteriin voidaan hyväksyä vähintään 30-vuotiaita ajoneuvoja, jotka ovat liikennöitävässä ja alkuperäistä vastaavassa kunnossa.
Museoajoneuvon käyttöaika on rajoitettu 30 päivään kalenterivuodessa, joten sitä ei ole tarkoitettu jokapäiväiseen liikkumiseen. Kaikki 30 vuotta täyttäneet ajoneuvot eivät ole museorekisterissä: tämän iän saavuttaneita autoja on Suomessa kaikkiaan noin 80 000.
Koska ajoneuvokanta on kasvanut voimakkaasti, myös museoajoneuvojen määrä on lisääntynyt nopeasti: se on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2000 (Kuvio 1). Kasvun syynä on myös vanhoihin autoihin kohdistuvan kiinnostuksen ja harrastuksen lisääntyminen. Museorekisteröityjä ajoneuvoja on eniten ruuhka-Suomessa, etenkin Uudellamaalla, mutta myös Pohjanmaalla alueen väestömäärään nähden varsin paljon.
Kuvio 1. Museorekisterissä olevat ajoneuvot 2000-2007*
*Ei sisällä Ahvenanmaan ajoneuvoja. Lähde: Tilastokeskus, Yritysten suhdanteet: liikenne ja matkailu
Vanhimmat museotiet keskiajalta
Automuseoita on Suomessa 21. Suurimmassa, auto- ja tiemuseo Mobiliassa Kangasalla, on yli 700 ajoneuvoa tai niihin liittyvää esinettä. Mobiliassa kävi yli 30 000 henkeä vuonna 2007, eniten sitten museon muuttamisen uusiin tiloihin vuonna 1994. Myös Visulahden museoautonäyttelyssä Mikkelissä on ollut noin 30 000 kävijää vuosittain.
Tiemuseokohteita ovat museotiet ja -sillat. Niitä on eri puolilla Suomea kaikkiaan 59. Vanhimmat ovat keskiaikaisia, kuten esimerkiksi 1200-luvulta peräisin oleva Fagervikintie Inkoossa, joka on osa ns. Suurta Rantatietä.
Hämeen Härkätiehen kuuluva Vanhalinnantie Liedossa on myös keskiajalta. Museoteistä uusimmatkin ovat jo lähes satavuotiaita. Vanhimmat museosillat, kuten Sågbron ja Qvarnbron Espoossa, ovat 1700-luvun lopulta. Uusin, Nurmijärven myllysilta, rakennettiin vuonna 1966.
Vanhat junat tallessa, asemien suojelulla kiire
Rautatieliikennekohteista kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ovat etenkin vanhat asemat rakennuksineen sekä vanha junakalusto. Vuonna 1998 tehtiin merkittävien asema-alueiden ja -rakennusten suojelua ja säilyttämistä koskeva sopimus. Sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, Museovirasto, Ratahallintokeskus, Valtion kiinteistölaitos, VR-Yhtymä Oy sekä Metsäntutkimuslaitos. Sopimuksen piiriin kuuluu nykyisin 118 asema-aluetta ja lähes 900 rakennusta.
Suojeltavia asemia on eniten Uudellamaalla mutta lukuisasti myös Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Kainuussa. VR-yhtiöiden vuonna 2007 tekemä päätös myydä pois tarpeettomiksi käyneitä rautatierakennuksia ei vaikuta niiden tilanteeseen suojelun osalta. Jotkin ovat olleet tyhjillään jo niin pitkään, että ne ovat päässeet huonoon kuntoon. Niiden säilymisen turvaamisella on jo kiire.
Museorautateitä on Suomessa viisi, niistä kolme leveäraiteisia ja kaksi kapearaiteisia. Muillakin rataosuuksilla järjestetään museojunaliikennettä etenkin kesäaikana.
Rautatiemuseoita on kahdeksan. Suurin on Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä. Sen kokoelmissa on noin 20 000 esinettä, muun muassa 25 höyryveturia, joista vanhin on vuodelta 1868. Kokoelmissa on lisäksi noin 100 000 kuvaa. Museossa kävi noin 23 000 vierailijaa vuonna 2007.
Höyryveturit poistuivat Suomen vakituisesta rautatieliikenteestä 1970-luvulla. Niiden säilymismahdollisuudet jälkipolville paranivat, kun vuonna 1988 avattiin Haapamäen höyryveturipuisto Keuruulle. Rautatiemuseoiden joukkoon on tässä laskettu myös Kouvolan pienoisrautatiemuseo ja Nykarleby Jernväg, johon kuuluu museorautatie sekä veturitallissa toimiva museo.
Laivat vetävät matkailijoita
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita laivoja ovat etenkin perinnelaivat, museolaivat sekä monet hylyt. Perinnelaivat ovat aluksia, jotka kuuluvat Museoviraston perinnelaivarekisteriin. Rekisteri perustettiin 1994, ja siihen voidaan hyväksyä merenkulun historian kannalta arvokkaita liikennöintikunnossa olevia aluksia.
Perinnelaivoja on 87, niistä yli puolet Etelä-Savossa ja Uudellamaalla. Vanhimmat ovat 1800-luvun lopulta, uusimmat 1960-luvulta. Perinnelaivoista 54 on höyrylaivoja, 14 moottorilaivoja, 15 purjelaivoja ja 4 proomuja. Laivojen määrä on kasvanut yli 30:lla viimeisten 10 vuoden aikana.
Museolaivoja on Suomessa 23. Niistä 13 on Turun Forum Marinumissa. Vanhin Forum Marinumin laivoista, kolmimastoparkki Sigyn, rakennettiin vuonna 1887. Suosituin museolaiva on Maarianhaminassa sijaitseva, vuonna 1903 rakennettu nelimastoparkki Pommern, johon on tutustunut viime vuosina 32 000-45 000 kävijää vuosittain.
Museolaivoihin on oheisessa taulukossa laskettu myös Suomenlinnassa oleva sukellusvene Vesikko. Siihen on tutustunut vuosittain 18 000-26 000 henkeä. Helsingin Hylkysaaren rannassa ollut majakkalaiva Kemi on siirretty Suomen merimuseon muuton yhteydessä Kotkaan. Sisämaan maakunnista vain Etelä-Savossa on museolaivoja. Jotkin museolaivat kuuluvat myös perinnelaivarekisteriin.
Laivat ovat kirkkojen jälkeen ulkomaalaisten matkailijoiden suosituimpia käyntikohteita Suomessa. Matkailun edistämiskeskuksen kävijämäärätutkimusten mukaan kaikista laivoissa käyneistä matkailijoista on ollut useina vuosina yli kolmannes ulkomaalaisia.
Suomen rannikkovesillä on runsaasti hylkyjä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ovat etenkin yli 100 vuotta vanhat niin sanotut museohylyt, joita tunnetaan yli 500. Niistä vain 208 on paikannettu. Valtaosa sijaitsee Suomenlahden, Saaristomeren ja Ahvenanmaan vesillä. Vanhimmat ovat 1000-luvulta.
Sisävesillä hylkyjä on etenkin Saimaan alueella, vanhimmat keskiaikaisia veneitä. Vuonna 1788 Helsingin edustalle uponneen ruotsalaislaivan, Kronprins Gustav Adolfin, hylylle on rakennettu Suomen ensimmäinen vedenalainen hylkypuisto, johon on mahdollista tutustua ilman erityislupaa sukeltamalla.
Merenkulkualan museoita on Suomessa 16. Suurimmat ovat vuodesta 2008 alkaen Kotkan Merikeskus Vellamossa toimiva Suomen merimuseo sekä Forum Marinum Turussa. Vuonna 1999 avattu Forum Marinum on vakiinnuttanut asemansa merimuseoiden joukossa. Ensimmäisen vuoden kävijämäärä oli runsaat 13 000, ja vuonna 2007 kävijöitä oli lähes 60 000. Museon kokoelmat ovat kasvaneet 3 300 esineestä vuonna 1999 yli 5 000:een vuonna 2006. Myös tilat ovat moninkertaistuneet.
Kokoelmiltaan suurin merimuseomme on Suomen merimuseo, jossa on lähes 14 000 esinettä; kasvua 10 vuodessa noin 4 000 esinettä. Kävijöitä on silti ollut melko vähän (noin 10 000 henkeä vuodessa). Syynä on pidetty museon hankalaa sijaintia Helsingin Hylkysaaressa. Nähtäväksi jää, löytääkö yleisö museon paremmin Kotkasta. Merenkulkumuseoihin on tässä artikkelissa laskettu myös Bengtskärin majakkamuseo, Luotsimuseo Uudessakaupungissa sekä 5 kanavamuseota sisämaassa, esimerkiksi Saimaan kanavan museo Lappeenrannassa.
Taulukko 1. Kulttuurihistorialliset liikennekohteet maakunnittain 2008
| Maakunta | Museo- rekisterissä olevat ajoneuvot 1) |
Tiemuseo- kohteet 2) |
Museo- rautatiet3) |
Rautatie- asema- alueet4) |
Rakennukset rautatie- asema- alueilla4) |
Perinne- laivat 5) |
Museo- laivat3) |
| Yhteensä | 27 135 | 59 | 5 | 118 | 889 | 87 | 23 |
| Uusimaa | 5 476 | 5 | - | 20 | 122 | 18 | 2 |
| Itä-Uusimaa | 586 | - | 1 | 3 | 19 | 3 | - |
| Varsinais-Suomi | 3 531 | 3 | - | 8 | 66 | 3 | 13 |
| Satakunta | 1 668 | 4 | - | 3 | 32 | - | - |
| Kanta-Häme | 1 125 | 3 | 1 | 6 | 42 | - | - |
| Pirkanmaa | 2 678 | 3 | 1 | 12 | 75 | 8 | - |
| Päijät-Häme | 1 007 | 1 | - | 1 | 17 | 3 | - |
| Kymenlaakso | 857 | 6 | - | 2 | 13 | 2 | 3 |
| Etelä-Karjala | 434 | 1 | - | 2 | 21 | 3 | - |
| Etelä-Savo | 780 | 4 | - | 11 | 76 | 27 | 4 |
| Pohjois-Savo | 753 | 3 | - | 8 | 66 | 6 | - |
| Pohjois-Karjala | 560 | 2 | - | 4 | 49 | 2 | - |
| Keski-Suomi | 1 128 | 3 | 1 | 7 | 65 | 9 | - |
| Etelä-Pohjanmaa | 1 899 | 2 | - | 7 | 45 | - | - |
| Pohjanmaa | 2 031 | 5 | 1 | 7 | 46 | - | - |
| Keski-Pohjanmaa | 323 | - | - | 2 | 2 | - | - |
| Pohjois-Pohjanmaa | 1 116 | 5 | - | 3 | 17 | 1 | - |
| Kainuu | 210 | 4 | - | 7 | 82 | 1 | - |
| Lappi | 602 | 5 | - | 5 | 34 | - | - |
| Ahvenanmaa | 270 | - | - | - | - | 1 | 1 |
| 1) Lisäksi 6 ajoneuvoa, joiden kotimaakunta tuntematon sekä 95 ajoneuvoa ulkomailla. Tiedot peräisin Ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvorekisteristä, jossa on joitakin puutteellisia ja virheellisiä tietoja. Lähde: Tilastokeskus, Yritysten suhdanteet: liikenne ja matkailu. Ålands landskapsregering, motorfordonsbyrån. | |||||||
| 2) Sisältää museotiet ja -sillat. Mikäli kohde sijaitsee usean maakunnan alueella, se on laskettu mukaan vain yhteen maakuntaan. Lähde: Tiehallinto. | |||||||
| 3) Lähteet: Suomen museoliiton museotietokanta (www.museot.fi) ja kohteiden nettisivut. | |||||||
| 4) Lähde: Sopimus menettelytavoista valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi 22.9.1998. Ympäristöministeriö ym. | |||||||
| 5) Sisältää perinnelaivarekisteriin hyväksytyt alukset. Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan noin 200 kulttuurihistoriallisesti arvokasta alusta. Lähde: Museovirasto. | |||||||
Museoiden kokoelmista löytyy tietokoneitakin
Vuonna 1936 valmistunutta Malmin lentoasemaa Helsingissä pidetään kansainvälisestikin arvokkaana kulttuurihistoriallisena kohteena: se on kuulunut muun muassa World Monuments Fundin maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle.
Ilmailumuseoita on Suomessa yhdeksän. Niistä suurin on Helsinki-Vantaan lentoaseman lähellä sijaitseva Suomen Ilmailumuseo. Sen kokoelmiin kuuluu noin 8 500 esinettä ja 81 500 kuvaa. Näytteillä on 72 lentokonetta. Kokoelmat ovat kasvaneet noin 1 500 esineellä vuodesta 1996 vuoteen 2006. Kävijöitä on 2000-luvulla ollut 23 000-29 000 vuosittain.
Suomessa on lisäksi 23 muuta liikenneaiheista museota. Niiden kokoelmissa on puhelimia, atk-laitteita, moottori- ja polkupyöriä, traktoreita, radio-, televisio- ym. viestintälaitteita sekä posti- ja raitioliikenteeseen liittyvää esineistöä. Suosituin näistä on Helsingissä sijaitseva Postimuseo, jonka vuotuinen kävijämäärä on noin 40 000. Jyväskylässä toimivan Suomen tietojenkäsittelymuseon kokoelmissa on noin 600 tietokonetta, jälkikäsittelylaitetta tai huoltovälinettä - tulevaisuuden antiikkiako?
Liikennemuseoita Suomessa
| Automuseot: | |
| Antin Automuseo | Asikkala |
| Automuseo Myllyn vanhat autot | Liperi |
| Automuseo Ukin Mobiilit, Saab-museo, Autokorjaamomuseo | Uusikaupunki |
| Espoon automuseo | Espoo |
| Etelä-Karjalan Automuseo | Joutseno |
| Helsingin Automuseo | Helsinki |
| Keski-Suomen tieliikennemuseo | Petäjävesi |
| Kuopion Automuseo | Kuopio |
| Merstolan Pysäkki | Harjavalta |
| Mobilia | Kangasala |
| Oulun automuseo | Oulu |
| Pattijoen konemuseo | Pattijoki |
| Suomen Moottoriurheilumuseo | Helsinki |
| TS Auto- ja Viestintämuseo | Turku |
| Turun Automuseo | Turku |
| Vaasan Auto- ja Moottorimuseo | Vaasa |
| Vammalan Auto- ja Traktorimuseo | Vammala |
| Varkauden automuseo | Varkaus |
| Visulahden museoautonäyttely | Mikkeli |
| Wanhat Wehkeet -automuseo | Karstula |
| Ähtärin automuseo | Ähtäri |
| Rautatiemuseot: | |
| Haapamäen Höyryveturipuisto | Keuruu |
| Kapearaidemuseo | Jokioinen |
| Kouvolan pienoisrautatiemuseo | Kouvola |
| Nykarleby Jernväg | Uusikaarlepyy |
| Pietarin radan museo | Lahti |
| Savon radan museo | Pieksämäki |
| Suomen Rautatiemuseo | Hyvinkää |
| Veturimuseo | Akaa |
| Merenkulkumuseot: | |
| Ahvenanmaan merenkulkumuseo | Maarianhamina |
| Bengtskärin majakkamuseo | Dragsfjärd |
| Forum Marinum | Turku |
| Herraskosken kanavamuseo | Virrat |
| Jakokosken kanavamuseo | Kontiolahti |
| Kristiinankaupungin merimuseo | Kristiinankaupunki |
| Loviisan Merenkulkumuseo | Loviisa |
| Luotsimuseo | Uusikaupunki |
| Merenkurkun venemuseo | Maalahti |
| Moottorimuseo | Pietarsaari |
| Rauman merimuseo | Rauma |
| Saimaan kanavan museo | Lappeenranta |
| Suomen merimuseo | Kotka |
| Taipaleen kanavamuseo | Varkaus |
| Vaasan merimuseo | Vaasa |
| Varistaipaleen kanavamuseo | Heinävesi |
| Ilmailumuseot: | |
| Hallinportti-Ilmailumuseo | Jämsä |
| Ilmasotakoulun killan perinnehuone | Kauhava |
| Ilmatorjuntamuseo | Tuusula |
| Ilmavoimien viestikoulun perinnehuone | Jyväskylän mlk. |
| Kaakkois-Suomen ilmailumuseo | Lappeenranta |
| Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseo | Kotka |
| Keski-Suomen Ilmailumuseo | Jyväskylän mlk. |
| Päijät-Hämeen ilmailumuseo | Asikkala |
| Suomen Ilmailumuseo | Vantaa |
| Muita liikennemuseoita: | |
| Etelä-Pohjanmaan Traktorimuseo | Nurmo |
| Hevosvetoisten ajoneuvojen ja työkoneiden museo | Parikkala |
| Hämeenlinnan Puhelinmuseo | Hämeenlinna |
| Kiilin Sentraali - Telemuseo | Kristiinankaupunki |
| Kouvolan Putkiradiomuseo | Kouvola |
| Kovelan traktorimuseo | Nummi |
| Mediamuseo Rupriikki | Tampere |
| Moottorimuseo | Pietarsaari |
| Mopomuseo | Lahti |
| Mäkilän Traktorimuseo | Somero |
| Parolan Moottoripyörämuseo | Hattula |
| Petäjäveden radio- ja puhelinmuseo | Petäjävesi |
| Postimuseo (suljettu 4.9.2008 saakka) | Helsinki |
| Postiruotumuseo | Eckerö |
| Radio- ja tv-museo | Lahti |
| Raitioliikennemuseo | Helsinki |
| Suomen tietojenkäsittelymuseo | Jyväskylä |
| Teuvan pyörätalli | Teuva |
| Trollbergan traktori- ja maatalousmuseo | Vantaa |
| Varsamäen Hevosajoneuvomuseo | Kangasala |
| Viestikeskus Lokki | Mikkeli |
| Viestimuseo | Riihimäki |
| Östra Nylands vagnmuseum | Loviisa |
| Lähteet: Suomen museoliiton museotietokanta (www.museot.fi) sekä museoiden ilmoitukset ja www-sivut. | |
Lähteet:
Liimatainen, Kirsi (2007). Tiehallinnon museotiet ja -sillat. Tiehallinto.
Matkailukohteiden kävijämäärät 2004-2006. Tuomas Santasalo Ky & MEK.
Museotilastot 1996-2006. Museovirasto.
Museovirasto (www.nba.fi)
Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi ry. (www.sahk.fi)
Suomen museoliiton museotietokanta (www.museot.fi)
Tilastokeskus
World Monuments Fund (www.wmf.org)
Ympäristöministeriö
Kohteiden ilmoitukset ja www-sivut
Päivitetty 9.9.2008