Kiinan vaurastuminen lisää elintarvikkeiden hintapaineita

  1. Rikastuminen lisää lihankulutusta
  2. Hallitus hillitsee hintapaineita
  3. Omavarainen Kiina
  4. Tuotanto kasvaa ja koneistuu
  5. Kiinan vaikutukset maailmanmarkkinoihin

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Omavarainen Kiina

Kiinassa tämänkertainen elintarvikkeiden kallistuminen on kasvaneen kysynnän lisäksi johtunut pitkälti maan omista tuotanto-ongelmista. Esimerkiksi sianlihan tuottaminen on takellellut eläintautiepidemian vuoksi. Usean tuotteen osalta Kiina on sen sijaan säästynyt maailmanmarkkinahintojen nopealta nousulta lähinnä siksi, että Kiinan maataloustuotteiden ulkomaankauppa on pääosin melko vähäistä (Taulukko 3). Maatalouspolitiikan ehdoton ohjenuora on ollut omavaraisuus tärkeimpien maataloustuotteiden osalta ja kysynnän kasvuun on pyritty vastaamaan oman tuotannon kasvattamisella.

Taulukko 3. Kiinan maatalouskaupan osuus maailmankaupasta, 2005-2007

  Viennin keskiarvo, % Tuonnin keskiarvo, %
Sianliha 9,7 2,3
Riisi 4,7 2,2
Muut viljat 3,0 1,5
Vehnä 2,2 0,5
Maitojauhe 0,2 4,4
Kasviöljy 0,4 17,3
Öljysiemenet 0,6 38,5

Lähde: OECD-FAO Agricultural Outlook 2008-2017

Tavoitteidensa mukaisesti Kiina on viljan tuotannossa omavarainen (Taulukko 4). Yhä edelleen Kiina vie viljaa enemmän kuin tuo, vaikka useiden viljojen kohdalla nettovienti onkin viime vuosina supistunut ja esimerkiksi riisin kohdalla kauppa on jokseenkin tasapainossa.

Taulukko 4. Kiinan nettovienti, 1 000 t

  2001 2006 2007*
Riisi 1 659 191 -46
Vehnä 420 1 582 1 092
Muut viljat (mm. maissi) 6 667 2 623 1 312
Öljysiemenet -10 833 -32 520 -34 883
Kasviöljy -1 719 -7 369 -8 008
Sianliha 53 464 496
Rasvaton maitojauhe -35 -79 -79

Lähde: OECD-FAO Agricultural Outlook 2007-2016;
*) ennuste

Eniten Kiina on viime vuosina vienyt ulkomaille maissia (5 milj. tonnia 2007), mutta viljatuotteiden viennille asetetut rajoitteet supistivat maissin viennin kuluvan vuoden tammi-toukokuussa lähes olemattomiin. Riisin vientiin tulleilla ei ole ollut vaikutusta. Kansainväliset organisaatiot odottavat Kiinan säilyvän riisin nettoviejänä, mutta kääntyvän vehnän nettotuojaksi ensi vuosikymmenen puolivälissä ja muiden viljojen nettotuojaksi jo ennen sitä.

Toisin kuin viljatuotteissa, Kiina tuo ulkomailta muita kasviperäisiä tuotteita huomattavasti omaa vientiään enemmän. Esimerkiksi öljysiementen maailmankaupasta yli 40 prosenttia suuntautuu Kiinaan. Kiinaan tuoduista siemenistä valtaosa on soijapapuja, joiden kulutuksesta tuonti kattaa noin puolet. Kiinan alttius maailmanmarkkinahintojen vaihteluille on siten esimerkiksi soijapapujen osalta huomattava, ja viime aikojen papujen selvä kallistuminen maailmalla onkin nostanut niiden hintaa selvästi myös Kiinassa.

Lihan kulutuksen lisääntyminen ei ole toistaiseksi supistanut Kiinan lihan vientiä. Kiina on merkittävä sianlihan viejä ja se vie prosentin omasta tuotannostaan, mikä kattaa lähes 10 prosenttia maailmankaupasta. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa sianlihan vienti on pysynyt lähes ennallaan vuotta aiemmasta.

Kiina vie myös merkittävästi kananlihaa, joskin sen kauppa on suurin piirtein tasapainossa. Vuonna 2004 lintuinfluenssa puolitti kananlihan kaupan eikä se ole vieläkään toipunut vuoden 2003 tasolle. Muista eläinperäisistä tuotteista Kiina tuo jonkin verran voita ja juustoa sekä vie munia. Maitojauheiden tuonti on viime vuosina kasvanut hyvin nopeasti ja Kiinaan tuodaan yhä suurempi osa maailmalla kaupattavista maitojauheista.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 17.9.2008