Rakentamisen toimialakatsaus III/2008

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Kristian Taskinen (09) 1734 2238, Kaj Isaksson (09) 1734 3633
Sähköposti: rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 3,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Uudisrakentamisen tuotoksen kiinteähintaista arvoa kuvaavan uudisrakentamisen volyymi-indeksin trendisarjan huippu ajoittui vuoden 2008 ensimmäiselle neljännekselle, mikä lienee paras mittari osoittamaan ajankohtaa, jolloin uudisrakentaminen saavutti suhdannehuippunsa tällä kertaa. Asuinrakentaminen lähti hiipumaan jo vuotta aiemmin, mutta toimitilarakentamisen voimakas kasvu piti koko uudisrakentamisen kasvua yllä aina vuoden 2008 alkupuolelle saakka.

Käynnissä olevien uudisrakennushankkeiden loppuunsaattaminen piti monet rakentamisen suhdanneindikaattoreista edelleen varsin positiivisina myös vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä. Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi edelleen ja alan työllisten määräkin lisääntyi. Toisaalta suhdannekäänteen seuraukset näkyivät jo käynnistyvien rakennushankkeiden vähentymisenä, rakentamisen kustannus- ja hintatason nousun tasaantumisena sekä työttömien määrän laskun pysähtymisenä.

Rakennusalan tulevaisuuden näkymät ovat synkät. Elinkeinoelämän keskusliiton tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin mukaan rakentamisen suhdannetilanteen uskotaan heikkenevän voimakkaasti. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennushankkeiden määrätkin ovat myös vähentyneet selvästi. Lisäksi myös kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta ovat heikentyneet voimakkaasti ja tukevat näkemystä Suomen talouskasvun hiipumisesta ja rakennusinvestointien supistumisesta.

Sivun alkuun

Uudisrakentamisen volyymi on kääntynyt laskuun

Uudisrakentamisen pitkään jatkunut kasvu on nykyisten tilastotietojen perusteella kääntynyt laskuksi. Vuosimuutoksia tarkastelemalla rakennuslupien myöntäminen kääntyi laskuun vuoden 2007 lopulla ja aloitukset vuoden 2008 alussa. Asuinrakentaminen alkoi hiipua jo vuonna 2007, mutta toimitilarakentamisen voimakas kasvu piti koko uudisrakentamisen kasvua yllä aina vuoden 2008 alkupuolelle saakka.

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 3,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Heinäkuussa uudisrakentamisen volyymi pieneni hieman edellisvuotisesta. Elo- ja syyskuussa supistuminen nopeutui. Tammi-syyskuussa 2008 volyymi kuitenkin vielä kasvoi 2,8 prosenttia vuotta aiemmasta johtuen kevään 2008 vahvasta kasvusta.

Asuinrakentamisen vuosia jatkunut kasvu tasaantui vuonna 2006 ja kääntyi laskuksi vuonna 2007. Tammi-syyskuussa 2008 aloitettiin 20 800 uuden asunnon rakennustyöt, mikä on 4 500 asuntoa vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Asuinrakentamisen väheneminen näkyy kaikissa asuinrakennustyypeissä: omakotitaloasunnot -1 900 kpl, rivitaloasunnot -800 kpl, kerrostaloasunnot -1 800.

Asuinrakentamisen hiipuminen on seurausta uusiin asuntoihin kohdistuvan kysynnän voimakkaasta vähentymisestä. Uusien asuntojen ja niiden rakentamisen korkealle noussut hintataso sekä talouteen liittyvän epävarmuuden lisääntyminen ovat vähentäneet kysyntää, mikä näkyy valmiiden myymättömien asuntojen määrän kasvuna ja omatoimisen asuinrakentamisen hiipumisena.

Toimitilarakentaminen jatkui alkuvuonna 2008 edelleen vilkkaana, vaikkakin uusille hankkeille myönnettyjen rakennuslupien ja aloitusten määrät kuutioilla mitattuna kääntyivät jo laskuun. Vuonna 2007 muita kuin asuinrakennuksia aloitettiin ennätysmäärä, mikä piti toimitilarakentamisen volyymin kasvussa alkuvuonna 2008, vaikkakin uusien hankkeiden aloitukset vähenivät vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä 13 prosenttia ja toisella neljänneksellä 21 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä muiden kuin asuinrakennusten aloitukset vähenivät jo lähes kolmanneksen edellisvuodesta.

Muita kuin asuinrakennuksia rakennettiin uudisrakentamisen volyymi-indeksin mukaan vuoden 2008 alussa noin 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvuvauhti on tästä kuitenkin nopeasti hidastunut ja syyskuussa kasvu vaihtui jo 0,1 prosentin laskuksi vuodentakaiseen verrattuna.

Toimitilarakentamisen puolella piristymisen merkkejä on havaittavissa ainoastaan julkisten palvelurakennusten rakentamisessa, joiden rakentaminen kasvoi yli viidenneksen tammi-syyskuussa 2008. Julkisten palvelurakennusten rakentamisen määrä verrattuna esimerkiksi viimevuosien liike- tai teollisuusrakentamiseen on kuitenkin niin vähäistä, että havaittu piristyminen voi osaltaan vain vaimentaa käynnissä olevan rakennustuotannon määrän voimakasta supistumista.

Kuvio 1. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi edelleen voimakkaasti

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 17,4 prosenttia vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Rakennusyritysten liikevaihdon kehitys on ollut tasaisen vahvaa vuoden 2008 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvu oli 13,0 prosenttia ja toisella neljänneksellä 15,5 prosenttia.

Talonrakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2008 heinä-syyskuussa 17,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjakson nähden. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto puolestaan kasvoi 15,9 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla.

Tarkemmin tarkasteltuna voidaan huomata rakennusyritysten liikevaihdon kasvun olleen yrityskooltaan pienempien, alle 50 henkilöä työllistävien, rakennusyritysten varassa vuonna 2008. Ilmiö näkyy erityisesti talonrakennusyritysten liikevaihtotilastossa. Suurimpien, yli 250 henkilön talonrakennusyritysten, liikevaihdon kasvu hiipui selvästi jo alkuvuonna 2008 ja pysähtyi kolmannella neljänneksellä kokonaan.

Rakennusalan suhdannetilan heikentyminen ei vielä ainakaan vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä näkynyt rakennusyritysten liikevaihtotilastossa, sillä keskeneräisten ja valmistuvien hankkeiden laskutus kerryttää liikevaihtoa vielä suhdannekäänteen jälkeenkin. Myöskään kohonneesta rakentamisen kustannustasosta johtuen rakentamisen määrän väheneminen ei välttämättä näy yhtä voimakkaasti rakennusyritysten tuottamassa liikevaihdossa. Myös muutokset rakennusalalle tyypillisten alihankintaketjujen rakenteessa erkaannuttavat osaltaan liikevaihtotilastoa rakennustuotannon määriä kuvaavista tilastoista.

Kuvio 2. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Eurostatin tilastoissa rakennustuotannon määrä pieneni vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä EU27-maissa 1,6 prosenttia vuodentakaisesta. EU27-maiden talonrakentamisen määrä väheni 1,9 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen määrä 0,2 prosenttia. EU15-maissa rakentaminen väheni 3,2 prosenttia.

Naapurimaissamme rakentamisen volyymi väheni heinä-syyskuussa Ruotsissa 4,7 prosenttia ja Virossa 15,5 prosenttia. Myös EU:n suurimman talouden Saksan rakentamisen volyymi supistui 1,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Voimakkaimmin rakentaminen puolestaan kasvoi Romaniassa, 27,8 prosenttia.

Sivun alkuun

Talonrakentamisen kustannusten nousuvauhti hidastuu

Rakennuskustannusten nousu hidastui vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä, jolloin talonrakentamisen kustannukset nousivat 4,0 prosenttia vuodentakaisesta. Työkustannukset nousivat 4,5 prosenttia, rakennustarvikkeet 3,4 prosenttia ja muut rakentamisen panokset 5,1 prosenttia. Vaikka rakennuskustannusten nousuvauhti on edelleen selvästi nopeampaa kuin 2000-luvulla keskimäärin, on kasvuvauhti hidastunut vuonna 2007 mitatusta noin 6 prosentin vuosikasvusta.

Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2007 syyskuusta vuoden 2008 syyskuuhun 3,6 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 4,5 prosenttia, rakennustarvikkeiden hinnat 2,8 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 4,5 prosenttia. Rakennuskustannusten osatekijöistä eniten nousivat betoniteräksen (21 %), patteriputkien (16 %), rakenneteräksen (15 %), työmaan energian (15 %), kuljetusten (11 %) sekä bitumikatteen (10 %) hinnat.

Maarakennusalan kustannusten kasvu puolestaan kiihtyi edelleen. Maarakennusalan kustannukset nousivat 9,9 prosenttia vuoden 2007 syyskuusta vuoden 2008 syyskuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli työlajeittain pohjarakennustöiden 7,0 prosentista päällystystöiden 18,5 prosenttiin. Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti materiaalien kallistuminen ja oman kaluston kustannusten kasvu.

Talonrakentamisen kustannustaso nousi selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi vuoden 2008 mittaan ja kolmannella neljänneksellä kuluttajahinnat nousivatkin jo 4,6 prosenttia eli hieman rakennuskustannuksia enemmän. Maarakennusalan kustannukset kasvoivat kuitenkin edelleen selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin.

Rakennusalan suhdannetilan heikkeneminen ja sen tuoma kiristyvä kilpailu alalle sekä raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen lasku ja yleinen taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen tulevat hillitsemään rakentamisen kustannus- ja hintapaineita myös lähitulevaisuudessa.

Kuvio 3. Kustannusindeksit

Sivun alkuun

Rakennusalan työttömien määrä kääntynyt kasvuun

Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä rakennusalan työttömien määrä kasvoi 0,7 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Rakennusalan työttömien määrä väheni yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 alkaen aina elokuuhun 2008 saakka. Tänä ajanjaksona työttömien määrä putosi yli 40 000 henkilöstä reiluun 10 000 henkilöön. Erityisen nopeaa työttömyyden väheneminen oli vuosina 2006 ja 2007, jolloin myös vaikeasti täytettävien rakentamisen toimialan avointen työpaikkojen määrä oli voimakkaassa kasvussa.

Etenkin talonrakennusalalla avointen työpaikkojen väheneminen ja työttömyyden kääntyminen kasvuun on tapahtunut erittäin nopeasti uudisrakentamisen suhdannekäänteen seurauksena. Vielä puoli vuotta aiemmin alalla oli kova pula ammattitaitoisesta työvoimasta, mutta uudisrakentamisen kysynnän voimakkaan vähenemisen vuoksi alan työvoimapula on hellittänyt ja työllisyysnäkymät selvästi synkentyneet.

Myös rakennusalan työllisten määrä kasvoi vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 3,0 prosenttia ja yhteensä rakennusalan työllisiä oli tällöin 196 000 henkilöä. Talonrakennusala työllisti 149 000 henkilöä ja maa- ja vesirakennusala 47 000 henkilöä. Kun sekä rakennusalan työllisten että työttömien määrä kasvoi, lisääntyi tällöin myös alan käytettävissä oleva työvoima. Alan pitkään jatkunut kasvu ja työvoimapula on vetänyt alalle selvästi lisää myös kotimaista työvoimaa.

Rakennusalan työllisten määrän arviointia vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman käyttö toimialalla. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle. Vastaavasti rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman toimiala ei ole rakentaminen vaan työnvälitys ja henkilöstön hankinta (TOL2002=745). Työvoimatutkimusta on uudistettu siten, että vuodesta 2008 alkaen voidaan saada tietoa vuokratyövoiman jakautumisesta toimialoittain. Uusia tietoja olisi siten käytettävissä vuonna 2009.

Kuvio 4. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Rakennusyritysten vuoden 2008 kolmannella vuosineljänneksellä maksama palkkasumma oli 13,2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Edellisten vuosineljännesten tavoin palkkasummaa kasvatti rakennusalan työllisten määrän, tehtyjen työtuntien ja ansiotason kasvu. Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä ansiotaso nousi 7,4 prosenttia ja työllisten määrä kasvoi 3,0 prosenttia vuodentakaisesta.

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 13,7 prosenttia. Talonrakennusalan työllisten määrä kasvoi tällöin 2,2 prosenttia ja ansiotaso 7,6 prosenttia. Maa- ja vesirakennusyritysten maksama palkkasumma puolestaan kasvoi vuoden 2008 heinä-syyskuussa 11,7 prosenttia. Maa- ja vesirakennusalan työllisten määrä kasvoi 5,7 prosenttia ja ansiotaso 8,0 prosenttia vuodentakaisesta.

Sivun alkuun

Rakennusalan suhdannenäkymät kääntyneet erittäin negatiivisiksi

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku (-74) painui ennätysalas heinä-syyskuussa 2008. Lähellä nollaa oleva saldoluku kertoo, että vallitsevaan tilanteeseen ei odoteta juurikaan muutoksia. Mitä enemmän saldoluku poikkeaa nollasta sitä positiivisempia tai negatiivisempia odotukset ovat. 2000-luvulla lähelle yhtä synkkiä saldolukuja on nähty ainoastaan vuoden 2001 toisella neljänneksellä, jolloin saldoluku oli lukemassa -60. Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä myös tilauskannan tasoa suhteessa normaaliin mittaava saldoluku tippui lukemaan -10, mikä on alhaisin pisteluku sitten vuoden 2004, jonka eri vuosineljänneksinä pisteluku liikkui  -20 tuntumassa.

Myös kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta kääntyivät laskuun jo vuoden 2007 loppupuolella. Kuluttajien luottamusindikaattorin lukema liikkui alkuvuonna 2008 noin 10 pisteen tasolla ja loppuvuodesta indikaattori painui pakkaselle -5 pisteen tuntumaan. Kuluttajien luottamus talouteen oli edellisen kerran miinuksella 1990-luvun alun lamavuosina. Kuluttajien odotukset Suomen talouden tulevaisuudesta ja tulevasta työttömyyskehityksestä ovat erittäin synkät, mutta oman talouden suhteen uskoa vielä riittää jonkin verran.

Kuvio 5. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä väheni vuoden 2008 tammi-lokakuussa 14 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Rakennuslupia myönnettiin selvästi vähemmän sekä asuinrakentamiseen että toimitilarakentamiseen. Ainoastaan julkisille palvelurakennuksille myönnettiin rakennuslupia tammi-lokakuussa selvästi viimevuotista enemmän, noin 30 prosenttia.

Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä rakennuslupia myönnettiin kuutioilla mitattuna 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja uudisrakennushankkeita käynnistettiin 28 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kolmannella neljänneksellä myönnettiin rakennusluvat 5 500 uudelle asunnolle, mikä 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Myös voimakkaasti alenevien lupa- ja aloitustietojen perusteella voidaan arvioida, että uudisrakentaminen tulee hiljenemään nopeasti. Se kuinka paljon julkisen sektorin elvytystoimet ja korjausrakentamisen lisääntyminen pystyy jatkossa tätä hiipumista vaimentamaan, vaikuttaa oleellisesti rakennusalan tulevaan tuotantoon ja työllisyyskehitykseen.

Kuvio 6. Myönnetyt rakennusluvat

Sivun alkuun

Fokus: Korjausrakentaminen kasvoi vuonna 2007

Korjausrakentaminen on kasvanut melko tasaisesti 1970-luvulta alkaen. Kuitenkin ainoastaan 1990-luvun puolivälin laman aikoihin, vuosina 1994-1997, korjausrakentamisen arvo on ollut suurempi kuin uudisrakentamisen. Laman väistyttyä uudisrakentaminen elpyi ja sen arvo nousi jälleen korjausrakentamisen yläpuolelle (ks. kuvio 7). Vuosi 2007 oli vielä voimakasta uudisrakentamisen nousukautta ja vuonna 2008 tapahtunut uudisrakentamisen kasvun taantuminen ei vielä näy näissä tilastoissa. Talonrakentamisen painopiste on kuitenkin siirtymässä uudisrakentamisesta rakennusten ylläpitoon ja korjausrakentamiseen. Rakennuskannastamme lähes puolet on rakennettu 1960-1980-luvuilla. Suuret korjaukset ns. peruskorjaukset tehdään yleensä 40-50 vuoden välein. Vuonna 2006 vuosittaisista asuntoyhteisöjen korjauskuluista lähes kaksi kolmasosa kohdistuikin juuri 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneisiin asuntoyhteisöihin. Yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä syntyneet 1960- ja 1970-lukujen kerrostalolähiöt ovat juuri nyt suurten korjauksien alla tai tulossa siihen ikään.

Kuvio 7. Talonrakentamisen tuotos 1975 - 2007 (vuoden 2000 hinnoin)

Korjausrakentamisen arvo on noussut vuoden 2000 arvosta (5,5 miljardia) noin 30 prosenttia eli keskimäärin vuosikasvu on ollut noin 5 prosenttia. Talonrakennusten korjausrakentamiseen käytetty rahamäärä vuonna 2007 oli noin 7,9 miljardia euroa, mikä oli noin 40 prosenttia koko talonrakentamisen arvosta. Lähes kaksi kolmasosa koko talonrakentamisen korjauksista kohdistui asuinrakennuksiin. Muiden kuin asuinrakennusten, kuten teollisuus-, liike-, toimisto- ja hoitolaitosrakennusten, korjausten arvo oli noin 3 miljardia euroa.

Kotitalouksien suorittamien, omakotitalojen ja omien osakehuoneistojen korjaukset muodostivat noin kolmanneksen koko talonrakentamisen korjauksista. Asuntoyhteisöjen korjaukset olivat noin 2 miljardia euroa (ks. kuvio 8). Tähän kuuluvat asunto-osakeyhtiöiden, aravavuokrataloyhtiöiden, opiskelija-asuntojen sekä pankkien ja vakuutuslaitosten omistamien vuokratalojen korjauskulut.

Kuvio 8. Talonrakentamisen korjaukset 2007 yhteensä 7,9 mrd €

Suomen noin miljoonasta omakotitaloudesta noin 325 000:ssa tehdään vuosittain korjauksia (Kulutustutkimus 2006). Peruskorjauksia oli joka kuudennella ja kevyempiä korjauksia joka kolmannella kotitaloudella. Kotitalouksien keskimääräinen peruskorjaus maksoi 8 700 euroa. Suurimmat korjausten kohteet olivat sisätila- ja huonetilatöitä, esimerkiksi keittiön tai kylpyhuoneen täysuusinta sekä LVI-järjestelmiin liittyvät korjaustyöt. Näihin kohteisiin sisältyy myös vesivahinko- ja kosteusvauriokorjaukset.

Vuonna 2001 käyttöön otettu kotitalousvähennys on aktivoinut pienkorjauksia. Vuonna 2006 kotitalousvähennystä käytti 8 prosenttia kotitalouksista ja suurin osa siitä kohdistui juuri asuntojen korjausrakentamiseen. Vuoden 2009 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi vuositasolla 3 000 euroon henkilöä kohden. Tämän uskotaan edelleen lisäävän kotitalouksien teettämiä asuntoremontteja sekä vähentävän harmaan työn osuutta asuntojen korjausrakentamisessa.

Suomen noin puolen miljoonan vapaa-ajan asunnon kantaa korjattiin vuonna 2006 noin 330 miljoonalla eurolla, mikä tekee keskimääräiseksi vuosittaiseksi korjauskuluksi noin 700 euroa. Korjaukset ovat yleensä pienimuotoisia remontteja, mutta ns. kakkosasuntojen yleistyminen lisää myös peruskorjausluonteisia korjauksia.

Korjausrakentamisen kasvu varsinkin asunto-osakeyhtiöissä on viime aikoina ollut voimakasta. Vuonna 2007 asunto-osakeyhtiöt korjasivat kiinteistöjään kaikkiaan noin 1,1 miljardilla eurolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli runsaat 20 prosenttia. Korjaustarpeen on arvioitu edelleen kasvavan voimakkaasti varsinkin asuinkerrostaloissa (Korjausrakentamisen strategia, ympäristöministeriö 2007).

Noin 35 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista kohdistui rakennusten ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin, kuten ulkoseinien, kattorakenteiden, ikkunoiden, ulko-ovien ja parvekkeiden korjauksiin. Näiden korjausten määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvun alkupuolelta alkaen. LVI-järjestelmien korjauskustannusten osuus puolestaan oli lähes 30 prosenttia. Määrä on kasvanut julkisivukorjaamistakin nopeammin etenkin viimeisten kahden vuoden aikana. Rakennuksen sisärakenteiden korjauskustannukset olivat noin 15 prosenttia kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauksista. Rakennusten ulkoalueiden korjaaminen on myös merkittävissä määrin lisääntynyt. Ulkoalueiden osuus korjauskustannuksista oli noin 7 prosenttia.

Keskimääräiset vuosikorjauskulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa olivat vuonna 2007 noin 18 500 euroa ja rivi- ja ketjutaloissa 8 400 euroa. Vastaavasti peruskorjausten keskimääräiset kulut niissä kerrostaloissa, jotka ilmoittivat tehneensä peruskorjauksia olivat 96 500 euroa ja rivitaloissa 71 200 euroa. Erityisesti kerrostaloasuntoyhtiöissä rakennuksen julkisivun peruskorjauskulut muodostavat yleensä suurimman korjausmenon. Esimerkiksi 1960-luvulla valmistuneiden kerrostalojen julkisivujen keskimääräiset peruskorjauskulut ylittivät 150 000 euroa. Suuret peruskorjaukset, esimerkiksi putkiremontit tehdään usein monia eri korjauskohteita yhdistämällä ns. linjasaneerauksena, jolloin kokonaiskorjauskustannukset saattavat helposti nousta kymmenkertaisiksi.

Aravavuokratalojen korjaaminen oli vuonna 2007 lievässä laskussa (-3,9 prosenttia). Ilmeisesti vuokrataloissa korjaustoiminta on pitkäjänteisimmin hoidettua kuin asunto-osakeyhtiöissä. Vuonna 2007 aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin noin 310 miljoonalla eurolla. Vuosikorjaukset nousivat edellisvuoden noin 190 miljoonasta eurosta noin 205 miljoonaan euroon. Perusparannukset, 105 miljoonaa euroa, sen sijaan pienenivät hieman mutta eivät merkittävästi. Aravatalojen korjauskustannukset pääkaupunkiseudulla olivat vuonna 2007 yhteensä noin 120 miljoonaa euroa. Aravavuokrataloissa huoneistokorjaukset edustavat suurinta korjauskustannusta. Vuonna 2007 pääkaupunkiseudun aravavuokratalojen huoneistokohtaisten korjauskustannusten osuus oli 42 prosenttia. Ulkovaipan korjaukset ovat olleet pääkaupunkiseudun aravataloissa toiseksi suurin korjausten ryhmä, noin 20 prosenttia kaikista korjauskustannuksista. Se on hieman suurempi kuin LVI-korjaukset, joiden osuus oli 17 prosenttia.

Seuraava vuoden 2008 viimeistä neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 27.3.2009

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Kuvio 3. Tilastokeskus: Kustannusindeksit

Kuvio 4. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,

Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat

Kuvio 5. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,

Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto

Kuvio 6. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat

Päivitetty 14.1.2009