Etätyön kolmas aalto liikkeelle!

  1. Alku näytti lupaavalta
  2. Aloite toistaiseksi työntekijällä
  3. Työnantaja kaipaa arviointimittareita
  4. Etätyöstä rekrytointivaltti

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Etätyöstä rekrytointivaltti

Etätyö on tulevaisuudessa myös tärkeä kriteeri työpaikan houkuttelevuudelle ja siten merkittävä rekrytointivaltti. Uuden sukupolven - nettisukupolven - työskentelytavoissa etätyö ei ole enää vain edelläkävijyyden merkki vaan luonnollinen osa toimivia työoloja. Nuoret eivät ole tottuneet autoritaariseen, työntekijöiden fyysistä läsnäoloa edellyttävään johtamistapaan, vaan arvostavat mm. työn sisältöä, mielekkyyttä, virikkeellisyyttä ja haasteellisuutta.

Etätyön tekeminen edellyttää tiettyä osaamista - oman työn organisointia ja teknisen sujuvuuden varmistamista, joka luonnollisesti on sidoksissa tarjolla olevaan tieto- ja viestintätekniseen varusteluun ja infrastruktuuriin. Etäkokoustaminen on etätyöntekijälle usein tuttua.

Jokainen iso työnantaja voisi tehdä oman henkilöstönsä työmatkaliikkumisesta kartoituksen ja suunnitelman, jonka avulla henkilöitä ohjataan korvaamaan työmatkaliikkumista etätyöllä. Ruotsissa on jo käytössä suosituksia yritysten työmatkaliikkumiskartoituksen tekemiseksi. Erityinen etätyökartoitus tähän liittyen olisi myös paikallaan.

Organisaatio voisi käydä läpi työntekijöidensä työmatkaliikkumisen paikkatietoaineiston avulla. Tällöin etätyömahdollisuutta suositeltaisiin erityisesti niille, joilla työmatka on pitkä tai muuten hankala. Toisaalta tällaisesta työmatkaliikkumisanalyysistä voisi käydä ilmi, että tietyltä alueelta käy töissä useampi henkilö, jolloin näille kannattaisi miettiä mahdollisen etätyöpisteen vuokraamista. Kaikki nämä etätyömahdollisuuksien pohdinnat tehtäisiin vapaaehtoisuusperiaatteella ja erityisesti henkilöautolla tehtävän työmatkaliikenteen vähentämiseksi.

Talouden taantuma on erinomainen tilaisuus pysähtyä pohtimaan etätyön mahdollisuuksia ja tehdä etätyö mahdolliseksi oman organisaation sisällä. Etätyö tulee integroida sekä henkilöstöpolitiikkaan että ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan ja ottaa osaksi organisaatioiden ja liiketoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä.

Kilpailuetua syntyy niille yrityksille, jotka oivaltavat hyödyntää etätyön etuja ennakoiden eivätkä vasta kehityksen pakottamalla viiveellä. Etätyö toimii myös puskurina erilaisissa kriisitilanteissa silloin, kun liikkumista joudutaan jostain syystä rajoittamaan - oli kyse sitten terroriuhasta, sikainfluenssasta tai ilman laadun huononemisesta.

Suomalaisen tietoyhteiskunnan maine edelläkävijänä ja luottamusyhteiskuntana edellyttää etätyön mahdollisuuksien nykyistä konkreettisempaa käyttöönottoa. Työnantajat ovat nyt avainasemassa. He voivat valjastaa etätyön sekä työelämän laadun parantamiseen että ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen työmatkaliikennettä vähentämällä. Etätyö ei ole epätyötä, vaan "ehtaa" työtä ja jopa "ekotyötä" sanan varsinaisessa merkityksessä.

____________

Työnantajat voivat tehdä itselleen seuraavan asennetestin:

  • Oletko halukas ottamaan etätyön käyttöön tukeaksesi henkilöstön
  • työssä jaksamista?
  • Oletko halukas vastaaman ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen vähentämällä etätyön avulla kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa työmatkaliikkumista?
  • Oletko halukas varmistamaan yrityksen houkuttelevuutta etätyön avulla?
  • Oletko halukas tehostamaan yrityksesi kilpailukykyä mahdollistamalla etätyön avulla inhimillisen pääoman uudistumista?
  • Mikäli vastaus on vähintään yhteen näistä kysymyksistä "Kyllä", kannattaa työnantajalähtöisen etätyön haaste ottaa vastaan!

____________

Sirkka Heinonen on tutkinut etätyötä työssä jaksamisen, yhdyskuntasuunnittelun sekä etätyön liikenteellisten ja ympäristöllisten vaikutuksen näkökulmasta. Itse etätyötä lähes parinkymmenen vuoden ajan tehnyt Heinonen on luodannut tulevaisuuden työn kehitysnäkymiä ja johtamiskulttuurin muutoshaasteita.

 

Kirjallisuutta:

Heinonen, Sirkka ja Saarimaa, Riikka (2009). Työelämän laadulla parempaa jaksamista - kuinka etätyö voi auttaa? Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 25/2009, 58 s. ISSN 1797-3562, ISBN (sähköinen julkaisu) 978-952-227-192-1

Heinonen, Sirkka (2004), Tulevaisuuden työnteosta. Vanhat paradoksit ja uusi paradigma. Toimihenkilöunioni, Helsinki

Heinonen, Sirkka, Huhdanmäki, Aimo, Kuosa, Tuomo & Niskanen, Saija (2004). Ekohallittu etätyö. Asumisen, työn ja liikkumisen kaupunkirakenteellisen uusjaon ympäristövaikutuksia. KESTY-tutkimusohjelman Ekoetätyö-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristö 701, Helsinki

Heinonen, Sirkka & Niskanen, Saija (2003). Etätyö työssä jaksamisen tukena. Kokemuksia Toimihenkilöunionin etätyökokeilusta. TYKE Työpapereita -sarja no 16, Helsinki

Heinonen, Sirkka (2000), Etäläsnäolon liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset. LYYLI-raporttisarja 21, ISBN 951-723-359-0, Helsinki

Heinonen, Sirkka, Suomalaisen etätyöpotentiaalin analyysi. Toteutumisen edellytyksiä ja vaikutuksia (1998). ESR-julkaisut 34/98. Oy Edita Ab. Helsinki. ISBN 951-735-339-1, ISSN 1455-4534

Nilles, Jack M. (1998). Managing Telework: Options for Managing the Virtual Workforce, John Wiley & Sons, ISBN 0-471-29316-4.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 15.7.2009