Palvelualojen toimialakatsaus II/2008

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Katja Äijö (09 1734 2659), palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta

Palvelualojen suhdannetilanne jatkui vuoden 2008 toisella neljänneksellä suotuisana: alan yritysten liikevaihto lisääntyi noin 10 prosenttia vuotta aiemmasta. Palvelualoista nopeimmin ovat kolmen viimeisen vuoden aikana kasvaneet kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut, joiden ripeä kasvu on jatkunut kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa. Myös muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut kasvoivat selvästi edellisvuotta nopeammin. Majoitus- ja ravitsemispalveluiden ja kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihto kasvoi verkkaisemmin. Palvelujen tuottajahinnat nousivat samaan aikaan noin 5 prosenttia.

Palvelualojen työllisyyden kasvu jatkui, mutta hidastui sekä vuodentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta että kuluvan vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Samaan aikaan ansiotaso kasvoi lähes 6 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Viime syksyiset sopimuskorotukset vaikuttavat vielä ansiotason kasvun vuosimuutoksiin. Osa-aikaista työvoimaa oli palvelualoilla huhti-kesäkuussa puolisen prosenttiyksikköä edellisvuotista vähemmän.

Palvelualojen palkkasumma kasvoi tuoreimmalla neljänneksellä liikevaihdon tapaan noin 10 prosenttia vuoden takaisesta. Palkkasumma kasvoi edelleen koko talouden palkkasummaa nopeammin. Palvelualan yritysten odotukset tulevasta ovat myönteisempiä kuin viime vuoden lopulla, sillä palvelualojen suhdannenäkymiä kuvaava luottamusindikaattori kohosi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2007 alkupuolen korkeisiin lukemiin ei luottamusindikaattori kuitenkaan yltänyt.

Sivun alkuun

Palvelualojen liikevaihdon kasvu nopeutui alkuvuonna

Palvelualojen liikevaihto kasvoi vuoden 2008 toisella neljänneksellä 9,9 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu nopeutui tammi-maaliskuusta kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelussa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen kasvu sen sijaan tasaantui hieman ensimmäisestä neljänneksestä. Palvelualojen kasvu nopeutui yhteensä puolisen prosenttiyksikköä ensimmäisestä neljänneksestä.

Palvelujen tuottajahinnat nousivat huhti-kesäkuussa 5,2 prosenttia edellisvuodesta. Eniten hintojen nousuun vaikutti tieliikenteen tavarankuljetuksen, teknisten palvelujen sekä liikkeenjohdon konsultointipalvelujen kallistuminen viime vuoden vastaavasta neljänneksestä. Edellisestä neljänneksestä palvelujen tuottajahinnat nousivat 1,2 prosenttia.

Palvelualojen liikevaihdon kehitys alkuvuonna 2008 on ollut kokonaisuudessaan jonkin verran viimevuotista myönteisempää, sillä palvelualojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden alussa nopeammin kuin vuoden 2007 aikana keskimäärin. Viime vuotta voimakkaampaa liikevaihdon kasvu on tammi-kesäkuussa ollut erityisesti muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut -toimialalla.

Taulukko 1. Palvelualojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin, vuosimuutos %*

Toimiala Osuus** I-IV/2007 I-II/2008 I/2008 II/2008
Muut palvelut yhteensä 100,0 9,1 9,6 9,4 9,9
H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,8 6,3 7,0 6,4 7,6
I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 43,3 6,6 6,4 6,7 6,1
K: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus-
palvelut sekä liike-elämän palvelut		 39,5 12,6 13,6 13,1 14,0
O: Muut yhteiskunnalliset ja
henkilökohtaiset palvelut		 9,4 8,4 10,7 10,2 11,3
* Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista johtuvat vaihtelut.
**Osuus muiden palveluiden toimialasta vuonna 2005

Erityisesti kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa kehitys oli suotuisaa: toimialan liikevaihto kehittyi yhä selvästi muiden palvelujen liikevaihtoa nopeammin ja toimialan kasvuvauhti myös kiihtyi vuoden 2008 aikana ensimmäisen neljänneksen 13,1 prosentista 14,0 prosenttiin. Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden alatoimialoista liikevaihdon lisäys oli edellisten neljännesten tapaan voimakkainta työnvälityksessä ja henkilöstön hankinnassa, jossa liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 25,1 prosenttia edellisvuodesta. Tekninen palvelu, testaus ja analysointi oli vahvassa noin 19 prosentin kasvussa. Myös tietojenkäsittelypalvelut sekä muut palvelut liike-elämälle -toimiala ylsi lähes 17 prosentin kasvuun.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa jatkui vuonna 2005 alkanut suotuisa kehitys. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä toimialan liikevaihto kasvoi 7,6 prosenttia vuodentakaisesta ja edelliseen neljännekseen verrattuna kasvu nopeutui jonkin verran.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihdon kasvu hidastui huhti-kesäkuussa hieman edellisestä neljänneksestä. Toimialan kasvua hillitsi posti- ja teleliikenteen liikevaihdon vuoden 2007 lopulta jatkunut supistuminen. Alatoimialoista selkeästi viimevuotista nopeammin kasvoi muu maaliikenne. Myös liikennettä palvelevan toiminnan ja matkatoimistojen liikevaihdon kasvu nopeutui alkuvuodesta, joskin vuoden 2007 kasvuvauhdista jäätiin selvästi.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden liikevaihto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 11,3 prosenttia. Alatoimialoista kasvua kertyi eniten ympäristönhuollossa, jossa liikevaihto parani 14,8 prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä. Alatoimialoista hitaimmin kasvoi järjestötoiminta.

Kuvio 1. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto

Sivun alkuun

Palkkasumman vahva kasvu jatkui toisella neljänneksellä

Palvelualojen palkkasumma jatkoi reipasta kasvuaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Kasvua kertyi 10,3 prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä. Koko talouden palkkasumma kasvoi vastaavana ajanjaksona 8,5 prosenttia. Muita palveluita ripeämmin palkkasumma kasvoi rakentamisessa, yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä rahoitustoiminnassa. Palvelualojen palkansaajien ansiotaso nousi 5,8 prosenttia vuodentakaisesta ja sen kasvu nopeutui 0,8 prosenttiyksikköä vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Vuodentakaiseen verrattuna ansiotason nousu oli kaikilla päätoimialoilla selkeästi nopeampaa.

Palvelualojen työllisyys parani toisella neljänneksellä 2,9 prosenttia vuoden 2007 vastinneljännekseen verrattuna. Työllisten määrä kasvoi palveluiden kaikilla päätoimialoilla. Työllisyys parani majoitus- ja ravitsemistoiminnassa peräti 11,0 prosenttia viimevuoden huhti-kesäkuuhun verrattuna. Toiseksi nopeimmin kasvoi kiinteistö-, vuokraus ja tutkimuspalvelujen työllisyys, 4,1 prosenttia edellisvuodesta. Osa-aikaisen työvoiman käyttö väheni huhti-kesäkuussa 0,5 prosenttia verrattuna vuoden 2007 toiseen neljännekseen.

Palvelujen palkkasumma kasvoi edelleen voimakkaimmin kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut -toimialalla -13,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Samalla ajanjaksolla toimialan työllisten määrän kasvu tasaantui ja osa-aikaisen työvoiman käyttö väheni selvästi vuodentakaisesta.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden palkkasumma kohosi 7,7 prosenttia edellisen vuoden vastinneljänneksestä. Alatoimialoista palkkasumma kasvoi voimakkaimmin ympäristönhuollossa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Myös järjestötoiminnan sekä virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan palkkasumman kasvu nopeutui edellisvuodesta.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla palkkasumma kasvoi toisella neljänneksellä 7,6 prosenttia. Alatoimialoista palkkasummaa kasvattivat nopeimmin maaliikenne 8,8 prosenttia ja vesiliikenne 8,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialan työllisyys kasvoi huhti-kesäkuussa 0,5 prosenttia ja osa-aikaisen työvoiman käyttö 11,3 prosenttia edellisvuodesta.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkkasumma kohosi 7,2 prosenttia viime vuodesta. Toimialan työllisyys parani tarkasteltavalla neljänneksellä 11,0 prosenttia mutta osa-aikaisten työntekijöiden määrä lisääntyi vain 0,8 prosenttia.

Kuvio 2. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä

Sivun alkuun

Palvelualojen suhdannenäkymät heikentyneet

Eurostatin luottamusindikaattorin mukaan palvelualojen suhdannenäkymät pysyttelivät erittäin hyvinä vuonna 2006 ja vuoden 2007 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Vuoden 2007 lopulta lähtien suhdannenäkymät ovat huonontuneet. Kotimaisten palvelualan yritysten liiketoiminnan tilan koettiin heikentyneen viime kuukausina ja myös kysynnän kehityksen koettiin heikentyneen jonkin verran. Näkemykset työllisyyden kehityksestä viime- ja tulevina kuukausina olivat niin ikään heikentyneet. Odotukset kysynnän kehityksestä tulevina kuukausina olivat selvästi alhaisemmat kuin samaan aikaan vuosi sitten.

EU:n alueen palveluyritysten keskimääräinen luottamus laski huhti-kesäkuussa alhaisimmalle tasolle sitten vuodenvaihteen 2002-2003. Luottamus väheni vuoden takaiseen nähden suurista EU-maista Ranskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa sekä Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa luottamus pysytteli kuitenkin alkuvuoden 2008 tasolla.

Kuvio 3. Palvelualojen luottamus

Sivun alkuun

Fokus: Uusi toimialaluokitus TOL 2008 otetaan käyttöön taloustilastoissa vuonna 2009

Suomessa otetaan käyttöön uusi tilastollinen toimialaluokitus TOL 2008 vuoden 2009 aikana. Edellisen kerran toimialaluokitusta uudistettiin perusteellisesti 1990-luvun alkupuolella (Toimialaluokitus 1995), ja se päivitettiin vuonna 2002 (Toimialaluokitus 2002).

Edellisen suuren luokitusuudistuksen jälkeen monet talouselämän rakenteet ja toimintatavat ovat muuttuneet merkittävästi: tieto- ja viestintätekniikan ala on kasvanut voimakkaasti, monet palvelut ovat erikoistuneet omille toimialoilleen ja palvelujen merkitys on kasvanut myös teollisuudessa. Yhteiskunnan ja talouselämän rakenteiden muuttuessa on tilastojenkin muututtava, jotta ne edelleen kuvaisivat riittävän hyvin yhteiskuntaa. Nyt käyttöön otettava TOL 2008 on Toimialaluokitus 2002 -luokitusstandardin uudistettu laitos ja korvaa sen.

Toimialaluokitus TOL 2008 perustuu EU:n toimialaluokitukseen NACE Rev. 2:een, ja on sen Suomessa käytettävä kansallinen versio. EU määrää, että jäsenmaat käyttävät sille toimitettavien tilastojen toimialaluokittelussa joko NACEa tai siihen perustuvaa kansallista versiota. TOL 2008 -luokituksen 1-4 -numerotasot ovat yhtenevät NACE Rev.2:n kanssa, mutta 5-numerotaso on kansallinen.

EU-asetusten mukaisten tilastojen siirtymisaikataulut on säädetty erillisillä asetuksilla. Lisäksi Tilastokeskuksen tavoitteena on, että siirtyminen tapahtuu kaikissa tilastoissa mahdollisimman samanaikaisesti ja samoja periaatteita noudattaen. Uusi luokitus otetaan käyttöön pääsääntöisesti vuoden 2009 aikana. Suhdannetilastojen osalta siirtyminen tapahtuu sitä mukaa kuin vuotta 2009 koskevia tietoja aletaan julkaista. Vuositilastoissa vuotta 2008 koskevat tiedot julkaistaan sekä uudella että vanhalla toimialaluokituksella. Merkittävin poikkeus on kansantalouden tilinpito ja siihen liittyvät tilastot, jotka siirtyvät uuteen toimialaluokitukseen vuonna 2011.

Käyttöönoton helpottamiseksi aikasarjojen pituus pyritään säilyttämään entisellään. Tämä tarkoittaa sitä, että toimialat lasketaan mahdollisuuksien mukaan taaksepäin menneille vuosille uutta luokitusta käyttäen. Taaksepäin lasketut toimialat julkaistaan samalla, kun kukin tilasto siirtyy uuteen luokitukseen. Lisäksi vuosi 2008 tulee toimimaan vuositilastoissa "nivelvuotena", jolloin tietoja on saatavilla sekä vanhalla että uudella toimialaluokituksella. Siirtymäkauden ajan eli vuoden 2011 puoliväliin asti julkistetaan eräissä tilastoissa edelleen TOL 2002:n mukaisia tietoja. Uusi toimialaluokitus otetaan käyttöön samanaikaisesti kaikissa EU-maissa, mikä mahdollistaa suhdannetilastojen maidenvälisen vertailun myös jatkossa.

Sivun alkuun

Fokus: TOL 2008 - siirtymän myötä tapahtuvia muutoksia palveluiden liikevaihtokuvaajaan

Toimialauudistuksen myötä palvelutoimialojen rakenne muuttuu merkittävästi. Pääluokkia julkaistaan aiemman neljän sijasta kahdeksan ja niiden sisällä on tarkemman tason luokkia järjestelty uudelleen.

Uuden luokituksen mukainen pääluokka I Majoitus ja ravitsemistoiminta on käytännössä sama kuin edellisen luokituksen mukainen pääluokka Majoitus ja ravitsemistoiminta. Tästä pääluokasta on lisäksi muodostettu erilliset 2-numerotasot 55 Majoitus ja 56 Ravitsemistoiminta.

Uuden luokituksen mukainen pääluokka H Kuljetus ja varastointi vastaa pitkälti aiemman luokituksen mukaista pääluokkaa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne. Aiemman luokituksen mukaisesti julkaistu kaksinumerotaso 64 Posti- ja teleliikenne muuttuu uudessa luokituksessa kaksinumerotasoksi 53 Posti- ja kuriiritoiminta, jota ei julkaista. Uuteen pääluokkaan eivät edellisen luokituksen tapaan kuulu kolminumerotaso 633 Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta, vaan se siirtyy uudessa luokituksessa pääluokkaan N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta.

Uusi pääluokka J Informaatio ja viestintä on muodostettu tuomalla yhteen informaation ja kulttuurituotteiden tuotanto ja jakelu sekä välineiden tarjoaminen näiden tuotteiden sekä tiedon siirtämiseen ja jakeluun sekä viestintä, tietojenkäsittely, IT-teknologinen palvelutoiminta ja tiedonvälityspalvelutoiminta. Tämän pääluokan pääkomponentit muodostuvat kuudesta kaksinumerotason luokasta: 58 Kustannustoiminta, 59 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen, 60 Radio- ja televisiotoiminta, 61 Televiestintä, 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta ja 63 Tietopalvelutoiminta. Aiemmin ne luokiteltiin pääluokkiin Teollisuus, Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut ja Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut.

Aiemman luokituksen pääluokasta Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut on muodostettu kolme uutta pääluokkaa. Ensimmäinen näistä, L Kiinteistöalan toiminta, on tuotu omaksi luokakseen, koska se on merkittävä kansantalouden tilinpidossa. Muut kaksi pääluokkaa on muodostettu siten, että M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta käsittää sellaiset toiminnat, jotka vaativat korkeatasoista osaamista, ja joiden kautta palvelujen käyttäjille voidaan välittää erikoistunutta tietämystä ja taitoja. Pääluokka N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta käsittää puolestaan toimintoja, jotka ovat luonteeltaan liike-elämän yleisiä, rutiiniluonteisia ja useimmiten lyhytkestoisia tukipalveluita, joiden olennainen osa ei ole erikoistuneen tiedon siirtäminen. Tietojenkäsittely, tietokoneiden korjaaminen, ohjelmistojen kustantaminen ja IT-palvelutoiminta eivät enää kuulu tähän pääluokkaan.

Olennaisia osia aiemman luokituksen pääluokasta Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut on siirretty muihin pääluokkiin, kuten ympäristönhuolto teollisuuden pääluokkaan E ja informaatiopalvelut pääluokkaan J. Jäljelle jäävistä yhteiskunnallisista ja henkilökohtaisista palveluista on muodostettu kaksi uutta pääluokkaa: R Taiteet, viihde ja virkistys ja S Muu palvelutoiminta (ml. tietokoneiden, henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus).

Kuvio 4. Muiden palveluiden TOL 2002 -luokituksen mukaisten pääluokkien osuus bruttokansantuotteesta arvonlisäyksen perusteella


Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

Lisätietoja TOL2008 -siirtymän vaikutuksista palveluiden liikevaihtokuvaajaan on tilaston kotisivulla.

Lisätietoa muiden päätoimialojen TOL-2008 -siirtymästä kaupan, rakentamisen ja teollisuuden toimialakatsauksissa

Seuraava vuoden 2008 kolmatta neljännestä käsittelevä palvelualojen toimialakatsaus ilmestyy 14.1.2009.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Taulukot
 Taulukko 1. Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja

Kuviot
 Kuvio 1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 2. Tilastokeskus, Palkkasummakuvaajat
Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi
Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Kuvio 3. Eurostat, palvelualojen luottamusindikaattori
Kuvio 4. Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

Fokuksen lähteet:Tilastokeskus, Luokitukset

Päivitetty 26.9.2008