Koulutus periytyy edelleen
- Koulutustaso on noussut 40 vuodessa
- Lasten koulutus mukailee vanhempien koulutusta
- Etenkin äidin koulutus vaikuttaa lasten korkeakoulututkinnon hankintaan
- Toiset alat periytyvät enemmän, toiset vähemmän
- Kodin perintö näkyy edelleen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kodin perintö näkyy edelleen
Vanhempien koulutus ohjaa edelleen lasten kouluttautumista. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lapset hankkivat todennäköisemmin vastaavan koulutuksen. Myös opettajien, taiteilijoiden, maanviljelijöiden, luonnontieteilijöiden sekä vähäisemmässä määrin lääkäreiden ja sairaanhoitajien lapset valitsevat usein saman alan.
Vanhempien kanssa samalle alalle hakeutuminen voi kertoa perimän ohella siitä, että näillä aloilla toimivat ovat työhönsä tyytyväisiä. Tyytyväisyys puolestaan houkuttelee lapsia samalle alalle.
Todennäköisyydet koulutuksen hankkimiseen riippuvat vanhemmista, ja pitkälle kouluttautuvien osuus kasvaa vanhempien koulutuksen myötä. Tämän lisäksi tilastot kertovat sosiaalisesta liikkuvuudesta: osa tohtorikoulutuksen saaneiden lapsista hankkii keskiasteen koulutuksen, ja perusasteen koulutuksen saaneiden lapsista osa hankkii korkeakoulutuksen. Kodin perintö siis suuntaa lasten koulutusta, mutta ammatin ja koulutuksen valintaan vaikuttavat lukuisat muutkin asiat.
__________
Tarkastelussa 30-49-vuotiaat suomalaiset ja heidän vanhempansa
Koulutuksen periytymistä tarkastellaan tässä artikkelissa 30-49-vuotiaiden sekä heidän vanhempiensa avulla. Ikäryhmän alaraja on valittu siksi, että tutkittavat ovat siihen mennessä yleensä ennättäneet hankkia kaiken haluamansa tutkintoon johtavan koulutuksen, ja suurin osa korkeakoulututkinnoistakin on jo suoritettu. Osalle väestöä tosin kertyy tutkintoja vielä 30. ikävuoden jälkeenkin, erityisesti tohtorin tutkintoja.
Yläraja 49 vuotta on valittu kahdesta syystä. Ensinnäkin kaikki tutkittavat ovat syntyneet vuonna 1958 tai myöhemmin; vielä 1940- ja 1950-luvuilla syntyneet hankkivat huomattavasti vähemmän koulutusta kuin myöhemmin syntyneet. Toiseksi lasten ja vanhempien väliset linkkitiedot puuttuvat lähes kaikilta yli 60-vuotiailta ja osaksi myös 50-59-vuotiailta. Tämä johtuu siitä, että 1970-luvulla lasten ja vanhempien väliset yhteystiedot saatiin muodostettua kirkonkirjoista vain silloin koossa olevien perheiden jäsenille.
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 16.3.2009