Teollisuuden toimialakatsaus IV/2008

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Kari Rautio (09) 1734 2479
Fokuksen kirjoittaja: Olli Savela (09) 1734 3316
palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Suomessa ja maailmalla suhdannetilanne heikkeni loppuvuonna dramaattisesti. Taantuma tai lama, joka lähti liikkeelle USA:sta, levisi nopeasti kaikkiin maihin. Vaikka maailmalla 'vannotaan' nyt elvytyksen ja ns. keynesiläisen talouspolitiikan nimiin, huonot talousuutiset ovat olleet vallitsevia myös alkuvuonna.

Suomen teollisuustuotannon jyrkkä alamäki alkoi viime vuoden lopulla. Tammikuussa teollisuustuotanto romahti. Myös kapasiteetin käyttöaste on ollut ennätyksellisen alhaalla eikä teollisuuden uudet tilaukset tuoneet tammikuussa valoa, vaan nekin laskivat peräti 40 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto on ollut lasku-uralla jo pidemmän aikaa, mutta loppuvuonna myös muut teollisuuden päätoimialat lähtivät laskuun.

Näkymät vuodelle 2009 ovat erittäin heikot. Suhdanteiden tuntuvan synkkenemisen ennustetaan jatkuvan vielä ainakin vuoden 2009 alkupuoliskon.

Taloustieteen Nobel-palkinnon viime vuonna saanut Paul Krugman ennakoi synkkiä aikoja maailmalle vielä moneksi vuodeksi ja pelkona on että USA:ssa ja Euroopassa siirrytään deflaation aikaan. Deflaatio, jossa hinnat ja arvot laskevat, olisi 'myrkkyä' talouskasvulle.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon laskuvauhti kiihtyi niin Suomessa, EU-alueella kuin USA:ssakin

Suomessa teollisuustuotannon laskuvauhti kiihtyi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Teollisuustuotanto laski loka-joulukuussa 8 prosenttia, kun tuotanto laski heinä-syyskuussa vajaan prosentin vuoden takaisesta. Kaikkiaan viime vuonna tuotanto laski 0,6 prosenttia. EU-maissa tuotanto laski viime vuoden viimeisellä neljänneksellä runsaat 8 prosenttia. EU-maista tuotanto laski eniten Luxemburgissa, Virossa, Espanjassa. Eu-maista tuotanto kasvoi ainoastaan Kyproksella. USA:ssa teollisuustuotanto väheni viime vuoden viimeisellä neljänneksellä runsaat 6 prosenttia. Kolmannella vuosineljänneksellä tuotanto väheni USA:ssa 3 prosenttia. EU-maissa tuotanto väheni viime vuoden kolmannella neljänneksellä 2 prosenttia.

Suomessa tuotannon volyymi supistui kausitasoitettuna kaikilla päätoimialoilla. Puu- ja paperiteollisuudessa tuotanto supistui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä lähes 20 prosenttia. Kemianteollisuudessa tuotanto laski runsaat 5 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto kääntyi lähes 5 prosentin laskuun. Myös sähköteknisten tuotteiden valmistus väheni hieman.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut luvut)

Sivun alkuun

Tuottajahinnat kohosivat runsaat 2 prosenttia vuodentakaisesta

Koko teollisuuden tuottajahinnat nousivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 2,1 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuottajahintojen nousuvauhti hidastui selvästi edelliseen neljännekseen verrattuna. Hintojen nousuvauhdin hidastumiseen vaikutti etenkin öljytuotteiden hintojen lasku vuodentakaiseen verrattuna. Vielä viime kesänä öljytuotteiden hinnat nousivat ennätysvauhtia. Kansainvälisen talouden taantuma näkyi raaka-aineiden hintojen jyrkkänä laskuna.

Tuottajahintojen nousuvauhdin selvä hidastuminen heijastui myös liikevaihtoon. Koko teollisuuden liikevaihto väheni viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä 3,8 prosenttia vuodentakaisesta. Vielä vuoden 2008 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto oli varsin reippaassa kasvussa. Liikevaihto laski eniten puu- ja paperiteollisuudessa lähes 15 prosenttia. Myös kemianteollisuuden pitkään jatkunut kasvu kääntyi viime vuoden lopulla runsaat 12 prosentin laskuksi.

Koneiden ja laitteiden liikevaihdon kasvu pysyi loka-joulukuussa yhä vahvana. Sen sijaan puu- ja paperiteollisuudessa sekä tuotanto että hinnat laskivat neljännellä vuosineljänneksellä.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Kotimaan myynti ja myynti ulkomaille vähenivät loppuvuonna

Vuoden 2008 viimeisellä vuosineljänneksellä teollisuuden kotimaan ja vientiliikevaihto vähenivät lähes 4 prosenttia. Kotimaan liikevaihdossa väheni eniten kemianteollisuuden liikevaihto, lähes 16 prosenttia. Kemianteollisuuden kotimaan liikevaihto kasvoi vielä alkuvuonna 2008 runsaat 20 prosenttia. Alkuvuoden kasvua selittää öljytuotteiden hintojen voimakas nousu. Puu- ja paperiteollisuuden koko viime vuoden jatkunut lasku kiihtyi loka-joulukuussa. Elintarviketeollisuuden kotimaan liikevaihto oli vielä loppuvuonna vahvassa kasvussa. Elintarviketeollisuuden vientiliikevaihto koki kansainvälisen taantuman ja se kääntyi pitkän nousukauden jälkeen lähes 4 prosentin laskuun.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden palkkasumman kasvuvauhti nopeutui

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys väheni neljännellä vuosineljänneksellä koko teollisuudessa 3,5 prosenttia vuodentakaisesta. Avoimia työpaikkoja oli teollisuudessa selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa.

Teollisuuden palkkasumman kasvuvauhti oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä lähes 4 prosenttia, kun se oli kolmannella neljänneksellä vajaat 2 prosenttia. Kehitys vaihteli toimialoittain. Eniten palkkasumma kasvoi kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla. Myös sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa palkkasumma kasvoi lähes 9 prosenttia, kun se vielä kolmannella vuosineljänneksellä supistui 5 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuudessa palkkasumma on pienentynyt vuoden 2007 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Viime vuoden lopulla puu- ja paperiteollisuuden palkkasumma pieneni runsaat 4 prosenttia.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuusyritysten suhdannenäkymät synkät

EK:n helmikuussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritysten loppuvuodesta tapahtunut voimakas suhdanteiden heikkeneminen jatkuu myös alkuvuonna. Vain harvat yritykset uskovat, että aallonpohja on saavutettu. Suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli tammikuussa -41. Saldoluku pysyi loppusyksyyn nähden samalla tasolla. Tammikuussa 44 % arvioi suhdannetilanteen jatkavan heikkenemistään ja vain 3 % odotti suhdannekäännettä parempaan.

Suhdanneodotukset heikkenivät kaikilla toimialoilla ja puuteollisuudessa niitä kuvataan äärimmäisen heikoksi. Riittämätön kysyntä on noussut toiminnan kasvattamisen esteeksi.

Tilastokeskuksen julkaiseman teollisuuden uudet tilaukset -tilaston mukaan tehdasteollisuuden tilausten arvo väheni viime vuonna 9,3 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Tehdasteollisuudella tarkoitetaan tässä tilastossa tilauspohjaista valmistusta harjoittavien toimialojen yhdistelmää. Loka-joulukuussa tehdasteollisuuden uusien tilausten arvo väheni peräti 29 prosenttia. Tammikuussa uusien tilauksien arvo putosi lähes 40 prosenttia. Voimakkaat heilahtelut kuukausitasolla ovat kuitenkin tyypillisiä uusille tilauksille, mutta useamman kuukauden havainnot kuitenkin kertovat suunnan ja muutoksen voimasta kiistattomasti.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan tuotanto väheni loppuvuonna voimakkaasti. Joulukuussa tuotanto putosi 10,8 prosenttia. Tammikuussa teollisuustuotanto romahti. Se laski peräti 22 prosenttia. Tuotanto laski kaikilla päätoimialoilla (puu- ja paperi-, kemian- ja metalliteollisuus). Myös tuottajahintojen nousu hidastui loppuvuonna ja vientihinnat kääntyivät laskuun.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Onko Suomessa taantuma vai lama?

Globaali talouskriisi on ulottunut myös Suomeen. Toistaiseksi vaikutukset eivät ole olleet kovin dramaattisia, mutta tuotanto ja työllisyys saattavat vielä supistua tuntuvasti. Onko Suomi taantumassa vai lamassa? Kysymys ei välttämättä ole kovin tärkeä, mutta kriisissä Suomen talous on joka tapauksessa.

Vakiintuneen käsityksen mukaan talous on taantumassa, jos tuotanto (bruttokansantuote, bkt) vähenee kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan eli vähintään puoli vuotta. Lamalle ei ole olemassa vakiintunutta määritelmää, mutta voitaneen katsoa, että talous on lamassa, jos tuotanto vähenee selvästi tai työttömyys kasvaa selvästi.

Koska tuotannossa ilmenee selvää vuoden sisäistä kausivaihtelua, on tuotantoa kuvaavat tilastosarjat puhdistettava tästä vaihtelusta, jotta vuosineljänneksiä tai kuukausia voidaan verrata keskenään. Tämä tehdään kausitasoituksella ja jos aikasarjasta halutaan puhdistaa pois myös satunnaisvaihtelu, lasketaan trendisarja.

Sekä kausitasoitetun sarjan että trendin laskenta on sikäli mielenkiintoista, että molemmilla sarjoilla on taipumus revisioitua pitkälle taaksepäin, kun niihin lisätään uusia havaintoja. Niinpä esimerkiksi vuoden 2008 vuosineljänneksiä kuvaavat kausitasoitetut bkt-luvut muuttuivat varsin paljon, kun vuoden viimeisen neljänneksen ennakkotiedot julkistettiin 27.2.2009. Toki samalla tarkistettiin myös vuoden aiempien neljännesten lukuja, koska niistä saatiin tarkempia tietoja.

Uudet kausitasoitetut luvut kertoivat, että bruttokansantuotteen volyymi aleni viime vuoden kolmannella neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja viimeisellä neljänneksellä 1,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Suomen voi näin katsoa olevan nyt virallisestikin taantumassa. Aiemmin kolmannen neljänneksen luvut osoittivat 0,1 prosentin kasvua edellisestä neljänneksestä.

Tämän tietämyksen mukaan Suomen talous olisi kääntynyt taantumaan vuoden 2008 kesällä. Kun aikasarjaan saadaan uusia havaintoja ja viime vuoden tiedot tarkentuvat, on mahdollista, että käsitys talouden käännepisteestä vielä muuttuu.

Teollisuuden osalta käänteen voinee jo ajoittaa melko luotettavasti vuodenvaihteen 2007/2008 paikkeille. Metsäteollisuudessa tuotannon huippu saavutettiin ilmeisesti jo vuoden 2007 alkupuoliskolla. Metalliteollisuuden käänne on saattanut tapahtua vuoden 2008 aikana. Kansantalouden neljännesvuositilinpidon ja teollisuuden volyymi-indeksin antama kuva poikkeavat hieman toisistaan.

Metsätaloudessa käänne näyttää tapahtuneen vuoden 2007 lopussa, rakentamisessa ja liikenteessä suunnilleen vuodenvaihteessa 2007/2008. Kaupan käänne olisi tapahtunut tämän hetkisen tietämyksen mukaan vuoden 2008 puolivälissä. Huomattava on myös, että kaikilla aloilla tuotanto ei ole kääntynyt laskuun, ainakaan vielä.

Taulukko 1. Arvonlisäyksen volyymin prosenttimuutos edellisestä neljänneksestä, kausitasoitetut luvut

Suomi 2007N1 2007N2 2007N3 2007N4 2008N1 2008N2 2008N3 2008N4
Maatalous 8,2 -4,9 -4,5 5,2 -6,1 2,7 -5,8 8,0
Metsätalous 9,1 2,2 1,7 -2,6 -8,0 -0,8 -1,7 -3,8
Koko teollisuus, siitä 3,8 1,9 0,4 3,7 -1,9 0,2 -0,3 -3,8
- metsäteollisuus -1,7 0,8 -2,0 -0,2 -1,0 -1,4 -0,7 -6,7
- metalliteollisuus 3,9 4,2 0,4 4,4 0,1 -0,5 1,7 -0,7
- muu tehdasteollisuus 2,8 -1,7 2,1 1,0 -1,6 0,8 -2,0 -3,5
Rakentaminen 1,5 2,5 1,3 0,3 0,1 -0,9 -2,0 -0,2
Kauppa 0,6 -0,2 0,7 1,6 0,2 0,7 -0,7 -2,1
Liikenne 1,2 0,2 0,9 0,8 -0,5 -0,2 -0,4 -1,9
Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut 1,1 1,4 0,6 2,0 0,3 0,9 0,2 -0,4
Muut toimialat 0,0 -0,4 0,7 -0,7 0,4 0,2 0,1 0,3

Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

Entä milloin taantuma on liian lievä määrittely kuvaamaan taloutta ja lama olisi oikeampi käsite? Paljonko tuotannon pitää vähentyä tai työttömyyden kasvaa?

Mitään yksiselitteistä määritelmää ei ole, mutta jos kokonaistuotanto supistuu vähintään 3 - 4 prosenttia huipputasosta ja lasku näyttää vain jatkuvan, voitaneen katsoa, että talous on lamassa. Muita tunnusmerkkejä ovat työttömyyden selkeä kasvu sekä yksityisen kulutuksen huomattava supistuminen.

Tilastojen mukaan näin ei ole vielä tapahtunut, mutta toisaalta tilastot ilmestyvät viiveellä. Tuotannon suhdannekuvaajan trendin pisteluku oli joulukuussa 2008 laskenut tammikuun 2008 huipusta 2,8 prosenttia. Tammikuun 2009 ennakkoluvut julkaistaan 8.4.2009.

Suomen vientimaat talouskriisissä

Talouden tämänkertainen kriisi on globaali. Melkein kaikissa Suomen viennin kannalta tärkeissä maissa tuotanto väheni viime vuonna tai ainakin viime vuoden lopussa. Koska viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 45 prosenttia, heijastuu se väistämättä Suomen vientiin ja tuotantoon.

Oheiseen taulukkoon on koottu saatavissa olleet tiedot bruttokansantuotteen kehityksestä viime vuonna niissä maissa, joiden osuus Suomen tavaraviennistä oli enemmän kuin yksi prosentti. Maat ovat Suomen viennin suuruuden mukaisessa järjestyksessä.

Taulukko 2. Bruttokansantuotteen volyymin prosenttimuutos edellisestä neljänneksestä, kausitasoitetut luvut

2008N1 2008N2 2008N3 2008N4
Suomi -0,3 0,1 -0,3 -1,3
Venäjä 1,0 1,2 0,3
Ruotsi -0,6 -0,5 -1,0 -2,4
Saksa 1,5 -0,5 -0,5 -2,1
Yhdysvallat 0,2 0,7 -0,1 -1,6
Britannia 0,4 0,0 -0,7 -1,5
Hollanti 0,5 -0,1 -0,3 -0,9
Ranska 0,4 -0,3 0,1 -1,2
Italia 0,4 -0,6 -0,6 -1,8
Puola 0,9 1,0 0,8 0,3
Kiina
Norja 0,0 0,1 -0,7 1,3
Espanja 0,4 0,1 -0,3 -1,0
Belgia 0,4 0,3 0,1 -1,3
Viro -1,2 -1,5 -0,9 -4,2
Tanska -1,5 0,4 -0,8 -2,0
Japani 0,2 -0,9 -0,6 -3,3

Lähde: Eurostat, OECD

Seuraava vuoden 2009 ensimmäistä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 26.6.2009. Tuolloin toimialapohjaisissa tilastoissa siirrytään käyttämään uutta toimialaluokitusta TOL 2008. Lisätietoja siirtymästä Tilastokeskuksen internet sivuilta http://tilastokeskus.fi/til/tol2008.html.

 

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 6,8 11,3 10,6 5,2
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -5,5 -2,2 -3,6 -0,9
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1 12,9 8,3 4,0
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,4 3,4 0,6 1,7
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,0 1,8 3,1 5,2
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 4,8 10,6 9,0 3,1
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,6 4,2 2,9 0,4
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9 12,9 11,5 4,9
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 15,9 13,7 -0,3
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,2 3,6 6,2 6,6
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 -0,7 7,6 1,5 1,8
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % - 2,3 0,2 2,5 1,5 9,3 7,2 4,1 13,1
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3 15,1 7,9 13,4
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 11,0 20,8 7,1 14,1
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,7 1,1 3,8 3,9
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -7,4 11,9 -0,5 -10,4
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,8 2,0 4,1 -0,1
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5 14,7 3,3 -7,8
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0 16,8 4,9 -10,9
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3 4,1 0,0 -2,1
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 0,1 9,4 4,5 -0,6
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 2,1 4,8 3,0 3,7
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3 14,3 7,2 4,7
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,4 16,6 10,7 -0,3
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3 17,3 7,2 4,0
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 11,7 7,0 5,5
     Vientihinnat (TOL D), % -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9 3,9 2,6 1,1
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4 0,9 0,2 -1,3
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 4,0 2,9 3,4 4,1
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,2 3,3 4,3 4,3

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
               Eurostat: EU27:n teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
OECD: USA:n teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Taulukko1. Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito
Taulukko 2. Eurostat, OECD, bruttokansantuote

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 27.3.2009