Kuntien talousnäkymät synkentyneet - laskusuhdanteissa 1991 ja 2001 kuntapäättäjät olivat kuitenkin vielä pessimistisempiä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja:  Vesa Virtanen on Tilastokeskuksen elinolot-yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Kuntapuntari-lehdessä 5/2008

Kuntien taloudellinen tilanne on aluebarometrin mukaan kiristynyt eri puolilla maata. Talouden kehitysnäkymät ovat synkentyneet, mutta ne ovat kuitenkin paremmat kuin laskusuhdanteissa 1991 ja 2001.Luottamus verotulojen kasvuun on säilynyt vielä useimmissa kunnissa. Siitä huolimatta kunnissa lisätään lainanottoa lähivuosina. Kunta-alalla työvoiman saatavuuden odotetaan edelleen heikentyvän työttömyyden kasvuodotuksista huolimatta. Päättäjät arvioivat irtisanomis- ja lomautusaikeiden vähentyneen aikaisemmasta. Nuorten syrjäytyminen huolestutti suurinta osaa vastaajista.
________________________

Kuntien yleiset kehitysnäkymät ovat heikentyneet merkittävästi vuoden 2008 aikana ja useimmilla toiminta-aloilla odotukset kääntyivät negatiivisiksi. Osa lokakuun 2008 saldoluvuista painui alimmalle tasolleen sitten syksyn 1991, josta lähtien vastaavaa kyselyä on tehty.

Aluebarometrissä seurataan kahdeksaa talouskehityksen mittaria. Mittarit ovat verotulot, velanotto, työttömyys sekä teollisuuden, kaupan ja palveluiden ja asuntorakentamisen investoinnit, rahoitusasema ja yleiset kehitysnäkymät. Saldoluvut lasketaan parempi ja huonompi -vastausten prosenttiosuuksien erotuksena.

Talousmittarien saldolukujen keskiarvo kääntyi selvästi miinukselle ja sai nyt arvon -11 (kuvio 1). Vastaava luku oli vielä toukokuussa +13 ja vuosi sitten +17. Laskusuhdanteissa 1991 ja 2001 odotukset olivat kuitenkin vielä paljon synkemmät, ja saldoluku oli alimmillaan -33 syksyllä 1991.

Kuvio 1. Kahdeksan talouskehityksen mittarin saldolukujen keskiarvo syksyllä 1991, 2001 ja 2007 sekä keväällä ja syksyllä 2008(verotulot, velanotto, työttömyys sekä teollisuuden, kaupan ja palveluiden ja asuntorakentamisen investoinnit, rahoitusasema ja yleiset kehitysnäkymät)

Lähde: Aluebarometri 1-2/2008. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2008

Luottamus talouteen heikointa Helsingin metropolialueella

Heikoin luottamus talouteen vallitsi Helsingin metropolialueella (saldoluku -24) ja sen jälkeen teollisilla kaupunkiseuduilla (-16), keskisuurilla kaupunkiseuduilla (-13) ja maaseutumaisilla seuduilla (-13). Vahvimmin kuntien päättäjät luottivat talouteen suurilla kaupunkiseuduilla (-6) ja harvaan asutuilla seuduilla (-2). Helsingin metropolialue oli ainoa alue, jolla saldoluku oli painunut alle vuoden 2001 tason.

Kuntien verotulojen kertymän odotettiin pysyvän vakaana teollisia kaupunkiseutuja lukuun ottamatta eikä niihin odotettu olennaisia muutoksia vuonna 2009. Etenkin suurilla kaupunkiseuduilla verotulot olivat kasvussa.

Helsingin metropolialueella, muilla suurilla kaupunkiseuduilla sekä myös pienemmissä maakuntakeskuksissa nähtiin tarvetta lisätä velanottoa. Kolmannes vastaajista uskoi kuntansa lainakannan kasvavan tänä ja ensi vuonna. Harvaan asutulla maaseudulla sen sijaan otetaan velkaa maltillisesti.

Maksujen korottamista ja palvelurakenteen uudistamista pidettiin keskeisinä keinoina tasapainottaa kuntataloutta. Myös käyttöomaisuutta realisoidaan ja investointeja vähennetään.

Teollisuuden investointien arvioitiin laskevan kaikilla alueilla. Suurilla kaupunkiseuduilla odotukset olivat muita valoisammat. Asuntorakentamisen investointiodotukset olivat alimmillaan koko ajanjakson 1991-2008 odotuksiin verrattuina. Kaupan ja palvelujen investointien arvioitiin vähenevän vuonna 2009, mutta odotukset olivat ristiriitaisempia kuin teollisuuden, asuntorakentamisen ja maatalouden osalta.

Sivun alkuun

Työllisyysnäkymät syksyn 2001 tasolla - kunta-alan työvoiman saatavuus heikentyy

Kuntien päättäjien arviot työllisyyden kehityksestä olivat heikoimmillaan moniin vuosiin ja arviot olivat samalla tasolla kuin syksyllä 2001. Erityisesti Helsingin metropolialueella työllisyysodotukset olivat negatiiviset.

Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa työllisyyden kehitysnäkymiä arvioitiin positiivisemmiksi kuin muualla Suomessa. Kunta-alalla työvoiman saatavuuden odotettiin edelleen heikentyvän työttömyyden kasvusta huolimatta.

Sivun alkuun

Irtisanomis- ja lomautusaikeet vähentyneet

Kyselyn vastaamisajankohtana lokakuussa 2008 kuntapäättäjien irtisanomis- ja lomautusaikeet olivat hyvin maltillisia. Ne olivat jopa vähentyneet vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna (kuviot 2 ja 3). Kun syksyllä 2007 neljä prosenttia päättäjistä ennakoi irtisanomisia ja kuusi prosenttia lomautuksia vuodelle 2008, lokakuussa 2008 irtisanomisia vuodelle 2009 ennusti enää kaksi prosenttia ja irtisanomisia kolme prosenttia kuntien päättäjistä. Irtisanomis- ja lomautusaikeet olivat vähentyneet sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä.

Millään alueella ei arvioitu merkittävässä määrin irtisanomisia tai lomautuksia vuodelle 2008. Sen sijaan vuosina 2010-2012 irtisanomisia ennakoidaan jonkin verran sekä harvaan asutuille seuduille (12 prosenttia vastaajista) että sekä keskisuurille kaupunkiseuduille (10 prosenttia).

Lomautusaikeet olivat irtisanomis- aikeita yleisempiä. Niitä ennakoitiin harvaan asutuissa kunnissa (15 prosenttia) ja Helsingin metropolialueella (10 prosenttia). Vähenevä trendi oli kuitenkin vallitsevana niin arvioissa irtisanomisista kuin lomautuksista kunnissa.

Kuvio 2. Henkilöstön irtisanomis- tai lomautusaikeet seuraavalle vuodelle syksyn 2007 ja syksyn 2008 kyselyssä (irtisanomis- ja lomautusaikeet vähenivät lokakuusta 2007)

Lähde: Aluebarometri 1-2/2008. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2008

Kuvio 3. Henkilöstön irtisanomis- tai lomautusaikeet seuraavalle 2-3 vuodelle syksyn 2007 ja syksyn 2008 kyselyssä (irtisanomis- ja lomautusaikeet vähenivät lokakuusta 2007)

Aluebarometri 1-2/2008. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2008

Sivun alkuun

Nuorten syrjäytyminen huolestuttaa kuntien päättäjiä

Nuorten syrjäytyminen ja siihen liittyvät ongelmat huolestuttivat valtaosaa vastaajista. Kysely käynnistyi viikko syksyn traagisen Kauhajoen tapahtuman jälkeen.

Kyselyssä tiedusteltiin, olivatko toimet viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana olleet riittäviä. Teema oli jaettu nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja nuorten tukemiseen heidän ongelmatilanteissaan. Lopuksi kysyttiin vielä sitä, mihin toimiin näissä asioissa voitaisiin ryhtyä.

Kuntien päättäjien käsitykset nuorten syrjäytymisestä ja muista ongelmista olivat ymmärrettävän ristiriitaisia.

Kolmannes päättäjistä piti viimeaikaisia toimia nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi riittävinä, kolmannes ei ottanut kantaa ja yhden kolmanneksen mielestä toimet olivat olleet riittämättömiä (kuvio 4). Toimia pidettiin riittämättöminä suurilla kaupunkiseuduilla ja erityisesti teollisilla kaupunkiseuduilla. Maaseudulla ja harvaan asutulla seudulla toimet katsottiin pääasiassa riittäviksi.

Kuvio 4. Ovatko kuntien toimet olleet riittäviä nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä ?

Lähde: Aluebarometri 1-2/2008. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2008

Käsitykset nuorten tukemisesta ongelmatilanteissa ja siihen liittyvästä jälkihoidosta olivat myös ristiriitaisia. Maakunnan keskuksissa nähtiin toimet riittämättömiksi ja keskusten ulkopuolella riittäviksi.

Peräti seitsemän kymmenestä päättäjästä kirjoitti kyselyssä toimista, joita heidän kunnassaan on tehty nuorten hyväksi, sekä myös toimista, joihin pitäisi ryhtyä. Parannuskeinoiksi päättäjät näkivät muun muassa seuraavia: nuorten neuvola, nuorisovaltuusto, nuorisokahvila, työpajatoiminta, duunirundi, välityömarkkinat, nuorten työllistäminen, etsivän työn hanke, yhteydenpito koulunsa päättäneisiin, varhainen vaikuttaminen, nuorten hyvinvointiohjelma, psykiatriset sairaanhoitajat, proomuprojekti, Onnistuva Opit -hanke tai 0-21-hanke. Vastaukset analysoidaan ja raportoidaan myöhemmin erikseen.

Sivun alkuun

Syksyn kyselyyn vastasi 826 päättäjää 361 kunnasta

Vuoden 2008 syksyn kunnallisvaalien alla toteutettuun kyselyyn vastasi 826 kuntapäättäjää. Vastaajamäärä väheni keväästä, joskin myös edellisten kunnallisvaalien alla vuonna 2004 vastaajamäärä (813) oli samalla tasolla. Myös vuodenvaihteen kuntaliitossuma, jossa 415 kunnasta muodostuu 348 kuntaa vaikutti taustalla. Syksyn kyselyyn vastattiin kaikkiaan 361 kunnasta seuraavasti:

  • a) 311 päättäjää kunnanjohdosta (kunnanjohtajat, talous- ja elinkeinojohto)
  • b) 249 päättäjää kunnanhallituksen puheenjohtajistosta ja
  • c) 266 päättäjää kunnanvaltuuston puheenjohtajistosta.

Syksyn kysely toteutettiin 1.10.- 21.10.2008. Kevään kyselyyn vastasi toista tuhatta päättäjää. Aluebarometrin tiedot kerätään kahdesti vuodessa, mutta julkaisu ilmestyy vain kerran vuodessa. Aluebarometri 1-2/2008 julkaistiin toisen kyselykierroksen yhteydessä joulukuussa.

Lähde: Aluebarometri 1-2/2008. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2008.

Päivitetty 9.2.2009