Teollisuuden toimialakatsaus I/2009

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Kari Rautio (09) 1734 2479
Fokuksen kirjoittajat: Mika Sirviö (09) 1734 2709 ja Faiz Alsuhail (09) 1734 2921
palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Viime vuoden lopulla alkanut kansainvälinen taloustaantuma ei ole helpottunut alkuvuonna. Päin vastoin talouden syöksykierre on syventynyt vuoden alussa. Valtioiden talouteen sijoittamat elvytysmiljardit eivät ole vielä kääntäneet talouden suuntaa.

Suomen teollisuustuotannon jyrkkä alamäki alkoi viime vuoden lopulla. Huhtikuussa teollisuustuotanto putosi 27 prosenttia. Tammi-huhtikuussa teollisuuden tuotanto on vähentynyt ennätykselliset 24 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös kapasiteetin käyttöaste on ollut ennätys alhaalla. Teollisuuden uudet tilaukset laskivat huhtikuussa lähes 40 prosenttia vuoden takaisesta. Metsäteollisuuden tuotanto on ollut lasku-uralla jo pidemmän aikaa, mutta loppuvuonna myös muut teollisuuden päätoimialat lähtivät laskuun.

Vuotta 2009 koskevat suhdanne-ennusteet ovat tulleet sitä synkemmiksi mitä pidemmälle vuosi on edennyt.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon jyrkkä pudotus jatkui alkuvuonna niin Suomessa, EU-alueella kuin USA:ssakin

Suomessa teollisuustuotannon (C TOL 2008) laskuvauhti jyrkkeni vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Teollisuustuotanto laski tammi-maaliskuussa 23 prosenttia, kun tuotanto väheni loka-joulukuussa vajaat 10 prosenttia vuoden takaisesta. EU-maissa tuotanto laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vajaat 17 prosenttia. Tuotanto supistui kaikissa EU-maissa. Eniten tuotanto laski Latviassa, Luxemburgissa, Virossa ja Slovakiassa. USA:ssa teollisuustuotanto väheni vuoden alussa runsaat 11 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä tuotanto väheni USA:ssa vajaat 7 prosenttia. EU-maissa tuotanto väheni viime vuoden neljännellä neljänneksellä vajaat 10 prosenttia.

Suomessa tuotannon volyymi supistui kaikilla päätoimialoilla. Metsäteollisuudessa tuotanto supistui vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä runsaat 30 prosenttia. Kemianteollisuudessa tuotanto laski vajaat 18 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotannon laskuvauhti kiihtyi 26 prosenttiin vuoden takaisesta. Myös sähkö- ja elektroniikkateollisuus väheni runsaat 26 prosenttia.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut luvut)

Sivun alkuun

Tuottajahinnat laskivat vajaat 6 prosenttia vuodentakaisesta

Teollisuuden tuottajahinnat (C TOL 2008) laskivat vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 5,7 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuottajahintojen laskuvauhti on kiihtynyt alkuvuonna. Toukokuussa tuottajahinnat laskivat jo 8 prosenttia vuoden 2008 toukokuuhun verrattuna. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat alkoivat laskea jyrkästi viime vuoden lopulla. Vaikka öljytuotteiden hinnat alkoivat tänä keväänä nousta uudelleen, ne ovat edelleen kaukana vuoden takaisista huippuhinnoista.

Teollisuuden liikevaihto (C TOL 2008) väheni vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä peräti 25 prosenttia vuodentakaisesta. Liikevaihtoa pienensi sekä tuotannon että hintojen lasku. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto väheni vajaat 6 prosenttia. Vielä vuoden 2008 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto oli varsin reippaassa kasvussa. Liikevaihto laski eniten kemianteollisuudessa, peräti 30 prosenttia. Kemianteollisuuden viime vuoden viimeisellä neljänneksellä alkanut lasku kiihtyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Metsäteollisuuden liikevaihto laski lähes 30 prosenttia. Metalliteollisuuden liikevaihto oli alkuvuonna runsaat 27 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Kotimaan myynti ja myynti ulkomaille vähenivät jyrkästi alkuvuonna

Vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä teollisuuden kotimaan liikevaihto (C TOL 2008) väheni lähes 21 prosenttia vuoden takaisesta. Vientiliikevaihto (C TOL 2008) väheni vastaavan ajankohdan aikana runsaat 28 prosenttia. Kotimaan liikevaihdossa väheni eniten kemianteollisuuden liikevaihto, 31 prosenttia. Kemianteollisuuden kotimaan liikevaihto kasvoi vielä viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä runsaat 20 prosenttia. Viime vuoden kasvua selittää öljytuotteiden hintojen voimakas nousu. Metsäteollisuudessa sekä kotimaan myynnin että vientiliikevaihdon koko viime vuoden jatkunut lasku kiihtyi tammi-maaliskuussa.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden palkkasumma laskussa alkuvuonna

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys väheni vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä teollisuudessa (C TOL 2008) 6 prosenttia vuodentakaisesta. Työllisyys on alkuvuonna heikentynyt kaikilla päätoimialoilla. Avoimia työpaikkoja oli teollisuudessa selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa.

Teollisuuden palkkasumma putosi vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä vajaat 7 prosenttia vuoden takaisesta. Teollisuuden palkkasumman usean vuoden jatkunut kasvu kääntyi vuoden alussa laskuun. Kehitys vaihteli toimialoittain. Eniten palkkasumma väheni metsäteollisuudessa, vajaat 13 prosenttia. Metsäteollisuuden palkkasumma on pienentynyt vuoden 2007 toisesta neljänneksestä alkaen. Metalliteollisuuden palkkasumma väheni alkuvuonna 7 prosenttia vuoden takaisesta. Myös sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa palkkasumma väheni alkuvuonna 9 prosenttia, kun se vielä viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä kasvoi 9 prosenttia.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuusyritysten suhdannenäkymät ennätyksellisen synkät

EK:n toukokuussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan alkuvuoden syöksy on ollut vielä rajumpaa kuin kolme kuukautta sitten odotettiin. Suhdannekäännettä parempaan ei ole näkyvissä lähiaikoina. Vain harvat yritykset uskovat, että aallonpohja on saavutettu. Suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli huhtikuussa -26. Huhtikuussa 29 % arvioi suhdannetilanteen jatkavan heikkenemistään ja vain 3 % odotti suhdannekäännettä parempaan.

Suhdanneodotukset heikkenivät kaikilla toimialoilla ja puuteollisuudessa niitä kuvataan äärimmäisen heikoksi. Riittämätön kysyntä on noussut toiminnan kasvattamisen esteeksi.

Tilastokeskuksen julkaiseman teollisuuden uudet tilaukset -tilaston mukaan teollisuuden tilausten arvo väheni tammi-huhtikuussa runsaat 38 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Teollisuudella tarkoitetaan tässä tilastossa tilauspohjaista valmistusta harjoittavien toimialojen yhdistelmää. Teollisuuden uusien tilausten arvo on vähentynyt viime vuoden lokakuusta alkaen. Metalliteollisuudessa uusien tilauksien arvo lähes puolittui huhtikuussa vuoden takaiseen verrattuna. Voimakkaat heilahtelut kuukausitasolla ovat kuitenkin tyypillisiä uusille tilauksille, mutta useamman kuukauden havainnot kuitenkin kertovat suunnan ja muutoksen voimasta kiistattomasti.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tuotannon raju vähentyminen alkoi marraskuussa eli kuukautta myöhemmin kuin uusien tilauksien. Sekä uusissa tilauksissa että teollisuustuotannossa raju pudotus on koskenut kaikkia päätoimialoja.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Aikasarjojen tarkentuminen ja kausitasoitus - esimerkkinä Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Aikasarjojen tarkentuminen kuuluu suhdannetilastojen luonteeseen. Lyhyen aikavälin tilastot perustuvat nopeimmillaan alle kuukaudessa tuotettuun tietoon. Mitä nopeammin tilastot tuotetaan sitä vähemmän aikaa sekä tiedonantajalla että tilastontekijällä on käytettävissään. On tasapainoteltava tietopohjan laajuuden ja ajantasaisen suhdannekuvan välillä.

Tämä johtaa väistämättä tietojen täydentymiseen ja tilastolukujen tarkentumiseen luotettavamman ja suuremman tietomäärän tullessa hyödynnettäväksi ajan myötä. Myös käytetyt tilastomenetelmät voivat vaikuttaa tilastojen tarkentumiseen. Lyhyen aikavälin tilastoista on kausitasoitusmenetelmiä käyttäen poistettava kausiluontoinen vaihtelu, jotta pitkän aikavälin talouskuva saataisiin esiin.

Miksi kausitasoitusta tehdään?

Kun samaa asiaa kuvaavat kvantitatiiviset havainnot asetetaan aikajärjestykseen, saadaan aikasarja. Esimerkiksi työttömyyttä ja bruttokansantuotetta kuvaavat aineistot ovat aikasarjoja.

Aikasarjakuvioiden tarkastelu paljastaa, että niissä on monesti liki säännöllistä sahausliikettä, jota kutsutaan kausivaihteluksi. Kausivaihtelu määritellään vuoden sisäisenä vaihteluna, joka toistuu miltei säännöllisenä vuodesta toiseen. Kausivaihteluun on monia intuitiivisia syitä: esimerkiksi vuodenajat vaikuttavat työttömyyteen tai maataloustuotantoon.

Tilastojen käyttäjä on monesti kiinnostunut ilmiön pitkän aikavälin kehityksestä. Sitä on kuitenkin vaikea tulkita aikasarjakuvioista, joissa esiintyy kausivaihtelua. Tämän vuoksi aikasarjasta halutaan poistaa säännöllinen sahausliike, eli aikasarja kausitasoitetaan. Tuloksena saatua aikasarjaa sanotaan kausitasoitetuksi aikasarjaksi.

Miten kausitasoitusta tehdään?

Tilastokeskus käyttää kausitasoituksessa mallipohjaista TRAMO/SEATS -menetelmää. Menetelmä on kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa aikasarjaa esipuhdistetaan. Tällä tarkoitetaan äärihavaintojen etsimistä ja korjaamista sekä arkipyhien ja viikonpäivärakenteen vaikutuksen huomioimista aikasarjan saamiin arvoihin. Esipuhdistuksen jälkeen aineistoon sovitetaan aikasarjamalli.

Aikasarjamalli kertoo, miten kukin aikasarjan havainto riippuu keskimäärin edeltävistä havainnoistaan. TRAMO/SEATS -menetelmässä aineistoon sovitetaan lineaarinen SARIMA -malli, jossa selittäjinä on aikasarjan viipeitä sekä menneiden ajanhetkien virhetermejä. SARIMA -mallit pystyvät kuvaamaan kausivaihtelua, joten ne sopivat hyvin moniin taloutta kuvaaviin aikasarjoihin.

Kun aikasarjamalli on muodostettu, voidaan sitä käyttää tulevien havaintojen ennustamiseen. Oikein muodostettu aikasarjamalli antaa keskimäärin oikeita ennusteita, mikäli aikasarjan dynamiikassa ei tapahdu suuria muutoksia.

TRAMO/SEATS -menetelmän toisessa vaiheessa tehdään varsinainen kausitasoitus. Kullekin havainnolle laskettu kausitasoitettu arvo saadaan muodostamalla painotettu summa. Jos esimerkiksi halutaan poistaa kausivaihtelun vaikutus ajanhetken t havainnosta, lasketaan painotettu summa, jossa huomioidaan hetken t havainto, sekä sitä edeltävät (t-1, t-2,...) ja seuraavat (t+1, t+2,...) arvot.

Kutakin painotetussa summassa esiintyvää havaintoa painotetaan kertoimella, joka määräytyy TRAMO/SEATS -menetelmän ensimmäisessä vaiheessa muodostetun aikasarjamallin perusteella. Koska kullekin aikasarjalle muodostetaan yksilöllinen aikasarjamalli, tulevat jokaisen aikasarjan erityispiirteet huomioitua.

Aikasarjamallia käytetään edellä mainittujen painokertoimien määräytymisen lisäksi myös tulevien havaintojen ennustamiseen. Tämä on tarpeen, sillä aikasarjan tuoreimpien havaintojen kausitasoitus edellyttää tietoa aikasarjan tulevista arvoista. Tulevaisuuteen sijoittuvia lukuja ei kuitenkaan ole saatavilla, joten ne korvataan ennusteillaan.

Miksi revisiota syntyy?

TRAMO/SEATS -menetelmässä laskettavassa painotetussa summassa aikasarjamallin tuottamat ennusteet korvataan aikasarjan toteutuneilla havainnoilla heti, kun niitä on saatavilla.

Esimerkiksi tilanteessa, jossa aikasarja ulottuu joulukuuhun 2008 asti, joudutaan ennustamaan vuoden 2009 tulevia havaintoja, jotta koko aikasarja saadaan kausitasoitettua. Ennustettuja lukuja käytetään erityisesti loppuvuoden 2008 havaintojen kausitasoituksessa. Kesällä 2009 puolestaan alkuvuoden aikasarjahavainnot ovat käytettävissä. Tällöin loppuvuoden 2008 havaintojen kausitasoituksessa ei juurikaan tarvita ennusteita.

Edellisessä esimerkissä huomionarvoista on se, että loppuvuoden 2008 havaintojen kausitasoituksessa lasketaan painotettu summa, jossa esiintyy ennusteita kun tasoitus tehdään loppuvuodesta 2008 ja toteutuneita lukuja, kun tasoitus tehdään kesällä 2009.

Yleensä aikasarjan toteutuneet arvot poikkeavat niille lasketuista ennusteista. Tätä erotusta kutsutaan ennustevirheeksi. Erityisesti epävarma taloustilanne tekee aikasarjamallit alttiiksi ennustevirheille, sillä tällöin aikasarjan tulevaisuus ei kehity totuttuun tapaan.

Koska TRAMO/SEATS -menetelmässä tuoreimmat kausitasoitetut luvut perustuvat osittain aikasarjalle muodostettuihin ennusteisiin, liittyy niihin ennustevirheestä johtuen epävarmuutta. Tämä epävarmuus selittää, miksi kausitasoitetut luvut tarkentuvat, eli revisiotuvat, kun aikasarjan ennusteita korvataan toteutuneilla luvuilla. Suurin epävarmuus liittyy 3-4 tuoreimpaan aikasarjahavaintoon. Tilaston käyttäjän on siksi suhtauduttava kausitasoitettuihin lukuihin erityisellä varauksella.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tarkentuminen

Tarkastellaan esimerkkinä alkuperäisten ja kausitasoitettujen lukujen tarkentumisesta teollisuustuotannon volyymi-indeksiä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin alkuperäiset aikasarjat voivat tarkentua toimialan 26-27 (sähkö- ja elektroniikkateollisuus) estimoinnin takia, toimipaikoittaisten ja toimialoittaisten painojen muuttuessa, puuttuvien tietojen tai tietojen korjausten takia.

Näistä suurin säännöllinen vaikutus on 8 kertaa vuodessa toimialalla 26-27 käytetyllä estimoinnilla. Tietoja on estimoitava, koska toimialan kaikki tiedot eivät ole Tilastokeskuksen käytössä julkaisuajankohtana. Lisäksi talouden käännepisteissä ennustemallit reagoivat muutokseen hitaasti. Tämän toimialan tiedot tarkentuvat neljänneksittäin ja voivat aiheuttaa tällöin merkittäviä revisioita alkuperäisiin aikasarjoihin.

Toiseksi suurin vaikutus tietojen tarkentumiseen on painojen tarkistamisella, jolla on ollut vaikutuksia myös koko teollisuuden tasolla. Nimikepainojen vaihtumisen aiheuttama revisio kohdistuu tammi-toukokuulle ja on koko teollisuuden tasolla ollut vuosina 2002-2008 keskimäärin 0,8 prosenttiyksikköä. Painojen muutoksen aiheuttamat revisiot ovat olleet säännönmukaisesti ylöspäin.

Puuttuvilla tiedoilla ja tietojen korjaamisilla on yleensä ollut vain vähäinen vaikutus. Tämä on ollut merkittävää keväällä ja kesällä 2008, jolloin koko teollisuuden tasolla alkuvuoden tiedot tarkentuivat ylöspäin enimmillään noin kaksi prosenttiyksikköä. Tämän lisäksi helmikuussa 2009 tehtiin merkittävämpiä tietojen korjauksia.

Kausitasoitetut aikasarjat voivat muuttua, vaikka alkuperäiset indeksipisteluvut eivät muuttuisi kuin uusimpien 3-4 havainnon kohdalta. Muutokset kausitasoitetuissa ja trendipisteluvuissa voivat ulottua myös pidemmälle ajassa taaksepäin. Talouden käännepisteissä eivät kausitasoitusmenetelmät, kuten teollisuustuotannon volyymi-indeksissä käytetty TRAMO/SEATS, reagoi riittävän nopeasti jyrkkiin muutoksiin.

Tämän kausitasoitusmenetelmän käyttö perustuu EU:n suositukseen ja menetelmä on eurooppalaisten tilastoviranomaisten yleisesti käyttämä. Menetelmän käytöstä seuraavat haasteet eivät ole yksittäisten tilastoviranomaisten ratkaistavissa, vaan vaativia tilastotieteellisiä ongelmia.

Kuvio 7. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi (CDE TOL 2002), alkuperäinen aikasarja 2007-2008 tilastokuukausien syyskuu 2008 - joulukuu 2008 julkistuksissa

Kuviossa 7 on teollisuustuotannon volyymi-indeksin alkuperäinen aikasarja vuosilta 2007-2008 vuoden 2008 syys-joulukuun julkistuksissa. Kuviosta havaitaan, että alkuperäisen sarjan mukaan suhdannekuvassa ei ole tapahtunut lähes ollenkaan muutosta syyskuun ja joulukuun julkistusten välillä. Itse asiassa aluksi annettu suhdannekuva oli synkempi kuin myöhemmissä julkistuksissa. Tällä aikavälillä lähdeaineistossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

Kuvio 8. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi (CDE TOL 2002), kausitasoitettu aikasarja 2007-2008 tilastokuukausien syyskuu 2008 - joulukuu 2008 julkistuksissa

Kuviosta 8 voidaan havaita kausitasoitetun sarjan tarkentuminen eli revisio tilastokuukausien syyskuu 2008 - joulukuu 2008 julkistuksissa. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä voimistunut suhdannekäänne aiheuttaa kausitasoitetun aikasarjan tarkentumisen alaspäin. Kausitasoitusmenetelmät ovat erittäin herkkiä aikasarjan viimeisille havainnoille. Tämä kuuluu kausitasoitusmenetelmien luonteeseen ja ne tarkentuvat sitä enemmän mitä jyrkempi suhdannekäänne on. Kuviosta havaitaan myös, että kausitasoitetun sarjan tarkentuminen ulottuu kauas menneisyyteen. Joulukuun julkistuksen kausitasoitettu sarja on tarkentunut merkittävästi melkein puolitoista vuotta taaksepäin.

Joulukuun 2008 kausitasoitetusta sarjasta nähdään, että tasoitusmenetelmä on nostanut joulukuun 2007 havainnon suuremmaksi kuin aikaisemmissa julkistuksissa, vaikka alkuperäiseen sarjaan on tullut vain uusia havaintoja ja aikaisemmat arvot eivät ole muuttuneet. Tämä johtunee siitä, että joulukuun 2008 uusi havainto oli aikasarjassa poikkeuksellisen alhainen, jolloin kausitasoitusmenetelmä ikään kuin muutti käsitystään (kerrointaan) joulukuun 2007 havainnosta ylöspäin.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä on siirrytty käyttämään uutta TOL 2008 toimialaluokitusta vuoden 2009 alusta. Tämän takia vuoden 2008 julkistusten ja vuoden 2009 julkistusten indeksipisteluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Sen sijaan alkuperäisistä aikasarjoista laskettuja vuosimuutoksia, joissa vertaillaan kahden peräkkäisen vuoden samoja kuukausia, ja kausitasoitetuista aikasarjoista laskettuja kuukausimuutoksia, joissa vertaillaan peräkkäisiä kuukausia, voidaan koko teollisuuden tasolla vertailla. Tosin tällöinkin on muistettava, että myös toimialaluokituksen uudistus on aiheuttanut tarkentumista aikasarjoihin.

Kuvio 9. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, koko teollisuus, alkuperäisestä aikasarjasta laskettu vuosimuutos (%) 2008-2009 tilastokuukausien syyskuu 2008 - maaliskuu 2009 julkistuksissa. Maaliskuun 2009 julkistus korostettu.

Vuosimuutokset eivät ole tarkentuneet merkittävästi vuoden 2008 aikana, kuten kuviosta 9 voidaan havaita. Ainoastaan vuoden 2009 tammikuun arvot ovat muuttuneet huomattavasti myöhemmissä julkistuksissa.

Tämä johtui tammikuussa 2009 suurimmaksi osaksi toimialan 26-27 (sähkö- ja elektroniikkateollisuus) poikkeuksellisen suuresta tietojen tarkentumisesta. Tämän toimialan paino koko teollisuudesta on 20,1%. Estimoinnin aiheuttama harha koko teollisuuden tasolla oli tammikuussa alaspäin 4 prosenttiyksikköä. Tehdasteollisuuden tammikuun muutosprosentti on tarkentunut vajaat 8 prosenttiyksikköä alaspäin. Ilman sähkö- ja elektroniikkateollisuutta tehdasteollisuuden tiedot tarkentuivat vain 0,4 prosenttiyksikköä.

Estimointia vaikeutti vuotta aiemmin tammikuussa 2008 havaittu kyseisen toimialan suurin kasvu 2000-luvulla. Toimialan 26-27 tuotanto ei ole kausitasoitettujen lukujen mukaan ollut koskaan yhtä korkealla kuin tuolloin.

Helmikuussa toimiala 26-27 tarkentui alaspäin mutta koko teollisuuden tasolla tarkentuminen oli 0,7 prosenttiyksikköä ylöspäin. Syynä tähän oli eräiden toimipaikkojen tietoihin tehdyt korjaukset toimialalla D (sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta).

Kuvio 10. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, koko teollisuus, kausitasoitetusta aikasarjasta laskettu kuukausimuutos (%) 2008-2009 tilastokuukausien syyskuu 2008 - maaliskuu 2009 julkistuksissa. Maaliskuun 2009 julkistus korostettu.

Kuukausimuutoksissa esiintyy kuvion 10 perusteella merkittävää tarkentumista. Vuoden 2008 kohdalla tämä johtuu lähes tulkoon vain kausitasoitusmenetelmästä, koska vuoden 2008 alkuperäisessä aikasarjassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia eri julkistusten välillä. Vuoden 2009 julkistuksissa havaittava tarkentuminen johtuu toimialalla 26-27 (sähkö- ja elektroniikkateollisuus) tapahtuneesta tietojen tarkentumisesta, toimialauudistuksesta ja kausitasoitusmenetelmän herkkyydestä aikasarjan uusimmille arvoille. Erityisesti uusimmat kausitasoitetut luvut ja niistä lasketut kuukausimuutokset voivat muuttua vielä paljonkin tiedon karttuessa uusilta kuukausilta.

Vuoden 2009 toista neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 25.9.2009. Toimialapohjaisissa tilastoissa on siirrytty käyttämään uutta toimialaluokitusta TOL 2008. Lisätietoja siirtymästä Tilastokeskuksen internet sivuiltahttp://tilastokeskus.fi/til/tol2008.html.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla, TOL 2008

Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26-27) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I
     Tuotanto, % -2,3 7,8 -1,3 16,0 7,3 10,3 16,1 6,1 -26,4
     Tuottajahinnat, % . . . . . -8,0 -8,6 -6,1 -4,3
     Liikevaihto, % -1,8 -8,4 -10,4 4,5 9,1 13,2 7,8 4,1 -25,8
     Vientiliikevaihto, % -1,3 0,4 -9,7 4,9 11,0 15,2 7,5 4,7 -28,2
     Palkkasumma, % 8,4 -4,2 4,4 8,5 7,9 2,0 3,1 5,1 -9,1
Metalliteollisuus (24-30) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I
     Tuotanto, % 1,2 2,6 -0,6 9,3 4,9 8,6 8,4 3,9 -26,2
     Tuottajahinnat, % . . . . . 2,0 1,4 -0,5 -4,7
     Liikevaihto, % 2,9 -5,9 -3,9 8,2 7,8 15,0 11,5 4,4 -27,2
     Vientiliikevaihto, % -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 15,9 13,7 -0,3 -28,2
Palkkasumma, % 8,6 -1,0 1,5 4,6 6,7 4,0 6,1 6,7 -7,0
Kemianteollisuus (19-22) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I
     Tuotanto, % -0,3 -0,4 1,5 4,6 -2,1 7,2 1,7 -2,6 -17,8
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % . . . . . 10,5 3,1 23,7 -17,3
     Liikevaihto, % 0,6 1,1 3,4 13,8 12,3 15,6 7,7 13,5 -29,8
     Vientiliikevaihto, % 1,4 1,0 2,8 14,2 13,8 18,3 8,2 16,1 -28,5
     Palkkasumma % 6,3 3,6 3,6 4,1 4,8 3,0 4,1 3,7 -5,0
Metsäteollisuus (16-17) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I
     Tuotanto, % -5,7 4,3 2,9 6,0 -7,5 11,5 -0,3 -9,7 -31,0
     Tuottajahinnat, % . . . . . 2,0 4,7 0,4 -4,8
     Liikevaihto, % -6,5 -2,9 -1,0 2,7 -7,2 15,4 2,8 -7,8 -29,8
     Vientiliikevaihto, % -5,1 -3,1 -3,3 1,8 -9,3 16,5 -0,4 -8,9 -31,0
     Palkkasumma, % 4,8 0,8 1,9 3,8 -3,9 4,3 -0,5 -3,2 -12,6
Teollisuus (C) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I
     Tuotanto, % 0,0 2,0 0,3 6,7 1,1 8,6 5,5 0,3 -23,4
     Tuottajahinnat, % -3,0 -3,7 -2,9 0,1 2,3 3,3 2,6 3,6 -5,7
     Liikevaihto, % 0,4 -3,2 -1,8 5,6 4,2 13,5 8,3 3,5 -25,1
     Vientiliikevaihto, % 0,6 -1,5 -3,1 7,0 4,4 17,0 7,7 3,0 -28,3
     Työllisyys, % 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 -9,5 0,9 0,9 -1,3 -6,0
    Palkkasumma, % 6,4 0,4 1,5 3,5 3,3 3,7 4,4 4,0 -6,7

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
               Eurostat: EU27:n teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
OECD: USA:n teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri Kuvio 7. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Kuvio 8. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Kuvio 9. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Kuvio 10. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 26.6.2009