Miten ulkomaankauppa romahti - onko luvassa myös nopea nousu?

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Matti Heiniemi on tulliylitarkastaja Tullihallituksen tilastoyksikössä ja Timo Koskimäki Tullihallituksen tilastojohtaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2009.

Kansallisten markkinoiden merkitys on vähentynyt ja kysynnän muutokset yksittäisissä talouksissa kanavoituvat nopeasti koko ulkomaankaupan ketjuun. Tästä johtuu, että ulkomaankauppa kutistuu nyt koko maailmassa nopeasti. Suomessa vienti supistui alkuvuonna EU-maista eniten.
________________________

Sitten viime laman Suomen ulkomaan tavarakaupan koko - mitattuna viennin arvon suhteena bruttokansantuotteeseen - on lähes kaksinkertaistunut. 1980-luvun taitteessa tavaraviennin koko suhteessa bruttokansantuotteeseen oli alle 20 prosenttia, vuonna 2008 tavaraviennin arvo oli 35 prosenttia bkt:n arvosta.

Samanlainen muutos on tapahtunut useimmissa maailman maissa. Kansainvälinen kauppa on viime vuosina kasvanut selvästi nopeammin kuin talous kokonaisuutena. Syynä tähän on yhä syvenevä globaali erikoistuminen. Sen seurauksena tuotannolliset ketjut eivät enää sijaitse yhdessä maassa, joten itse tuotantoprosessiin liittyy kansainvälistä kauppaa. Kaupan arvo kasvaa, koska lopputuotteen aikaansaamiseksi tarvittavat raaka-aineet, puolivalmisteet ja osat tuotetaan eri maissa ja myös kokoonpanoa on sijoitettu eri maihin.

Amerikkalainen ekonomisti Kei-Mu Yi kuvaa ilmiötä seuraavalla esimerkillä: "Kauppa kasvaa globaalien tuotantoketjujen maailmassa nopeasti, koska komponentit ja osin viimeistellyt tuotteet ylittävät rajat useampia kertoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa valmistettu traktori olisi vielä pari vuosikymmentä sitten tehty amerikkalaisesta teräksestä ja osista; se olisi esiintynyt ulkomaankaupan tilastoissa vasta jos valmis traktori viedään maasta. Nykyään samaisen traktorin valmistukseen saatetaan käyttää intialaista terästä, joka muokataan Meksikossa ennen kuin lopputuote myydään maailmanmarkkinoille amerikkalaisena traktorina" (The Economist, March 28th, 2009).

Seuraako nopeaa laskua nopea nousu?

Samantapaisia tuotantoketjujen uudelleenorganisoitumisia on tapahtunut kaikilla toimialoilla. Uudelleenorganisoitumisen seurauksena ulkomaankauppa on paitsi kasvanut myös muuttunut herkemmäksi kysynnän muutoksille. Kansallisten markkinoiden merkitys on vähentynyt ja kysynnän muutokset yksittäisissä talouksissa kanavoituvat nopeasti koko ulkomaankaupan ketjuun. Juuri tästä johtuu, että ulkomaankauppa kutistuu nyt koko maailmassa nopeasti.

Voi kuitenkin olla, että mekanismi toimii myös toiseen suuntaan niin, että kun talous alkaa elpyä, myös maailmankauppa lisääntyy nopeasti.

Sivun alkuun

Vuosi 2008 ulkomaankaupan huippuvuosi

Suomen viennin arvo oli vuonna 2008 hieman alle 65,6 miljardia euroa eli jokseenkin tarkasti edellisvuoden tasolla. Vielä vuoden alkupuoliskolla vienti kasvoi voimakkaasti, mutta painui marras-joulukuussa selvästi pienemmäksi kuin vuonna 2007. Myös tuonti supistui loppuvuodesta, mutta päätyi kuitenkin 5 prosenttia edellisvuotista suuremmaksi, 62,4 miljardiin euroon. Vuoden 2009 tammi-maaliskuussa kauppavaihto on jäänyt kolmanneksen pienemmäksi kuin viime vuoden alussa.

Kauppataseen ylijäämä jäi vuonna 2008 vajaaseen 3,2 miljardiin euroon, kun edellisenä vuonna ylijäämää kertyi lähes 6,1 miljardia euroa. Ylijäämä on ollut vuoden 2008 tasoa pienempi viimeksi vuonna 1992. Vuoden 2009 tammi-maaliskuussa tase kääntyi 80 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuotta aiemmin ylijäämä nousi 717 miljoonaan euroon. Huhtikuussa tase oli kuitenkin ennakkotietojen mukaan selvästi ylijäämäinen, mikä nostaa tammi-huhtikuun kumulatiivisen kauppataseen jälleen positiiviseksi.

Sivun alkuun

Venäjänkauppa supistui nopeasti

Suomen kauppa muiden EU-maiden kanssa jäi vuonna 2008 jokseenkin samalle tasolle kuin vuonna 2007. Kun ulkokauppa oli samaan aikaan hienoisessa kasvussa, EU:n osuus Suomen koko viennistä putosi edellisen vuoden 56,8 prosentista 55,9 prosenttiin ja osuus kokonaistuonnista 56,1 prosentista 54,9 prosenttiin.

Suurista EU-kauppakumppaneista Puola kasvatti huomattavasti osuuttaan sekä viennissä että tuonnissa. Myös vienti Italiaan ja Tanskaan kasvoi, kun sen sijaan vienti Saksaan, Ruotsiin ja Isoon-Britanniaan jäi muutaman prosentin pienemmäksi kuin vuonna 2007. Tuonti kasvoi Puolan ohella mm. Ruotsista, Belgiasta ja Virosta. Myös tuonti Saksasta lisääntyi hieman.Tuonti Isosta-Britanniasta ja Italiasta supistui selvästi.

Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä Venäjän kanssa käydyn kaupan, varsinkin viennin, taantuminen painoi ulkokaupan osuutta kokonaiskauppavaihdosta alaspäin. Muutos ei kuitenkaan ollut suuri, sillä myös kauppa useimpien tärkeiden EU-maiden kanssa supistui selvästi. EU:n osuus Suomen kokonaisviennistä päätyi tammi-maaliskuussa 58,5 prosenttiin ja osuus koko tuonnista 55,4 prosenttiin.

Suomen tavarakaupan kokonaiskehitys, miljoonaa euroa

  Tammi-joulukuu Muutos-% Tammi-maaliskuu Muutos-%
  2007 2008   2008 2009  
Tuonti (cif) 59 616 62 402 5 15 716 10 850 -31
Vienti (fob) 65 688 65 580 -0 16 433 10 770 -34
Tase 6 072 3 178   717 -104  

Sivun alkuun

Metallien viennin arvo laski jyrkästi

Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden viennin arvo kasvoi vuonna 2008 lähes koko alkuvuoden ajan. Kuukausiviennin arvo kääntyi muutaman prosentin laskuun elokuussa. Marraskuussa vienti supistui yli neljänneksen ja joulukuussa lähes 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, lähinnä hintojen laskun takia.

Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä metallien viennin arvo on edelleen laskenut - noin puoleen vuoden takaisesta - kun sekä raudan ja teräksen että useimpien värimetallien vientimäärät ja -hinnat ovat jääneet vuoden takaista alemmiksi.

Myös viestintälaitteiden ja autojen vienti on alkuvuoden aikana suunnilleen puolittunut. Autovienti on pudonnut erityisesti Venäjälle jälleenvietyjen autojen vähenemisen vuoksi.

Sivun alkuun

Muutkin vientialat laskuun loppuvuodesta

Sähköteknisen teollisuuden vienti heilahteli voimakkaasti vuonna 2008. Koko vuoden vienti päätyi 2 prosentin kasvuun.

Metsäteollisuuden vienti oli paperiviennin ansiosta hienoisessa kasvussa vielä tammi-helmikuussa, mutta sen jälkeen vienti väheni selvästi. Sahatavaran vienti supistui yli neljänneksen.

Viennin tärkeimmistä tuoteluokista alkuvuonna on kohentunut vain lääkevalmisteiden vienti, jonka arvo nousi 15 prosenttia suuremmaksi kuin viime vuoden alussa. Myös koneiden ja laitteiden vienti kehittyi hieman suotuisammin kuin kokonaisvienti, mutta jäi kuitenkin viidenneksen vähäisemmäksi kuin vuoden 2008 tammi-maaliskuussa.

Sivun alkuun

Öljyn hinnan lasku taittoi energiatuonnin

Tuonti kasvoi vuonna 2008 useimmissa tuoteluokissa. Energiatuotteiden tuonnin arvo kasvoi tammi-syyskuussa 47 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna mutta kääntyi sitten nopeaan laskuun raakaöljyn hinnan laskiessa. Öljyn tuontimäärä jäi vuoden 2007 tuontia pienemmäksi lähes kautta vuoden.

Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä raakaöljyn tuonnin arvo on pudonnut puoleen viimevuotisesta. Yhtä jyrkästi on supistunut myös metallien perusteollisuuden ja moottoriajoneuvojen tuonti.

Useimmissa muissa tärkeissä tuoteluokissa tuonti on alkuvuodesta 2009 vähentynyt 25-40 prosenttia. Poikkeuksia olivat vain elintarvikkeet ja tevanake-tuotteet, joiden tuonnin lasku jäi muutamaan prosenttiin, sekä suurten konetoimitusten ansiosta vahvasti kasvanut lentokonetuonti.

Kuvio 1. Suomen viennin arvon muutos tuoteluokittain

Lähde: Tullihallitus, Tilastoyksikkö

Kuvio 2. Vienti tuoteluokittain 2007-2009

Lähde: Tullihallitus, Tilastoyksikkö

Kuvio 3. Tuonti käyttötarkoituksen mukaan 2007-2009

Lähde: Tullihallitus, Tilastoyksikkö

Sivun alkuun

Miten tästä eteenpäin?

Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä EU-alueen vienti väheni noin viidenneksen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Yksittäisten jäsenmaiden suurin miinus on Suomella, -34 prosenttia. Ruotsin vienti on vähentynyt 30 prosenttia. Lähes puolet jäsenmaista on kohdannut yli neljänneksen laskun viennissä eikä oikein millään EU-maalla mene hyvin.

Ulkomaankauppaa kuvaavissa tilastoissa ei tätä kirjoitettaessa ole selviä merkkejä käänteestä parempaan sen paremmin Suomen kuin muidenkaan EU-maiden kohdalla. Toisaalta maailmankaupan nykyinen rakenne viittaa siihen että tilanteen korjaantuessa kauppa saattaa kasvaa nopeastikin. Suomen kohdalla kysymyksiä tosin herättää metsäteollisuus, jonka tulevaisuuden ennakointi on erityisen hankalaa.

Päivitetty 3.3.2010