Viennin romahdus ei lupaa hyvää

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Olli Savela on yliaktuaari kansantalouden tilinpidossa Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 3/2009.

Vienti veti Suomen 90-luvun lamasta. Lähtötilanne on nyt aivan toinen, eikä samaa lääkettä ole käytössä.
_____________

Suomen tavaravienti väheni tullihallituksen mukaan arvoltaan 35 prosenttia tämän vuoden tammi-maaliskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Pudotus on historiallisen suuri, vastaavaa ei ole tapahtunut ainakaan viime vuosikymmeninä.

Edellisen laman aikana suurin pudotus osui vuoden 1991 toiseen neljännekseen, jolloin viennin arvo väheni 20 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sitä ennen viennin arvo väheni samoin 20 prosenttia vuoden 1986 toisella neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Tuolloin syynä olivat työtaistelut.

Jos tarkastellaan tavaravientiä vuositasolla, väheni se edellisen laman aikana vuonna 1991 enimmilläänkin vain 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Tätä ennen pitääkin mennä 1950-luvun alkuun ja sota-aikaan, jotta viennistä löytää vastaavia pudotuksia. Esimerkiksi vuosina 1952 ja 1953 Suomen viennin arvo putosi 16 prosenttia kumpanakin vuonna noustuaan sitä ennen vuonna 1951 "Korean suhdanteen" mukana yli kaksinkertaiseksi.

Viennin arvo tärkeämpi kuin volyymi

Kaikki mainitut luvut kertovat viennin arvon muutoksesta eli muutoksesta käyvin (nimellisin) hinnoin. Usein tarkastellaan myös viennin volyymin muutoksia, mutta tässä tarkastelen tarkoituksella vain käypähintaisia lukuja. Suomen kannalta on oleellista, paljonko vienti tuottaa euroja kansantalouteen. Jos viennin volyymi kasvaakin, se ei tuo lisää tuloja, jos vientihinnat samanaikaisesti alenevat.

Näin kävi esimerkiksi 2000-luvun alkuvuosina. Myös viime kuukausina vientihinnat ovat alentuneet. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vientihinnat olivat 7 prosenttia alhaisemmat kuin vuotta aiemmin, mikä osaltaan pienensi viennin arvoa.

Vientihinnat ovat välillä nousseet ja välillä laskeneet niin, että Suomen tavaroiden vientihintaindeksi on nykyään samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet 50 prosenttia. Siitä huolimatta viennin osuus Suomen kansantuotteesta on kohonnut liki kaksinkertaiseksi 44 prosenttiin viime vuonna. Se on ollut mahdollista, koska viennin volyymi on kolmin - nelinkertaistunut.

Näissä luvuissa on mukana myös palveluiden vienti. Palveluiden osuus viennistä on kohonnut viimeisen 20 vuoden aikana noin 15 prosentista noin 20 prosenttiin ja vastaavasti tavaroiden osuus on vähentynyt noin 85 prosentista noin 80 prosenttiin. On luultavaa, että palveluiden vienti ei ole tänä vuonna vähentynyt ainakaan yhtä paljon kuin tavaroiden vienti, joten vientitulot kokonaisuutena eivät ole vähentyneet aivan yhtä paljon kuin tavaroiden vientitulot.

Sivun alkuun

Viennin romahdus vähentää tuotantoa

Viennin väheneminen heijastuu väistämättä Suomen tuotantoon ja bruttokansantuotteeseen, aineelliseen elintasoon. Omalla tavallaan siitä kertoo myös tavaratuonnin vähentyminen. Se väheni arvoltaan tammi-maaliskuussa 31 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tuonnin vähentyminen on kohdistunut jyrkimmin tuotannossa tarvittaviin raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin, mikä kertoo, ettei niitä ole tarvittu Suomen tuotannossa.

Kysymys on maailmanlaajuisen talouslaman aiheuttamasta kysynnän vähentymisestä. Vain hyvin pieneltä osalta kysymys voi olla Venäjälle suuntautuneen jälleenviennin supistumisesta, koska sen osuus Suomen koko tavaraviennistä oli tullin mukaan noin kolme prosenttia vuonna 2007. Varsinaista kauttakuljetusta eli transitoa ei edes lueta Suomen vientiin. Esimerkiksi valtaosa Suomen läpi Venäjälle kuljetetuista autoista on kauttakuljetusta, ei Suomen vientiä.

Sivun alkuun

Pahempi pudotus kuin edellisessä lamassa

Oheiset kuviot kertovat, että viennin pudotus on nyt paljon jyrkempi kuin 1990-luvun alussa. Kuvio 1 kertoo tavaraviennin arvon euroissa. Viennin arvo putosi tämän vuoden alussa enemmän kuin mitä viennin koko arvo oli 1990-luvun alussa.

Kuvio 1. Suomen tavaravienti vuosineljänneksittäin, miljoonaa euroa

Kuviossa 2 samat luvut on indeksoitu siten, että vuosien 1989 ja 2007 ensimmäiset neljännekset on merkitty yhtä suuriksi. Tämä kuvio antaa oikeamman kuvan viennin suhteellisista muutoksista. Myös se osoittaa jyrkempää pudotusta kuin 1990-luvulla.

Kuvio 2. Suomen tavaravienti vuosineljänneksittäin, indeksoituna

Tuolloin viennin vähenemiseen vaikuttivat kansainvälinen kasvun hidastuminen, Neuvostoliiton/Venäjän viennin romahdus ja vahvan markan politiikka. Suomen markka kiinnitettiin kesäkuussa 1991 ECU:un liian vahvalla kurssilla, mikä heikensi vientiteollisuuden kilpailukykyä. Vaihtotase oli selvästi alijäämäinen.

Ulospääsy tilanteesta oli lopulta markan devalvointi 14 prosentilla marraskuussa 1991 ja markan kurssin päästäminen kellumaan syyskuussa 1992, minkä seurauksena markka devalvoitui vielä lisää. Suomen vienti lähti kasvuun loppuvuodesta 1992. Sitä seurasi myös tuotannon kääntyminen kasvuun vuotta myöhemmin.

Sivun alkuun

Devalvoida ei voi

Nykyinen tilanne poikkeaa huomattavasti 1990-luvun lamasta. Kansainvälinen talouskriisi on paljon vakavampi kuin tuolloin, minkä takia myös vienti on vähentynyt enemmän. Vaihtotase on ollut viime vuodet positiivinen, mutta näyttää siltä, että ylijäämä on hupenemassa hyvää vauhtia, koska kauppatasekin on enää suurin piirtein tasapainossa.

Oleellisin ero lienee kuitenkin se, että Suomi on nyt eurossa eikä devalvaatiomahdollisuutta ole, vaikka euro sinänsä kelluu suhteessa melkein kaikkiin muihin valuuttoihin. Esimerkiksi Ruotsi jäi euron ulkopuolelle, ja se saa nyt kilpailuetua Suomeen verrattuna kruunun heikennyttyä, myös euroalueella.

Devalvaatiomahdollisuuden puuttuminen tekee viennin kasvun ja kriisistä nousun Suomelle paljon vaikeammaksi kuin 1990-luvulla. Lisäksi nyt voidaan vain toivoa, että viennin kansantuoteosuudessa päästäisiin takaisin kriisiä edeltäneelle korkealle tasolle, siinä missä 90-luvun lamasta nousu pohjautui pitkälti viennin osuuden reippaaseen kasvuun 80-luvun romahduksen jälkeen (Kuvio 3).

Kuvio 3. Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus bkt:sta, prosenttia

Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus.

Päivitetty 2.6.2009