Kehittämispolitiikkaan ei odotusten mukaista otetta Kainuussa
- Lähtökohdat Kainuun hallintokokeilulle - miksi juuri Kainuu?
- Hallintokokeilun tarkoitus ja tavoitteet
- Maakunta päättää rahoista ja hyvinvointipalveluista
- Kehittämispolitiikka lähtökuopissaan Kainuussa
- Pettymystä maakuntavaltuuston toimintaan
- Valtion tukea saatu vain vähän
- Suurimmat haasteet hallintotavassa ja -kulttuurissa
- Yhteinen näkemys, yhteiset tavoitteet
- Maakuntajohdon rooli ja vastuu suuri
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Pettymystä maakuntavaltuuston toimintaan
Toisin sanoen maakuntavaltuusto ei ole käyttänyt kokeilulain säätämää mahdollisuutta asettaa eri hallinnonalueille tavoitteita ja antaa toimintaohjeita. Tutkimuksen mukaan tämä on ollut kainuulaisille pettymys. Valtionhallinnon puolella taas halutaankin pitää kiinni vahvasta ohjausvallasta. Tutkimustulosten perusteella on olennaista pohtia, mitä syitä käyttämättömän toimivallan taustalla voisi olla.
Vuorovaikutus valtionhallinnon ja maakuntahallinnon välillä on lisääntynyt, ja eri hallinnonalojen edustajat tietävät aikaisempaa enemmän toistensa tekemisistä, mutta viranomaiset eivät ole käyneet keskustelua hallintokokeilun tavoitteista ja kokeilun nykytilasta. Valtionhallinnon ja maakunnan yhteistyösuhteita luonnehtivat yhä muodollinen hallintolähtöisyys ja vahva sidonnaisuus hallinnonalojen ja -tasojen rajoihin.
Vuorovaikutussuhteita määrittävät myös vahvat normatiiviset ja taloudellisiin voimavaroihin perustuvat riippuvuussuhteet. Historian saatossa vakiintuneet toimintamuodot ja rakenteelliset tekijät ulottavat vaikutuksensa nykyiseen tilanteeseen Kainuussa. Hallintokokeilun tavoite eri hallintotasojen välisestä toimivallan uusjaosta on onnistunut vain osittain.
Kainuun hallintokokeilussa suurin kiinnostus on kohdistunut kunnilta maakunnalle siirrettyihin hyvinvointipalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus ovat kansalaisia lähellä, ja hyvinvointipalvelut ovat asioita, joista nykyiset maakuntapoliitikot ovat kuntapolitiikassa tottuneet päättämään. Kehittämisnäkökulman tulisikin nousta vahvemmin esille peruspalvelujen järjestämisen rinnalle.
Päivitetty 11.11.2008