Kunnat kuin sadun sammakko kuumenevassa padassa
- Indeksitarkistukset tehtiin vajaina
- Kustannustenjakoa ei tarkistettu ajallaan
- Ei mikään pakkolaina vaan selkeä valtionosuuksien leikkaus
- Valtionosuuksilla korvattu menetettyjä veroja
- Käsitteiden sisältö muuttunut
- Korvaaminen ei ole vahvistamista
- Puhutaan eri asiasta
- Kunnat velkaantuneet
- Hallitus auttaa eräin toimin
- Valtio voisi palauttaa osan kunnilta ottamansa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Valtionosuuksilla korvattu menetettyjä veroja
Valtio on keventänyt verotusta kuntien kustannuksella tai korvannut menetykset lisäämällä valtionosuuksia (kuvio 3). Kuntien veropohjaa ovat hallitukset leikanneet vuosina 1997-2002 korvaamatta yli 800 miljoonaa euroa. Vuosina 2002 ja 2003 hallitus korvasi osan veronkevennyksistä, ja vuodesta 2004 alkaen valtio on korvannut kaikki kevennykset. Esimerkiksi vuosina 2003-2007 jäi kunnilta verotuloja saamatta tämän takia yli 4 miljardia euroa.
Kunnat ovat joutuneet korottamaan veroprosenttiaan samassa tahdissa ja korotusten tuoma lisätuotto (862 miljoonaa) vastaa suunnilleen verotuksen korvaamatta jääneitä kevennyksiä. Tästä on seurannut myös kuntien veroprosentin ja todellisen veroasteen eron kasvu neljään viiteen prosenttiyksikköön.
Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on vähennetty eri perustein. Joskus on perusteeksi riittänyt se, että leikkaamalla kuntien vero-osuutta on kunnille maksettu indeksitarkistukset täysimääräisinä ja joskus valtiontalouden tila.
Kuvio 3. Veronvähennysten ja veroprosenttien korotusten vaikutus kuntien verotuloihin 1997-2007
Lähde: Kuntaliitto
Päivitetty 14.4.2009