Palvelualojen toimialakatsaus IV/2008
- Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta
- Palvelualojen liikevaihdon kasvu hidastui vuonna 2008
- Työllisyyden kasvu tasaantui neljännellä neljänneksellä
- Palvelualojen suhdannenäkymät
- Fokus: Tietotekniikkapalvelut kovassa nosteessa viime vuosina
- Lähdeluettelo
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Katja Äijö (09 1734 2659)
Fokuksen kirjoittajat: Samuli Rikama (09 1734 3324) ja Maarit
Lappalainen (09 1734 2496)
palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi
Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta
Taloustilanteen muuttuminen näkyy palvelualoilla vuoden 2008 lopulla monin eri tavoin. Palvelualojen yhteenlasketun liikevaihdon kasvu tasaantui viimeisellä neljänneksellä vajaaseen 5 prosenttiin vuotta aiemmasta. Liikevaihto kasvoi vielä heinä-syyskuussa noin 9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Nopeimmin kasvoivat edelleen kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Myös hintojen kasvuvauhti tasaantui: palveluiden tuottajahinnat kasvoivat loka-joulukuussa runsaat 4 prosenttia, kun kasvua oli edellisellä neljänneksellä noin 5 prosenttia vuotta aiemmasta. Eniten kasvoivat kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen tuottajahinnat. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tuottajahinnat laskivat hieman.
Palvelualojen työllisyyden kasvu hidastui vuonna 2008 edellisvuodesta. Työllisten määrän kasvu hidastui vuoden jokaisella neljänneksellä. Palkkasumma kasvoi edellisvuodesta, mutta palkkamenojenkin kasvu näyttää tasaantuneen vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Osa-aikaisen työvoiman käyttö väheni tarkastelujaksolla vajaat 5 prosenttia vuodentakaisesta.
Palvelualojen palkkasumma kasvoi vuoden 2008 loka-joulukuussa 7 prosenttia, eli selvästi nopeammin kuin liikevaihto. Palvelualojen palkkasumma kasvoi edelleen koko talouden palkkasummaa nopeammin.
Sekä EK:n että Eurostatin luottamusindikaattoreiden mukaan yritysten suhdannenäkymät ovat huonontuneet voimakkaasti.
Palvelualojen liikevaihdon kasvu hidastui vuonna 2008
Palvelualojen suhdannetilanne heikkeni vuoden 2008 loppua kohti mentäessä. Liikevaihdon kasvu tasaantui palveluiden kaikilla päätoimialoilla vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kasvu hidastui edelliseen neljännekseen verrattuna eniten kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä. Vähiten kasvu hidastui muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa.
Palvelualojen liikevaihto kasvoi vuoden 2008 loka-joulukuussa selkeästi alkuvuotta hitaammin. Kasvua kertyi edelliseen vuoteen verrattuna vajaat 5 prosenttia. Kaikkiaan palvelualojen liikevaihto kasvoi 7,6 prosenttia vuonna 2008. Vielä vuonna 2007 palvelualojen liikevaihto kasvoi 9 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna, mikä olikin paras tulos vuoden 1998 jälkeen. Vuonna 2008 liikevaihdon kasvu hidastui edellisvuodesta kaikilla päätoimialoilla muita yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia palveluita lukuun ottamatta.
Vuoden 2008 aikana liikevaihdon kasvuun vaikuttivat edellisten vuosien tapaan eniten pienet, alle 50 henkeä työllistävät yritykset tuoden runsaat 60 prosenttia liikevaihdon kasvusta. Viidennes kasvusta tuli keskisuurilta, 50-250 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä. Loppuvuonna aiempaa suurempi osuus liikevaihdon kasvusta oli pienten yritysten varassa: loka-joulukuussa pienet yritykset aikaansaivat palvelutoimialojen liikevaihdon kasvusta lähes 70 prosenttia keskisuurten yritysten tuodessa kasvusta enää vajaan kymmenyksen. Kaikkiaan noin 60 prosenttia palvelualojen yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vuonna 2008 ja voimakkaaseen, yli 15 prosentin kasvuun ylsi noin 40 prosenttia yrityksistä.
Taulukko 1. Liikevaihdon työpäiväkorjattu vuosimuutos palvelualoilla, kolmen kuukauden keskiarvot ja koko vuoden muutos, % (TOL 2002)
Toimiala | Osuus** | I/2008 | II/2008 | III/2008 | IV/2008 | I-IV/2008 |
Muut palvelut yhteensä | 100,0 | 9,3 | 8,7 | 8,1 | 4,8 | 7,6 |
H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta | 7,8 | 6,5 | 7,1 | 5,5 | 4,5 | 5,9 |
I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne | 43,3 | 6,7 | 6,6 | 7,4 | 1,4 | 5,4 |
K: Kiinteistö-, vuokraus- ja
tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut |
39,5 | 12,7 | 10,8 | 9,9 | 7,8 | 10,2 |
O: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut |
9,4 | 10,4 | 11,2 | 8,4 | 7,6 | 9,3 |
* Palvelualoissa ei ole mukana
kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla
kalenterista johtuvat vaihtelut. **Osuus muiden palveluiden toimialasta vuonna 2005 |
Liikevaihto kasvoi vuonna 2008 kolmen edellisen vuoden tapaan nopeimmin kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa, jonka alatoimialoista etsivä- vartiointi ja turvallisuuspalveluiden kasvu ohitti vuoden viimeisellä neljänneksellä jo useita vuosia ykköspaikkaa pitäneen työnvälityksen ja henkilöstönhankinnan kasvun. Hinnat nousivat kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa vuonna 2008 runsaat 4 prosenttia, eli suunnilleen saman verran kuin palvelutoimialoilla yhteensä. Heikentynyt suhdannetilanne ei näkynyt vuonna 2008 muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen toimialalla, jonka alatoimialoista ympäristönhuolto kasvatti liikevaihtoaan edellisvuottakin reippaammin. Painoarvoltaan palveluiden merkittävimmän päätoimialan, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihdon kasvu hidastui edellisvuodesta ja siihen vaikutti erityisesti vesiliikenteen ja liikennettä palvelevan toiminnan ja matkatoimistojen kasvun hidastuminen. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa liikevaihdon kasvu pysyi vuoden 2007 tasolla.
Palvelualojen liikevaihdon kasvu hidastui selvästi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä edeltävien neljännesten tasosta. Kasvuun vaikuttivat eniten kaikilla päätoimialoilla henkilöstöltään pienet, alle 50 henkilöä työllistävät yritykset. Suurten, yli 250 henkilöä työllistävien yritysten kehitys vahvistui jonkin verran muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Palvelujen tuottajahinnat nousivat vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä aiempia neljänneksiä hitaammin, noin 4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden alatoimialoista liikevaihto kasvoi voimakkaimmin vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalveluissa, yli 13 prosenttia edellisvuodesta. Yli 10 prosentin kasvuun ylsivät myös tekninen palvelu, testaus ja analysointi sekä tietojenkäsittelypalvelu. Mainospalveluiden liikevaihto kääntyi loka-joulukuussa laskusuuntaiseksi. Merkittävästi hidastui myös tutkimuksen ja kehittämisen liikevaihdon kasvu, joka viimeisellä neljänneksellä oli vajaat 2 prosenttia edellisvuodesta.
Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu oli alkuvuodesta 2008 edellisen vuoden tasolla, mutta hidastui vajaaseen 5 prosenttiin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Koko vuonna liikevaihto kasvoi noin 6 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kehitys on ollut kolmen viimeisen vuoden ajan selvästi pitkän aikavälin kehitystä suotuisampaa. Toimialan kasvun takana ovat olleet viime vuosina pienet, alle 50 henkilöä työllistävät yritykset.
Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihdon kasvu supistui loka-joulukuussa huomattavasti ollen vain reilun prosentin vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2008 toimialan liikevaihto kasvoi runsaat 5 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihdon kasvu hidastui vuoden viimeisellä neljänneksellä selvästi kuljetuksen- varastoinnin ja tietoliikenteen kaikilla alatoimialoilla lukuun ottamatta posti- ja teleliikennettä, jonka liikevaihto pysyi edellisen neljänneksen tapaan kasvusuuntaisena. Toimialan kasvuun ovat vuonna 2008 vaikuttaneet eniten pienet, alle 50 henkilöä työllistävät yritykset, mutta keskisuurten, 50-250 henkilöä työllistävien yritysten merkitys toimialan liikevaihdon kasvuun on vahvistunut edellisvuodesta. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen yrityksistä noin 60 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan vuonna 2008.
Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden liikevaihto kasvoi vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä lähes 8 prosenttia. Alatoimialoista kasvoi eniten ympäristön huolto, jossa liikevaihtoa kertyi lähes 13 prosenttia vuodentakaista enemmän. Henkilökohtaisten palveluiden liikevaihto kasvoi loka-joulukuussa reilut 8 prosenttia ja virkistys-, kulttuuri ja urheilutoiminnan liikevaihto vajaat 7 prosenttia vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Toimialan yrityksistä noin 60 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan vuonna 2008.
Kuvio 1. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto (TOL 2002)
Työllisyyden kasvu tasaantui neljännellä neljänneksellä
Palvelualojen palkkasumma kasvoi vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä 7 prosenttia vuodentakaisesta ja kasvu oli edelleen koko talouden palkkasumman kasvua nopeampaa. Koko talouden palkkasumman vastaava kasvu oli runsaat 5 prosenttia. Palkkasumma kasvoi liikevaihtoa nopeammin palveluiden kaikilla päätoimialoilla muita yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia palveluita lukuun ottamatta. Palkkasumman kasvu oli muita palveluja nopeampaa rakentamisessa ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa.
Palvelualojen työllisyys parani tarkasteltavalla neljänneksellä vajaan prosentin vuoden 2007 vastinneljännekseen verrattuna. Työllisten määrän kasvu tasoittui selkeästi vuoden 2008 puolen välin jälkeen. Tarkastelujaksolla muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden työllisyys kasvoi vajaat 7 prosenttia ja kiinteistöalan palveluiden, vuokrauksen ja siivouksen työllisyys noin 5 prosenttia vuodentakaisesta. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisyys pysyi samalla tasolla vuoden 2007 vastinneljännekseen verrattuna. Teknisen palvelun ja liike-elämän palveluiden sekä liikenteen työllisyys väheni noin 2 prosenttia vuodentakaisesta.
Osa-aikaisen työvoiman käyttö väheni palvelualoilla vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä lähes 5 prosenttia verrattuna vuoden 2007 vastinneljännekseen. Osa-aikaisten määrä väheni loka-joulukuussa edellisen neljänneksen tavoin eniten kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä kiinteistöalan toimialoilla.
Palvelualojen palkkasumman kasvu oli loka-joulukuussa voimakkainta kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa, joissa kasvua kertyi lähes 9 prosenttia. Alatoimialoista yli 12 prosentin kasvuun ylsivät lainopillinen ja taloudellinen konsultointi sekä tekninen palvelu, testaus ja analysointi. Kiinteistöalaan kuuluvilla toimialoilla työllisten määrä kasvoi loka-joulukuussa vajaat 5 prosenttia vuodentakaisesta. Teknisen palvelun ja liike-elämän palvelujen toimialoilla työllisten määrä väheni noin 2 prosenttia ja osa-aikaisten työntekijöiden käyttö väheni peräti 14 prosenttia.
Majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkkasumman kasvu pysyi loka- joulukuussa alkuvuoden tasolla ollen runsaat 7 prosenttia vuoden takaisesta. Työllisten määrä pysyi viimeisellä neljänneksellä samana kuin loppuvuodesta 2007 ja osa-aikaisen työvoiman käyttö väheni noin prosentin.
Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden palkkasumma kasvoi vuoden 2008 loka-joulukuussa vajaat 6 prosenttia edellisen vuoden vastinneljänneksestä. Alatoimialoista palkkasumma kasvoi eniten henkilökohtaisissa palveluissa sekä ympäristönhuollossa. Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden työllisyys kasvoi tarkastelujaksolla toisin kuin palveluiden muilla päätoimialoilla.
Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla palkkasumma kasvoi vuoden 2008 neljännellä neljänneksellä vajaat 5 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen, eli hieman hitaammin kuin kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Alatoimialoista voimakkaimmin kasvoi muun maaliikenteen palkkasumma, joka kasvoi vajaat 7 prosenttia vuotta aiemmasta. Vaatimattominta palkkasumman kasvu oli vesiliikenteessä, runsaat 2 prosenttia vuodentakaisesta vastinneljänneksestä. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen työllisyys heikkeni loka-joulukuussa runsaat 2 prosenttia vuodentakaisesta.
Kuvio 2. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä (TOL 2002)
Palvelualojen suhdannenäkymät
Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan palvelualojen yritysten luottamus on muista toimialoista poiketen heikentynyt edelleen vuoden 2009 alussa. Myynnin kasvu päättyi ja myyntiodotukset lähikuukausille ovat heikenneet lisää. Yritykset kuvaavat suhdannetilannettaan selvästi tavanomaista heikommaksi.
Eurostatin luottamusindikaattorin mukaan EU:n alueen palveluyritysten keskimääräinen luottamus romahti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Luottamus heikkeni vuoden takaiseen ja edellisiin neljänneksiin nähden kaikissa suurissa EU-maissa. Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Suomessa luottamus heikkeni enemmän kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen.
Kuvio 3. Palvelualojen luottamus
Fokus: Tietotekniikkapalvelut kovassa nosteessa viime vuosina
Viime vuodet ovat olleet tietotekniikkapalveluille kasvun ja kansainvälistymisen aikaa. Alan liikevaihto on tällä vuosituhannella kaksinkertaistunut samanaikaisesti kun toimialan ulkomaankaupan kasvu on ollut erittäin ripeää. Myös Suomessa toimivat alan yritykset ovat yhä useammin ulkomaisessa omistuksessa. Nähtäväksi jää miten nykyisen heikkenevän taloustilanteen vaikutukset heijastuvat tietotekniikkapalvelujen kysyntään lähitulevaisuudessa.
Tietojenkäsittelypalvelujen liikevaihto on kasvanut ripeästi viime vuosina ja se on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta alkaen. Alan kasvu on ollut poikkeuksellisen voimakasta ja ylittänyt selvästi yrityspalveluita tuottavien toimialojen yleisen kehityksen.
Tietotekniikkapalvelujen merkitys palvelualoille on huomattava, sillä alan yritykset keräsivät liikevaihtoa 6,3 miljardia euroa vuonna 2007 ja työllistivät lähes 43 000 henkilöä eli lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuosituhannen alussa.
Tuotanto keskittynyt Uudellemaalle
Tietotekniikkapalvelujen tuotanto on erittäin keskittynyttä pääkaupunkiseudulle ja suurimmille talousalueille. Yritystoiminnan keskittymistä johtuen myös palvelujen kysyntä on näillä alueilla säilynyt vakaana. Lisäksi osaavan henkilökunnan saatavuus ja verkostoituminen muiden alan yritysten kanssa on parhaiten turvattu näillä taloudellisesti merkittävillä alueilla. Peräti 60 prosenttia tietotekniikkapalvelujen henkilöstöstä työskentelee Uudellamaalla ja lisäksi 20 prosenttia Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Varsinais-Suomessa. Tilanne on pysynyt lähes ennallaan koko 2000 -luvun.
Kuvio 4: Tietojenkäsittelypalveluiden kannattavuus 2000-2007, käyttökateprosentti (TOL 2002)
Lähde: Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot.
Vuosituhannen alun tietotekniikkakuplan puhkeaminen heijastuu alan yritysten heikkona kannattavuutena useana vuonna peräkkäin. Tietojenkäsittelypalvelujen kannattavuus on kuitenkin pysynyt vuodesta 2004 lähtien varsin vakaalla pohjalla, noin 10 prosentin tuntumassa käyttökatteella mitattuna.
Tietotekniikka vauhdittaa kansainvälistymistä
Tietotekniikkapalveluilla on merkittävä ja monitahoinen rooli kansainvälistymisen näkökulmasta. Ensinnäkin tietotekninen vallankumous maailmanlaajuisine tietoverkkoineen on vauhdittanut oleellisesti etenkin palvelualojen kansainvälistymistä - sekä kansainvälistä palvelukauppaa että yritysten suoria sijoituksia ulkomaille. Tämä koskee erityisesti niitä palveluita, joita voidaan periaatteessa tuottaa missä maailmankolkassa tahansa ja toimittaa vaikkapa internetin välityksellä loppukäyttäjälle. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi help-desk- ja call-center -palvelut.
Yhä useammin myös vaativaa osaamista edellyttäviä toimintoja tai tehtäviä, kuten ohjelmointipalveluita tai yritysten käyttämiä tietotekniikkapalveluita laajemminkin, ulkoistetaan tai siirretään ulkomaille. Näin tekevät myös kansainvälisessä ympäristössä toimivat tietotekniikkapalveluja tuottavat yritykset. Aasian talousmahdit ovat ainakin toistaiseksi pystyneet tarjoamaan osaavaa henkilöstöä myös vaativiin tehtäviin sekä kilpailukykyiseen hintaan.
Monikansallisten yritysten merkitys globaalitaloudessa on tuntuva ja tietotekniikka keskeinen apuväline. Toiminnassaan monikansalliset yritykset voivat kustannustehokkaasti hyödyntää samaa kerran keksittyä tietotekniikkaan perustuvaa konseptia kopioiden ja soveltaen kaikissa yksiköissään globaalisti. Monikansalliset yritykset ovatkin yleisesti edistyksellisiä tietotekniikan käyttäjiä, levittäjiä ja suunnannäyttäjiä.
Ulkomaiset tytäryhtiöt ja ulkomaankauppa kasvussa
Yritystoiminnan kansainvälistymisen seurauksena Suomessa toimii alati kasvava joukko ulkomaisten tietotekniikkapalveluja tuottavien yritysten tytäryhtiöitä. Vuonna 2007 näitä yrityksiä oli yhteensä 160, kun vuosituhannen alussa määrä selvästi pienempi.
Kuvio 5: Ulkomaisten tytäryhtiöiden henkilöstö osuutena toimialan henkilöstöstä Suomessa vuosina 2000-2007 (TOL 2002)
Lähde: Tilastokeskus, Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto.
Tietotekniikkapalvelujen tuotannosta ja henkilöstöstä ulkomaiset tytäryhtiöt edustivat lähes 30 prosentin osuutta vuosina 2006-2007. Vertailuna samaan aikaan Suomessa toimivien liike-elämän palveluita tuottavien yritysten henkilöstöstä vain joka viides teki töitä ulkomaisessa omistuksessa olevassa yrityksessä. Ulkomaisten tytäryhtiöiden merkitys tietotekniikkapalveluissa on selvästi lisääntynyt viime vuosina, sillä aiemmin 2000-luvulla näiden osuus henkilöstöstä on pysytellyt 15 prosentin tuntumassa.
Toiminnan kansainvälistyminen näkyy selvästi myös tietotekniikkapalvelujen ulkomaankaupan ripeänä kasvuna 2000-luvulla. Sekä tietotekniikkapalvelujen viennin että tuonnin osuus palvelujen ulkomaankaupasta on noussut selvästi. Arvoltaan tietotekniikkapalvelujen vienti vuonna 2007 oli reilut 1,3 miljardia euroa ja tuonti alle 1,1 miljardia euroa, joten näiden palvelujen ulkomaankauppa oli Suomelle selvästi ylijäämäinen. Tärkeimmät vientimaat olivat Iso-Britannia, Ruotsi ja Saksa.
Ripeä kasvu tasaantunut
Viimeaikainen talouden heikko kehitys koskettaa kaikkia toimialoja, tosin epätasaisesti. Varsinaiseen synkistelyyn ei tietotekniikkayrityksillä ole aihetta ainakaan tuoreimman liikevaihdon kuukausikuvaajan mukaan, joka kertoo kehityksen viime vuoden lopulle asti. Tietotekniikkapalveluyritysten liikevaihdon kasvu toki näyttää vuoden 2008 lopulla tasaantuneen, mutta koko palvelualoja tarkastellessa käänne näkyy huomattavasti selvemmin.
Kuvio 6: Liikevaihdon trendit vuosina 2000-2008, 2000 = 100 (TOL 2002)
Lähde: Tilastokeskus, Suhdannetilastot, liikevaihdon kuukausikuvaaja.
Tietotekniikkapalvelujen kysyntä on 2000-luvulla pysynyt hyvällä tasolla ja alan yritysten liikevaihto on kasvanut selvästi ripeämmin kuin palvelualojen yritysten liikevaihto keskimäärin. Tietotekniikkapalvelujen liikevaihto on kaksinkertaistunut 2000-luvulla viime vuoden loppuun mennessä, kun vastaavasti palvelualojen yhteenlaskettu liikevaihdon kasvu oli reilut 60 prosenttia.
Yrityksillä on viimeaikaisen toimintaympäristön ja kysynnän heikkenemisestä johtuen huomattavia paineita tehostaa toimintojaan ja karsia kustannuksiaan kovalla kädellä. Tietotekniikka on kuitenkin se keskeinen työkalu ja pidemmän aikavälin investointi, johon on pitkälti perustunut yritystoiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden kasvu viime vuosikymmeninä.
Tietotekniikkapalvelujen tuotanto on myös voimakkaasti kansainvälistynyt ja näin ollen kiinteästi sidoksissa globaaliin talouskehitykseen. Nähtäväksi jää nykyisen taloustilanteen vaikutukset tietotekniikkapalvelujen kysyntään eli miten yritykset ensisijaisesti reagoivat taantumaan - lykkäävät tietotekniikkainvestointejaan ja karsivat rajusti kulujaan vai pyrkivät aktiivisesti säilyttämään iskukykynsä ja ovat valmiina kun taloudellinen toimeliaisuus jälleen virkistyy.
Aihetta käsitellään laajemmin toukokuussa ilmestyvässä Tieto & Trendit -lehdessä.
Seuraava vuoden 2009 ensimmäistä neljännestä käsittelevä palvelualojen suhdannekatsaus ilmestyy 26.6.2009
Lähdeluettelo
Taulukot
Taulukko 1. Tilastokeskus,
palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja
Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus,
Palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 2. Tilastokeskus, Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus,
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Kuvio 3. Eurostat, palvelualojen luottamusindikaattori
Muut lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto: Luottamusindikaattorit, Tilastokeskus: Palveluiden tuottajahintaindeksi
Fokuksen lähteet
Kuvio 4. Tilastokeskus,
Liike-elämän palvelujen tilinpäätöstilasto 2007
Kuvio 5. Tilastokeskus, Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa
-tilasto
Kuvio 6. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja,
joulukuu.
Lisätietoja Kasvukatsauksesta: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi
Päivitetty 27.3.2009