Kiinan vaurastuminen lisää elintarvikkeiden hintapaineita
- Rikastuminen lisää lihankulutusta
- Hallitus hillitsee hintapaineita
- Omavarainen Kiina
- Tuotanto kasvaa ja koneistuu
- Kiinan vaikutukset maailmanmarkkinoihin
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittajat: Juuso Kaaresvirta, Tuuli Koivu ja Aaron Mehrotra ovat Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) ekonomisteja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6/2008
Inflaatio on kiihtynyt Kiinassa selvästi
viimeisten parin vuoden aikana. Vaikka maa on osittain onnistunut
suojautumaan maailmanlaajuiselta elintarvikkeiden hintojen
nousulta, kotimaiset tekijät ovat johtaneet ruuan nopeaan
kallistumiseen myös Kiinassa. Hintapaineiden uskotaan jatkuvan,
sillä elintason nopea nousu kasvattaa useiden elintarvikkeiden
kulutusta vauhdilla.
______________
Inflaatio on kiihtynyt useimmissa maissa merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Energian ohella ruuan raaka-aineiden kallistumisella on ollut kehityksessä tärkeä rooli. Esimerkiksi vehnän maailmanmarkkinahinta on yli kaksinkertaistunut. Ruuan hintapaineita ovat osaltaan ruokkineet tulojen ja elintason nousu useissa kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa, joten hintapaineet ovat todennäköisesti pysyvämpiä kuin elintarvikkeiden tarjontaan liittyvien lyhyiden shokkien vaikutukset.
Elintarvikkeiden hintakehitys on kiihdyttänyt inflaatiota etenkin alemman tulotason maissa, joissa merkittävä osa kotitalouksien tuloista kuluu ruokaan. Kiinassa elintarvikkeiden osuus on noin kolmannes kuluttajahintaindeksistä ja siellä inflaatio lähti nousuun vuoden 2006 lopulla juuri elintarvikkeiden hintojen nousun seurauksena (Kuvio 1). Vaikka osa hintojen noususta selittyy tarjontapuolen shokeilla, hintakehitys liittyy myös elintason nousun aiheuttamaan kysynnän kasvuun.
Kuvio 1. Ruuan hintakehitys Kiinassa ja maailmalla
Lähde: Kiinan tilastoviranomaiset, IMF
Rikastuminen lisää lihankulutusta
Yksi tapa tutkia inflaatiopaineiden pysyvyyttä on tutkia tulojen vaikutusta elintarvikkeiden kysyntään laskemalla ns. tulojoustoja. Mikäli tuotanto ei reagoi nopeasti tulojen noususta johtuvaan kysynnän kasvuun, hintapaineet kasvavat. Laskimme Kiinan tulojoustoja lukuisille elintarvikkeille käyttämällä aineistoa vuosilta 1978-2007.
Tulojouston arvo 1,00 ilmoittaa, että tulojen noustessa yhdellä prosentilla elintarvikkeen kulutus nousee yhden prosentin. Mikäli tulojouston arvo on korkea, suotuisan tulokehityksen oloissa elintarvikkeen kulutus kasvaa siis nopeasti.
Elintason nousu on lisännyt erityisesti maidon ja lihan kulutusta Kiinassa (Taulukko 1). Tulojoustot ovat korkeimmat naudanlihalle, maidolle ja maitojauheille, sekä kasviöljylle. Tulojen nousun vaikutus myös lampaanlihan, porsaanlihan ja munien kysyntään on merkittävä. Sen sijaan viljan tai riisin kulutus vähenee tulojen nousun seurauksena.
Taulukko 1. Elintarvikkeiden tulojoustoja Kiinassa
Elintarvike | Tulojousto | Elintarvike | Tulojousto |
Riisi | -0,07 | Kananliha | 0,3 |
Vehnä | 0,03 | Lampaanliha | 0,9 |
Muut viljat | -0,53 | Täysmaitojauhe | 1,0 |
Sokeri | 0,31 | Kananmunat | 0,8 |
Kasviöljy | 1,09 | Maito | 1,0 |
Naudanliha | 1,58 | Voi | 0,4 |
Porsaanliha | 0,63 | Juusto | 0,4 |
Lähde: Omat laskelmat perustuen OECD-FAO:n
tilastoihin.
Tulomuuttuja on reaalinen bkt per capita.
Tulokset ovat linjassa yleisten oletusten kanssa siitä, miten tulojen kasvu vaikuttaa eri elintarvikkeiden kysyntään. Samansuuntaisia tuloksia saadaan vertailemalla elintarvikkeiden kulutusta Kiinan eri tuloluokissa (Taulukko 2). Korkeammassa tuloluokassa kulutetaan selvästi enemmän lihaa, kalaa ja maitoa. Myös tuoreiden hedelmien kulutus on suurempaa. Viljan kulutus henkeä kohti on korkeammassa tuloluokassa sen sijaan vähäisempää kuin alemmassa luokassa.
Taulukko 2. Ero elintarvikkeiden
kulutuksessa
(henkeä kohti) vuonna 2006 korkeamman ja matalamman keskiluokan
välillä
Elintarvike | Ero kulutuksessa, % |
Vilja | -3,8 |
Tuoreet vihannekset | 11,4 |
Tuoreet hedelmät | 50,6 |
Olut | 44,7 |
Naudanliha | 36 |
Porsaanliha | 15,2 |
Kananliha | 36,5 |
Lampaanliha | 47,2 |
Kala | 41,3 |
Kananmunat | 18,2 |
Maito | 72,7 |
Lähde: Kiinan tilastovirasto, omat laskelmat
Tulosten valossa on siten selvää, että talouskehityksen jatkuessa nopeana elintarvikkeiden hintapaineet jatkuvat edelleen, sillä usean tuoteryhmän kulutuksen ennustetaan kasvavan selvästi. Vaikka viljan kysynnän kasvu on ollut melko hidasta, liha- ja maitotuotteiden tuottamiseen tarvittava rehu aiheuttaa paineita myös viljelypinta-alalle yhä kasvavassa määrin.
Hallitus hillitsee hintapaineita
Kiina on viimeisen vuoden aikana ollut erittäin aktiivinen rajoittaessaan elintarvikkeiden kallistumista ja torjuessaan sen haitallisia vaikutuksia. Hallinto on pyrkinyt vähentämään hintapaineita lisäämällä tuotteiden tarjontaa kotimaassa muun muassa maanviljelyyn suunnatuilla tukiaisilla. Määrärahoja esimerkiksi kallistuneiden sianlihan ja viljan tuottamisen tukemiseen on lisätty selvästi. Maanviljelijöiden tuotantoa on ohjattu haluttuun suuntaan myös investointitukien avulla.
Lisäksi tarjontaa on pyritty lisäämään vaikuttamalla maanviljelijöiden tuotantokustannuksiin. Nopeasti kallistuneiden lannoitteiden viennille on kuluvana vuonna asetettu 100-135 prosentin vientivero riittävän tarjonnan turvaamiseksi kotimaassa. Myös elintarvikkeiden vientiä ulkomaille on rajoitettu, jotta kotimaassa riittäisi syötävää.
Viime aikoina Kiinan hallitus on pyrkinyt hillitsemään hintapaineita myös valmiusvarastojen osittaisella purkamisella. Toisaalta esimerkiksi paljolti ulkomailta tuotavan soijapavun kohdalla tavoitteeksi on otettu valmiusvarastojen kehittäminen, jotta Kiinan haavoittuvuus maailmanmarkkinoiden hintaheilahteluille vähenisi.
Ruoan kallistumisen vaikutuksia tiettyjen väestöryhmien elintasoon on rajoitettu kompensoimalla ruokakorin kallistumista tulojen lisäyksellä. Esimerkiksi armeijan henkilökunnan saamaa korvausta samoin kuin kaikkein köyhimpien kaupunkilaisten toimeentulotukea on kasvatettu. Keskushallinto on lisäksi antanut paikallisviranomaisille ohjeet seurata tilannetta tiiviisti ja tarvittaessa rajoittaa hintojen nousua. Suoria hintarajoitteita on asetettu myös elintarvikkeiden tuotantokustannuksille, kuten energialle.
Toisaalta elintarvikkeiden hintojen nousu on lisännyt selvästi maanviljelijöiden tuloja. Kehitys on ollut kovin tervetullutta, sillä talousuudistusten alkuvuosien jälkeen tuloerot Kiinan maaseudun ja kaupunkien välillä ovat kasvaneet hyvin nopeasti. Nyt arvellaan, että kaupunkien keskimääräinen tulotaso on jopa kuusinkertainen maaseudun tulotasoon verrattuna, kun huomioidaan kaupunkien paremmat terveys- ja koulutuspalvelut sekä sosiaaliturva.
Omavarainen Kiina
Kiinassa tämänkertainen elintarvikkeiden kallistuminen on kasvaneen kysynnän lisäksi johtunut pitkälti maan omista tuotanto-ongelmista. Esimerkiksi sianlihan tuottaminen on takellellut eläintautiepidemian vuoksi. Usean tuotteen osalta Kiina on sen sijaan säästynyt maailmanmarkkinahintojen nopealta nousulta lähinnä siksi, että Kiinan maataloustuotteiden ulkomaankauppa on pääosin melko vähäistä (Taulukko 3). Maatalouspolitiikan ehdoton ohjenuora on ollut omavaraisuus tärkeimpien maataloustuotteiden osalta ja kysynnän kasvuun on pyritty vastaamaan oman tuotannon kasvattamisella.
Taulukko 3. Kiinan maatalouskaupan osuus maailmankaupasta, 2005-2007
Viennin keskiarvo, % | Tuonnin keskiarvo, % | |
Sianliha | 9,7 | 2,3 |
Riisi | 4,7 | 2,2 |
Muut viljat | 3,0 | 1,5 |
Vehnä | 2,2 | 0,5 |
Maitojauhe | 0,2 | 4,4 |
Kasviöljy | 0,4 | 17,3 |
Öljysiemenet | 0,6 | 38,5 |
Lähde: OECD-FAO Agricultural Outlook 2008-2017
Tavoitteidensa mukaisesti Kiina on viljan tuotannossa omavarainen (Taulukko 4). Yhä edelleen Kiina vie viljaa enemmän kuin tuo, vaikka useiden viljojen kohdalla nettovienti onkin viime vuosina supistunut ja esimerkiksi riisin kohdalla kauppa on jokseenkin tasapainossa.
Taulukko 4. Kiinan nettovienti, 1 000 t
2001 | 2006 | 2007* | |
Riisi | 1 659 | 191 | -46 |
Vehnä | 420 | 1 582 | 1 092 |
Muut viljat (mm. maissi) | 6 667 | 2 623 | 1 312 |
Öljysiemenet | -10 833 | -32 520 | -34 883 |
Kasviöljy | -1 719 | -7 369 | -8 008 |
Sianliha | 53 | 464 | 496 |
Rasvaton maitojauhe | -35 | -79 | -79 |
Lähde: OECD-FAO Agricultural Outlook
2007-2016;
*) ennuste
Eniten Kiina on viime vuosina vienyt ulkomaille maissia (5 milj. tonnia 2007), mutta viljatuotteiden viennille asetetut rajoitteet supistivat maissin viennin kuluvan vuoden tammi-toukokuussa lähes olemattomiin. Riisin vientiin tulleilla ei ole ollut vaikutusta. Kansainväliset organisaatiot odottavat Kiinan säilyvän riisin nettoviejänä, mutta kääntyvän vehnän nettotuojaksi ensi vuosikymmenen puolivälissä ja muiden viljojen nettotuojaksi jo ennen sitä.
Toisin kuin viljatuotteissa, Kiina tuo ulkomailta muita kasviperäisiä tuotteita huomattavasti omaa vientiään enemmän. Esimerkiksi öljysiementen maailmankaupasta yli 40 prosenttia suuntautuu Kiinaan. Kiinaan tuoduista siemenistä valtaosa on soijapapuja, joiden kulutuksesta tuonti kattaa noin puolet. Kiinan alttius maailmanmarkkinahintojen vaihteluille on siten esimerkiksi soijapapujen osalta huomattava, ja viime aikojen papujen selvä kallistuminen maailmalla onkin nostanut niiden hintaa selvästi myös Kiinassa.
Lihan kulutuksen lisääntyminen ei ole toistaiseksi supistanut Kiinan lihan vientiä. Kiina on merkittävä sianlihan viejä ja se vie prosentin omasta tuotannostaan, mikä kattaa lähes 10 prosenttia maailmankaupasta. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa sianlihan vienti on pysynyt lähes ennallaan vuotta aiemmasta.
Kiina vie myös merkittävästi kananlihaa, joskin sen kauppa on suurin piirtein tasapainossa. Vuonna 2004 lintuinfluenssa puolitti kananlihan kaupan eikä se ole vieläkään toipunut vuoden 2003 tasolle. Muista eläinperäisistä tuotteista Kiina tuo jonkin verran voita ja juustoa sekä vie munia. Maitojauheiden tuonti on viime vuosina kasvanut hyvin nopeasti ja Kiinaan tuodaan yhä suurempi osa maailmalla kaupattavista maitojauheista.
Tuotanto kasvaa ja koneistuu
Talouskasvun odotetaan jatkuvan Kiinassa ripeänä useiden vuosien ajan. Yksi kasvua ajava tekijä on suuri rakennemuutos, jossa väestö muuttaa maalta kaupunkeihin. Kun edelleen lähes 40 prosenttia kiinalaisista saa ainakin osan toimentulostaan maanviljelystä, tulevaisuudessa yhä harvemmalla on siteitä maaseutuun. Tämä tarkoittaa lopulta myös maanviljelyn koneistamista ja tehostamista, joka Kiinassa on yhä hyvin alkuvaiheessa.
Kansainväliset järjestöt OECD ja FAO ennustavat tuoreessa Agricultural Outlook 2008-2017 -julkaisussaan maataloustuotannon kasvavan Kiinassa suotuisasti tulevina vuosina. Tuotannon odotetaan seuraavan hieman viiveellä kulutuksessa tapahtuvia rakennemuutoksia. Korkeampien hintojen kannustamana maanviljelijöitä siirtyy tuottamaan yhä enemmän etenkin soijaa, kasviöljyjä, lihaa ja maitotuotteita.
Kansainvälisiä trendejä seuraillen myös Kiinan arvioidaan kasvattavan biopolttoaineiden tuotantoaan melko nopeasti. Näillä muutoksilla ei kuitenkaan odoteta olevan juuri vaikutusta Kiinan viljantuotantoon, jonka arvioidaan pysyvän lähes ennallaan tulevina vuosina.
Kiinan vaikutukset maailmanmarkkinoihin
Kuten muillakin Kiinan tuotannonaloilla, kasvavan kysynnän ja kohoavien tuotantokustannusten, kuten palkkojen, vastapainona maataloudessa on tuottavuuden parantaminen. Maatalouden tuottavuus on Kiinassa vielä kovin heikolla tasolla. Tuotantoa koneistamalla maaseudun tulotasolla onkin varaa nousta reippaasti ilman ruualle muodostuvia hintapaineita.
Maaseudun tuottavuuden paranemiseen liittyen tulevaisuudessa ratkaistavaksi tuleekin kysymys maanomistuksesta. Investointi-ilmapiiriä maataloudessa heikentää se, ettei viljelijöillä ole omistusoikeutta maahan, eikä sitä näin ollen voi käyttää esimerkiksi vakuutena investointilainojen saamiseksi.
Kotimaisten tekijöiden lisäksi Kiinan ruuan hintojen odotetaan tulevaisuudessa palaavan seurailemaan jälleen melko tiiviisti maailmanmarkkinahintojen kehitystä. Nyt käytetyt ratkaisut hintapaineiden vähentämiseksi eivät tuo helpotusta pitkällä aikavälillä. Lisäksi huonon satokauden sattuessa Kiina riippuvuus muun maailman ruuan tuotannosta kasvaa.
Kiinalla tulee ilman muuta olemaan huomattavia vaikutuksia ruuan maailmanmarkkinahintoihin, odotetaanhan maan kasvavan maailman suurimmaksi taloudeksi jo parin kolmen vuosikymmenen kuluessa. Elintason nopea nousu maailman väkirikkaimmassa maassa nostaa väistämättä kysyntää elintarvikkeista maailmanlaajuisesti. Mikäli tarjonta ei pysty tähän kysynnän kasvuun vastaamaan, ruuan hintapaineet jatkuvat.
Kiinan nousun vaikutukset maailman hintatasoon ovat jo olleet monisuuntaisia. Yhtäältä maan teollisuus tuottaa länsimaisten kuluttajien ulottuville monia kulutushyödykkeitä aiempaa edullisempaan hintaan, toisaalta Kiinan kasvavat raaka-aine- ja energiatarpeet ovat nostaneet näiden tuotteiden kysyntää ja hintoja vauhdilla ylöspäin.
Suomalaiskuluttajan kukkarossa Kiinan nousun suorat vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet melko vähäisiksi. Pääosa kuluttajien ostamista palveluista ja tavaroista tuotetaan nimittäin edelleen kotimaassa tai vähintään naapurimaissa. Ruuan hinnoilla voikin sitten kehityksessä olla aivan toinen rooli.
Päivitetty 17.9.2008