Koulutus periytyy edelleen

  1. Koulutustaso on noussut 40 vuodessa
  2. Lasten koulutus mukailee vanhempien koulutusta
  3. Etenkin äidin koulutus vaikuttaa lasten korkeakoulututkinnon hankintaan
  4. Toiset alat periytyvät enemmän, toiset vähemmän
  5. Kodin perintö näkyy edelleen

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Etenkin äidin koulutus vaikuttaa lasten korkeakoulututkinnon hankintaan

Vanhempien ja lasten koulutusasteen yhteyttä kuvataan seuraavassa valintatodennäköisyyksien avulla. Sen avulla tarkastellaan, millä todennäköisyydellä 30-49-vuotias lapsi päätyy tietylle koulutustasolle.

Taulukossa 1 todennäköisyyttä verrataan kaikkien 30-49-vuotiaiden miesten ja naisten keskimääräisiin tutkinto-osuuksiin, joita kuvataan luvulla 100. Mikäli tietylle koulutustasolle päätymisen todennäköisyys on yli 100, on todennäköisyys keskimääräistä suurempi. Vastaavasti jos luku on alle 100, on todennäköisyys on pienempi kuin samanikäisessä väestössä. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Vanhempien koulutustason vaikutus lasten todennäköisyyteen osallistua eritasoisiin koulutuksiin 2007. (Keskimääräinen todennäköisyys=100.)

  Pojan koulutus
Äidin koulutus Perus-
aste
Keski-
aste
Alin
korkea-
aste
Alempi
korkea-
kouluaste
Ylempi
korkea-
kouluaste
Tutkija
Perusaste 124,8 107,0 96,4 76,3 57,5 57,7
Keskiaste 84,6 102,9 103,9 118,3 91,7 83,4
Alin korkea-aste 46,0 76,3 117,9 161,5 211,1 190,4
Alempi korkeakouluaste 32,3 62,4 105,9 140,3 318,1 324,8
Ylempi korkeakouluaste 26,0 56,4 64,9 130,1 392,5 526,4
Tutkija 20,1 54,9 46,7 117,0 422,2 713,4
 
  Pojan koulutus
Isän koulutus Perus-
aste
Keski-
aste
Alin
korkea-
aste
Alempi
korkea-
kouluaste
Ylempi
korkea-
kouluaste
Tutkija
Perusaste 124,3 109,0 93,6 75,7 55,3 53,5
Keskiaste 87,0 105,1 104,5 114,7 80,7 72,4
Alin korkea-aste 52,3 76,0 138,7 169,2 170,7 147,2
Alempi korkeakouluaste 38,8 63,5 111,9 169,5 270,7 247,2
Ylempi korkeakouluaste 27,6 56,1 80,7 127,4 380,0 412,8
Tutkija 23,3 49,7 56,7 103,0 409,9 921,1
 
  Tytön koulutus
Äidin koulutus Perus-
aste
Keski-
aste
Alin
korkea-
aste
Alempi
korkea-
kouluaste
Ylempi
korkea-
kouluaste
Tutkija
Perusaste 129,8 112,4 102,4 75,1 60,4 56,9
Keskiaste 77,9 98,5 103,0 124,0 97,2 86,4
Alin korkea-aste 36,2 63,2 99,5 158,1 202,5 198,9
Alempi korkeakouluaste 25,1 50,7 77,2 137,6 294,0 316,4
Ylempi korkeakouluaste 20,3 43,1 48,0 123,9 367,9 494,5
Tutkija 20,2 34,1 33,8 116,4 386,2 1 035,6
 
  Tytön koulutus
Isän koulutus Perus-
aste
Keski-
aste
Alin
korkea-
aste
Alempi
korkea-
kouluaste
Ylempi
korkea-
kouluaste
Tutkija
Perusaste 124,3 112,8 102,2 79,8 61,7 57,6
Keskiaste 88,9 100,0 101,4 122,6 89,3 73,0
Alin korkea-aste 48,8 71,5 109,0 145,5 162,7 148,9
Alempi korkeakouluaste 32,5 57,4 89,8 139,3 245,4 242,4
Ylempi korkeakouluaste 25,1 46,3 67,9 119,4 323,6 408,5
Tutkija 19,8 39,6 49,7 106,4 362,2 768,8

Lähde: Henkilötilastot. Tilastokeskus.

Vanhempien korkea koulutus lisää merkittävästi lasten todennäköisyyttä hankkia samantasoinen tai korkeampi koulutus. Pitkälle kouluttautumisen todennäköisyys suurenee huomattavasti, mitä pidemmälle vanhemmat ovat kouluttautuneet. Suurimmillaan korkean koulutuksen todennäköisyys on tutkijavanhempien lapsilla: tutkijaksi kouluttautuneen lapsella on jopa 7-10-kertainen todennäköisyys hankkia samantasoinen tutkinto. Samalla vanhempien korkea koulutus pienentää selvästi todennäköisyyttä, että lapset jäisivät peruskoulutuksen tai keskiasteen koulutuksen varaan.

Sekä isän että äidin koulutuksella on samansuuntainen vaikutus, mutta hieman eri tasoinen. Äidin korkea koulutus näyttää lisäävän lasten todennäköisyyttä pitkälle kouluttautumiseen hieman enemmän kuin isän koulutus. Lisäksi äidin koulutus näyttää ehkäisevän aavistuksen verran tehokkaammin lasten jättäytymistä pelkän peruskoulun varaan.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.3.2009