Maalle muutto pienentää köyhyysriskiä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Juha Honkkila on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2009.

Pienituloisuus on yleisempää kaupunkiin muuttavan kuin siellä jo asuvan väestön keskuudessa. Kaupunkiin muuton jälkeen pienituloisuusriski kuitenkin pienenee huomattavasti jo muutaman vuoden aikana. Maaseudulle muuttavien köyhyysriski on puolestaan pienempi kuin vakituisen maalaisväestön.

Maalle muuton ja maalta muuton taustalla voi olla useita tekijöitä. Kaupunkeihin muutetaan useimmiten työn tai opiskelun perässä. Työn perässä muuttamisen taustalla lienee useimmiten pyrkimys parempaan tulotasoon. Opintojen takia muutettaessa taas tilapäinen alhainen tulotaso on tietoinen valinta.

Maalle muuton syyt ovat moninaisempia, esimerkiksi halu palata synnyinseudulle opiskelun jälkeen tai halu hakea rauhallisempaa elinympäristöä tai väljempää ja edullisempaa asumismuotoa. Näiden syiden voisi ajatella olevan sellaisia, jotka vaikuttavat vähemmän muuttajien tulotasoon kuin maalta muutettaessa. Usein maalle muuttajat mielletään vakaassa elämäntilanteessa oleviksi, joille tietty tulotaso kohdepaikkakunnalla olisi muuton edellytyksenä.

Myös Pekka Ruotsalaisen (2007) selvityksen mukaan tulotaso ja muuttoliike ovat selvässä yhteydessä toisiinsa. Ruotsalaisen mukaan sekä suuriin kaupunkeihin että niistä pois muuttajat ovat usein keskimääräistä pienituloisempia, toisaalta muuton jälkeinen tulokehitys on suotuisaa etenkin pääkaupunkiseudulle muuttavilla.

Tarkastelen tässä artikkelissa, miten maalle muuttaminen ja maalta muuttaminen kytkeytyvät pienituloisuuteen. Maalle muutolla tarkoitan kaupunkimaisista ja taajaan asutuista kunnista maaseutumaisiin kuntiin muuttoa ja maalta muutolla taajaan asutuista ja maaseutumaisista kunnista kaupunkimaisiin kuntiin muuttoa. Tarkastelun taustalla on tilastollinen kuntaryhmitys, joten muutto kaupunkimaisesta kunnasta maaseutumaiseen kuntaan tarkoittaa suurempaa elämänmuutosta kuin suuren kaupungin ympäryskuntaan muuttaminen. (Kartta.)

Tilastollinen kuntaryhmitys 2007.

Lähde: Tilastokeskus.

Kaupunkiin muuttavilla nuorilla on suuri köyhyysriski

Kaupunkimaisiin kuntiin on vuosina 1995-2007 muuttanut vuosittain noin 50 000 henkilöä. Noin puolet heistä on muuttanut maaseutumaisista ja puolet taajaan asutuista kunnista. Kaupunkiin muuttaneista keskimäärin puolet on ollut nuoria, 18-29-vuotiaita. Yli 59-vuotiaiden osuus kaupunkiin muuttaneista on ollut hyvin pieni, noin viisi prosenttia.

Maalta kaupunkiin muutto lisää merkittävästi köyhyysriskiä. Maaseutu- ja taajamakunnista vuonna 2004 muuttaneiden pienituloisuusriski oli muuttoa edeltävänä vuonna (2003) noin 16 prosenttia, mutta muuttovuonna (2004) se nousi jopa 34 prosenttiin. Tämän jälkeen pienituloisuus on kuitenkin hiljalleen vähentynyt. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Kaupunkimaisiin kuntiin vuonna 2004 muuttaneiden pienituloisuusasteet vuosina 2003, 2004, 2005 ja 2007.
Prosenttia. Ikä muuttovuonna.

 
 		 Kaikki Alle 18-vuotiaat 18-29-vuotiaat 30-59-vuotiaat Yli 59-vuotiaat
Muuttaneet Kaupunki-
väestö		 Muuttaneet Kaupunki-
väestö		 Muuttaneet Kaupunki-
väestö		 Muuttaneet Kaupunki-
väestö		 Muuttaneet Kaupunki-
väestö
2003 16 12 21 12 17 23 12 8 12 11
2004 34 13 32 13 47 24 14 9 13 13
2005 28 14 31 13 37 25 13 9 13 13
2007 22 14 28 14 26 25 13 10 16 15

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto. Tilastokeskus.

Köyhyysriski kasvaa erityisesti nuorilla muuttajilla. Toisin kuin muiden ikäryhmien kohdalla, on nuorten maalta muuttajien köyhyysriski muuttoa edeltävänä vuonna pienempi kuin saman ikäryhmän kaupunkiväestössä. Syynä voi olla se, että maalta muuton yhteydessä nuoret usein muuttavat pois vanhempiensa luota, joten tulotaso ennen muuttoa on ollut hyvä. Lisäksi muuttavien nuorten joukossa lienee samanikäistä kaupunkiväestöä vähemmän yksin asuvia, joiden köyhyysriski on keskimääräistä suurempi.

Muuttovuonna pienituloisten osuus muuttaneista nuorista kasvaa roimasti: lähes puolet heistä alittaa pienituloisuusrajan. Kuitenkin jo kolmessa vuodessa maalta muuttaneiden nuorten pienituloisuusaste putoaa samalle tasolle kuin muiden kaupungissa asuvien nuorten. Maalta muuton taustalla on nuorilla useimmin opiskelu, joka lisää tilapäisesti köyhyysriskiä.

Sivun alkuun

Keski-ikäisten pienituloisuus ei vähene kaupunkiin muutettaessa

Keski-ikäisten maaltamuuttajien joukossa on enemmän pienituloisia kuin vastaavanikäisessä kaupunkiväestössä. On kuitenkin huomionarvoista, että vaikka keski-ikäisten voisi olettaa muuttavan kaupunkiin työn perässä, ei maalta muutto pienennä köyhyysriskiä lainkaan.

Huolestuttavin kehitys on maalta muuttavien lasten pienituloisuusasteissa. Alun perinkin maalta kaupunkiin muuttavat lapset elävät useammin pienituloisessa asuntokunnassa kuin vakituisesti kaupungissa asuvat lapset. Maalta muuttaneiden lasten pienituloisuusaste kasvaa muuttovuonna melko paljon, eikä se juurikaan alene seuraavien vuosien aikana. Lapsiperheiden maalta muuton taustalla olevia syitä on vaikea arvioida. Jos tavoitteena on ollut parempi tulotaso, eivät kaikki lapsiperheet ole onnistuneet.

Taulukko 1 ei kerro koko totuutta siitä, miten maalta muuttavien asema muuttuu, sillä taulukossa kuvataan ikäryhmittäistä köyhyysriskiä. Yksilötasolla maalta muutto johtaa usein myös tulotason paranemiseen. Vaikka maalta muuttaneista monet putoavat pienituloisuusrajan alapuolelle, myös niitä, joiden tulot nousevat pienituloisuusrajan yläpuolelle muuton jälkeen, on suhteessa enemmän kuin muussa kaupunkiväestössä. Tuloliikkuvuus siis lisääntyy kaupunkiin muuton yhteydessä.

Sivun alkuun

Maalle muutto vähentää nuorten pienituloisuutta

Maaseutumaisiin kuntiin on 2000-luvulla muuttanut noin 30 000 henkilöä vuosittain. Määrä on kasvanut tasaisesti. Yli kolme neljästä maalle muuttavasta muuttaa kaupunkimaisesta kunnasta. Maalle muuttaneista vajaa kolmannes on ollut 18-29-vuotiaita.

Suurimman ryhmän muodostavat keski-ikäiset, joita maaseutumaisiin kuntiin muuttaneista on ollut keskimäärin 40 prosenttia. Ikääntyneiden, 60 vuotta täyttäneiden, osuus myös maalle muuttaneista on ollut myös varsin pieni.

Toisin kuin maalta muutto, maalle muutto pienentää selvästi köyhyysriskiä. Kun maalle muuttaneista pienituloisia oli muuttoa edeltävänä vuonna noin 20 prosenttia, niin muuttovuonna pienituloisten osuus on pudonnut 15 prosenttiin. Vuoteen 2007 mennessä köyhyysriski on vajonnut muuttoa edeltävästä vuodesta 7 prosenttiyksikköä. (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Maaseutumaisiin kuntiin vuonna 2004 muuttaneiden pienituloisuusasteet vuosina 2003, 2004, 2005 ja 2007.
Prosenttia. Ikä muuttovuonna.

 
 		 Kaikki Alle 18-vuotiaat 18-29-vuotiaat 30-59-vuotiaat Yli 59-vuotiaat
Muuttaneet Maaseutu-
väestö		 Muuttaneet Maaseutu-
väestö		 Muuttaneet Maaseutu-
väestö		 Muuttaneet Maaseutu-
väestö		 Muuttaneet Maaseutu-
väestö
2003 20 16 20 14 29 14 11 12 11 24
2004 15 16 18 15 18 14 12 12 13 26
2005 14 17 16 15 15 14 12 12 15 26
2007 13 18 15 15 11 14 12 12 19 29

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto. Tilastokeskus.

Köyhyysriskin pieneneminen on erityisesti nuoriin muuttajiin liittyvä ilmiö. Maalle muuttavista 18-29-vuotiaista suurempi osuus on muuttoa edeltävänä vuonna pienituloisia kuin samanikäisessä maaseutuväestössä, mutta pienituloisten osuus alenee nopeasti samanikäisten maaseudulla asuvien osuutta alhaisemmaksi. Nuoret muuttavat usein maalle opiskeltuaan kaupungeissa, ja he ovat viimeisenä opiskeluvuotenaan usein vielä pienituloisia. Opiskelu tai kaupungissa hankittu työkokemus ovat osoittautuneet hyviksi sijoituksiksi, sillä maalle muutettaessa tulotaso vakiintuu useimmilla nopeasti varsin hyväksi.

Sivun alkuun

Ikääntyvät maallemuuttajat harvoin pienituloisia

Oletus, että etenkin keski-ikäiset ja ikääntyneet muuttavat maalle tulotason vakiinnuttua, tuntuu pitävän paikkansa. Keski-ikäiset maalle muuttajat eivät juuri poikkea vakituisemmin maalla asuvista pienituloisten osuuden suhteen, eikä pienituloisuusasteessa ole suuria vaiheluita muuton jälkeen.

Ikääntyneistä maalle muuttajista selkeästi harvempi on pienituloinen kuin vakituisesti maalla asuvista. Pienituloisten osuus kuitenkin kasvaa jonkin verran maalle muuton jälkeen. Syynä voi olla se, että maalle muutto ajoitetaan aivan työuran loppuun, jolloin eläkkeelle siirtyminen alentaa jonkin verran tulotasoa. Ikääntyvät muuttajat ovat kuitenkin paremmassa asemassa kuin samanikäinen maaseutuväestö, sillä heillä pienituloisuusaste jää selvästi vakinaista väestöä pienemmäksi. Maaseutuväestöllä eläkkeet ovat useammin kansaneläkkeitä, kun taas muuttajilla paremmat ansioeläkkeet ovat yleisempiä.

Maalle muuttaneista lapsista on 2000-luvulla yhä useampi ennen muuttoa kuulunut pienituloisiin asuntokuntiin. Maalle muutto on kuitenkin vähentänyt lapsiperheiden köyhyysriskiä. Tätä voidaan pitää hieman yllättävänä. Toisin kuin voisi olettaa, kaupungista maalle muuttavien lapsiperheiden tulot nousevat pienituloisuusrajan yläpuolelle herkemmin kuin maalta kaupunkiin muuttavien. Voidaanko siis ajatella, että maalle muutetaan varman työpaikan perässä, mutta kaupunkiin ehkä vain paremman työpaikan toivossa vai onko taustalla jotain muuta?

Sivun alkuun

Muuttaminen ja tulotaso liittyvät selvästi yhteen

Tässä artikkelissa on tarkasteltu pienituloisuuden kehittymistä eri-ikäisten maalle ja maalta muuttajien keskuudessa. Tarkastelussa ei ole voitu ottaa huomioon muita samaan aikaan tapahtuvia elämäntilanteiden muutoksia, kuten siirtymistä erityyppisiin asuntokuntiin. Usein maalle tai maalta muuttoon liittyy myös perheen perustaminen tai vanhempien luota pois muuttaminen, millä on omat vaikutuksensa tulotasoon ja köyhyysriskiin.

Selvää kuitenkin on, että sekä nuorilla että lapsiperheillä muuttoon liittyy usein myös muutoksia taloudellisessa asemassa, mikä osaltaan selittää pienituloisuusasteiden vaihtelua. Lisäksi on syytä huomioida ikääntyvien maalle muuttajien pian muuton jälkeen kasvava köyhyysriski. Tähän kehitykseen muutokset kotitalouden rakenteessa tuskin vaikuttavat kovinkaan paljon.

Lähteet:
Ruotsalainen, P. 2007.Muuttajan tulot kasvavat ripeästi. Hyvinvointikatsaus 3/2007.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 8.6.2009