Kööpenhaminan ilmastosopimukselta odotetaan konkretiaa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Tuija Lapveteläinen työskentelee Tilastokeskuksen Kasvihuonekaasuinventaario -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 2/2009.

Ilmastoasiantuntijat kokoontuvat jälleen joulukuussa 2009 neuvottelemaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Kööpenhaminassa asialistalla on haastavia teemoja.
____________

Kioton pöytäkirjan ensimmäinen velvoitekausi 2008-2012 käynnistyi reilu vuosi sitten, mutta jo nyt neuvotellaan uudesta, kattavammasta ilmastosopimuksesta. Kööpenhaminan kokouksessa joulukuussa 2009 on tarkoitus edetä ilmastoneuvotteluissa konkreettiselle tasolle.

Neuvottelut etenevät kahdella raiteella. Ensimmäisellä raiteella on tarkoitus sopia teollisuusmaiden kesken kvantitatiivisista kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä Kioton jälkeiselle kaudelle. Toisen raiteen neuvotteluissa ovat mukana myös kehitysmaat, joiden ei odoteta sitoutuvan varsinaisiin määrällisiin päästövähennyksiin.

EU15-mailla tiukka tavoite

EU15-maiden kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2007 olivat ennakkotietojen mukaan arviolta 4 046 miljoonaa hiilidioksiditonnia (t CO2 ekv). Päästöt olivat noin 5 prosenttia alle vuoden 1990 tason. EU15-maiden yhteinen tavoite on 8 prosentin päästövähennys perusvuoden eli vuoden 1990 päästöistä Kioton velvoitekaudella.

EU on ilmoittanut vähentävänsä päästöjään Kioton jälkeisellä kaudella vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Mikäli muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin vähennyksiin ja taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat osallistuvat riittävissä määrin, on vähennystavoite jopa 30 prosenttia.

Taulukko 1. EU15-maiden kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2007, milj. t CO2 ekv.

Maa 1990* 2007 v. 2007 päästöt
perusvuoden päästöistä, %		 Kioton tavoite,
% perusvuoden päästöistä
2008-2012
Alankomaat 213,0 205,7 -3 -6
Belgia 145,7 131,3 -10 -7,5
Espanja 289,8 433,3 50 15
Irlanti 55,6 69,2 24 13
Iso-Britannia 776,3 636,7 -18 -12,5
Italia 516,9 554,5 7 -6,3
Itävalta 79,0 88,0 11 -13
Kreikka 107,0 132,0 23 25
Luxemburg 13,2 13,0 -1 -28
Portugali 60,1 80,2 33 27
Ranska 563,9 535,8 -5 0
Ruotsi 72,2 65,4 -9 4
Saksa 1232,4 956,1 -22 -21
Suomi 71,0 78,3 10 0
Tanska 69,3 66,3 -4 -21
EU15 4265,5 4045,7 -5 -8
*Perusvuosi, josta Kioton päästövähennysvelvoitteet (sallitut päästömäärät) on laskettu, on F-kaasujen osalta maan valinnan mukaan joko 1995 tai 1990, muilla kaasuilla perusvuosi on 1990. Kaikki vuoden 2007 luvut ovat ennakkotietoja, Espanjalla on käytetty vuoden 2006 lukua. Päästöt on ilmoitettu yhteismitallisina hiilidioksiditonneina.

Sivun alkuun

Saksa vähentänyt päästöjään merkittävästi

EU15-maista Saksalla on suurimmat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt. Saksa on kuitenkin pystynyt vähentämään päästöjään merkittävästi ja on vuoden 2007 päästöillään alittanut sille asetetun 21 prosentin päästövähennystavoitteen.

Nopeaan päästöjen vähenemiseen vaikutti etenkin vuosina 1990-1995 Saksojen yhdistymisen myötä tehostunut energian tuotanto, vähempipäästöisten polttoaineiden käyttö sekä uusiutuvien energialähteiden lisääntynyt käyttö.

EU15-maiden päästöistä Suomen osuus on alle 2 prosenttia. Suomen päästöt olivat vuonna 2007 noin 78,3 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mikä ylitti noin 10 prosentilla Kioton tavoitetason. Uudessa Ilmasto- ja energiastrategiassa Suomi laskee kuitenkin pääsevänsä Kioton tavoitteisiin muun muassa päästökaupan ja muiden Kioton mekanismien avulla.

Kuvio 1. EU15-maiden kasvihuonekaasupäästöjen kehitys suhteessa Kioton tavoitepolkuun

Kuvio 2. Kasvihuonekaasupäästöt eräissä maissa, milj. t CO2 ekv.

* v. 2007 tietoa ei ole vielä saatavilla.

Sivun alkuun

Yhdysvallat lupaa uusia linjauksia

Yhdysvallat painii omassa sarjassaan teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana. Vuonna 2006 sen päästöt olivat 7 017 miljoonaa hiilidioksiditonnia. USA:n kokonaispäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 lähes 15 prosenttia. Päästökehitykseen on vaikuttanut etenkin fossiilisten polttoaineiden polton ja sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöjen voimakas kasvu. Noin kolmannes päästöistä allokoituu teollisuudelle ja kolmannes liikenteelle.

USA ei ole ratifioinut Kioton sopimusta. Kansainvälisellä yhteisöllä on kuitenkin suuria odotuksia Yhdysvaltojen uudelle hallinnolle, joka on viestittänyt neuvotteluissa tulevansa aktiivisesti myötävaikuttamaan uuden ilmastosopimuksen aikaansaamiseen.

Sivun alkuun

Venäjä suoriutunee Kioto-velvoitteestaan

Venäjä on Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja. Vuonna 2006 Venäjän päästöt (2 190 milj. t CO2 ekv.) olivat huomattavasti alle vuoden 1990 päästötason.

Myös Venäjän päästöistä suurin osa tulee fossiilisten polttoaineiden poltosta energian tuotannossa. Energiasektorin päästöt ovat pienentyneet vuodesta 1990 vuoteen 2006 reilulla kolmanneksella.

Suurin merkitys päästöjen vähenemiseen on ollut 1990-luvun alun Neuvostoliiton hajoamista seuranneella talouden ja teollisen tuotannon romahtamisella. Vaikka talouskehitys on pääosin ollut 2000-luvulla myönteistä, ei Venäjällä pitäisi olla ongelmia Kioton tavoitteiden saavuttamisessa.

Sivun alkuun

Kehitysmailla erilaiset valmiudet

Teollisuusmaiden energiantuotantoon liittyvät päästöt ovat maailmanlaajuisesti selkeästi suurin päästölähde. Kehitysmailla neuvotteluiden ensisijaisena tavoitteena on pyrkiä päästövähennyksiin kehittämällä teknologian siirtoa ja muita toimintavalmiuksiaan. Tässä suhteessa ne ovat kuitenkin riippuvaisia teollisuusmaiden rahoituksesta. Monet kehitysmaat kokevat myös, että uudessa sopimuksessa ilmastonmuutokseen sopeutuminen on niille tärkeämpi elementti kuin päästöjen vähentäminen.

Kehitysmailla ei ole konkreettisia ilmastotavoitteita nykyisessä sopimuksessa. Kehitysmaihin luetaan sekä kaikkein köyhimmät kehitysmaat että osittain teollistuneet maat kuten Kiina, Intia, Brasilia ja Lähi-idän vauraat öljyntuottajamaat. Tämä on koettu etenkin teollisuusmaissa ongelmalliseksi. Tulevassa sopimuksessa pyritäänkin huomioimaan kehitysmaaryhmän heterogeenisuus ja niiden erilaiset lähtökohdat, vastuut ja valmiudet sitoutua ilmastotavoitteisiin.

Sivun alkuun

Kiinan päästöt yli USA:n tason

Taloudellisesti edistyneimmillä kehitysmailla kuten Kiinalla ja Intialla on iso ja yhä kasvava merkitys maailman kokonaispäästöihin. Kiina tuottaa eniten päästöjä maailmassa, mutta koska se luokitellaan kehitysmaaksi, ei sillä ole ollut Kioton pöytäkirjan mukaisia velvoitteita konkreettisiin päästövähennyksiin. Kiinan toistaiseksi ainoa ilmastosopimukselle raportoima päästöluku, 4 058 milj. hiilidioksiditonnia, koskee vuoden 1994 kokonaispäästöjä.

Kiinan päästöt ovat viime vuosina kuitenkin ylittäneet jo USA:n päästötason. IEA:n mukaan Kiinan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2005 olivat 7 485 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Etenkin köyhimmissä kehitysmaissa maatalouden ja maankäytön muutosten kuten metsäkadon päästöt ovat merkittävimpiä päästölähteitä. Uuden sopimuksen valmistelussa kehitysmaiden metsäkadon aiheuttamien päästöjen vähentäminen on ollut keskeisessä roolissa.

Sivun alkuun

Raportointia vaaditaan kaikilta

Balin ilmastoneuvotteluissa vuonna 2007 lanseerattiin ensimmäistä kertaa konsepti MRV - Measurable, Reportable, Verifiable. Tällä pyritään siihen, että vaikka kehitysmailla ei olisi määrällisiä päästövähennysvelvoitteita uudessakaan sopimuksessa, olisi niiden toteuttamien päästövähennystoimien oltava kuitenkin mitattavissa, raportoitavissa ja vahvistettavissa.

Kehitysmailla on samat odotukset mitattavuuden, raportoitavuuden ja vahvistettavuuden suhteen teollisuusmaiden niille antaman taloudellisen tuen osalta.

Jos maailmantaloutta koettelevasta taantumasta etsii jotain positiivista, voisi se olla teollisen tuotannon ja kulutuksen vähenemisen myötä pienenevät päästöt. Se, kuinka paljon tällä tulee olemaan vaikutusta Kioton tavoitteiden saavuttamiseen, jää nähtäväksi. Toivottavasti taantuma ei kuitenkaan lamaannuta uuden ilmastosopimuksen kunnianhimoista päämäärää neuvotella kaikille maille niiden vastuut ja resurssit huomioonottavat ilmastotavoitteet.

 

Lähteet:

Draft technical report: Annual European Community Greenhouse Gas Inventory 1990-2007 and Inventory Report 2009. European Environmental Agency.

CO2 Emissions From Fuel combustion. IEA.

Ilmastosopimuksen nettisivut http://unfccc.int

Päivitetty 14.4.2009