Suomessa jo 50 000 venäjänkielistä

Koko dokumentti sivutettuna

Maahanmuutossa taas uusi ennätys

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6/2009.

Venäjää puhutaan ruotsia yleisemmin jo suuressa osassa maatamme, vaikka ruotsinkielisiä toki on moninkertainen määrä. Venäjänkieliset ovat sijoittuneet ruotsinkielisiä tasaisemmin koko maahan. Vilkkaana jatkuneen maahanmuuton uusi piirre on puolalaisten rantautuminen myös Suomeen.
_____________

Vaikka Suomessa edelleen on vähän maahanmuuttajia muihin Pohjoismaihin verrattuna, olemme viime vuosina silti saaneet tottua aina uuteen ennätykseen maahanmuutossa. Näin myös viime vuonna, lasketaan asiaa sitten kielen, syntymämaan, nettomuuton tai jonkun muun kriteerin pohjalta. Kaikkiaan vieraskielisten määrä kasvoi lähes 8 000 hengellä. Kuluvana vuonna ennätys saattaa laman takia jäädä rikkoutumatta ainakin alkuvuoden lukujen perusteella.

Vuonna 2008 vieraskielisistä väestöryhmistä kasvoivat eniten lähes samat kuin vuonna 2007 (Taulukko 1). Somalinkielisten sijoitus nousi yhdellä sijalla englannin kielen ohi lähinnä suuren syntyvyyden takia. Samoin kurdi nousi yhden sijan thain ohi. Puola nousi kymmenenneksi ja albania kolme sijaa ylöspäin yhdeksänneksi. Samalla saksa ja espanja putosivat kärkikymmeniköstä.

Taulukko 1. Uusien vieraskielisten 10 kärjessä 2008

Kieli Kasvu
2008 aikana		 Kokonais-
määrä
31.12.2008
Venäjä 3 516 48 740
Viro 2 545 22 357
Somali 837 10 647
Englanti 755 11 344
Kiina 725 6 458
Arabia 687 8 806
Kurdi 562 6 455
Thai 529 4 519
Albania 517 6 308
Puola 467 2 493

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus

Venäjänkielisten määrä kasvoi myös ennätysvauhtia vuonna 2008 (Kuvio 1). Kaikkiaan venäjänkielisiä asui Suomessa jo 48 740 viime vuodenvaihteessa. Syyskuun 2009 loppuun mennessä määrä ylittää 50 000 rajan.

Jos kasvu jatkuu nykytahtia, venäjänkielisten määrä ylittää sadan tuhannen rajan 2020-luvun alussa. Nykylama kuitenkin jarruttanee ainakin jonkin verran kasvua, ja ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla tahti voi hieman hiipua suhdanteista riippumatta. Joka tapauksessa suunta on sellainen, että esimerkiksi venäjänkielisten tv-uutisten saamiselle YLEn ohjelmistoon alkaa olla paineita.

Venäjänkieliset asukkaat muodostavat vankan pohjan, kun tarvitaan työväkeä Venäjän kanssa tehtävään taloudelliseen yhteistyöhön. Ensi vuosikymmenellä tullee ensimmäinen venäjänkielinen kansanedustaja istumaan Arkadianmäellä.

Kuvio 1. Venäjänkielisten määrän vuotuinen kasvu 2000-luvulla

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus.

Kotka vetänyt viime vuosina

Vielä vuosituhannen vaihteessa Varsinais-Suomi ja Turku olivat selkeästi kakkostilalla pääkaupunkiseudun jälkeen venäjänkielisten asuinpaikkana. Maakunta on toki säilyttänyt kakkostilansa Salon ja Kaarinan kasvulukujen ansiosta, mutta muuten kasvu on ollut Varsinais-Suomessa keskimääräistä selvästi hitaampaa. Hiipuminen ei koske vain venäjänkielisiä vaan yleensä vieraskielisten kasvua. Turun väestökasvu on ollut hidasta ylipäätään, ja sekin on perustunut pääosin maahanmuuttajiin.

Kymenlaakso on kokonaisuudessaan maakuntatasolla venäjänkielisten kasvulukujen kärkisijalla, mutta kasvu tulee lähinnä etelärannikolta. Kotka on kaupunkina vetänyt selvästi eniten venäjänkielisiä asukkaita viime vuosina (Taulukko 2).

Taulukko 2. Venäjänkielisten määrä

  Määrä 2008 Kasvu 2008 Kasvu 2000-08
henkeä henkeä %
Helsinki 12 470 660 54,8
Vantaa 3 958 411 138,3
Espoo 3 029 317 95,0
Turku 2 495 127 38,8
Tampere 2 121 148 74,9
Lahti 1 787 102 50,7
Lappeenranta 1 711 90 62,2
Kotka 1 253 210 226,3
Jyväskylä 1 168 54 57,2
Kouvola 1 097 33 47,6
Joensuu 1 074 55 64,0

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus.

Venäjänkielisistä 40 prosenttia on sijoittunut pääkaupunkiseudun kolmeen kaupunkiin. Verrattuna venäjänkielisten määrän 72 prosentin kasvuun koko maassa 2000-luvulla kasvu on Helsingissä ollut hieman hitaampaa, Espoossa ja Vantaalla selvästi nopeampaa. Kasvu onkin suuntautunut enemmän keskisuuriin kuntiin, joissa oli vähän venäjänkielisiä vielä vuosituhannen vaihteessa.

Sivun alkuun

Venäjä puhutumpi kieli kuin ruotsi useimmissa kunnissa

Vuoden 2008 lopussa oli selvästi enemmän kuntia, joissa asui enemmän venäjän- kuin ruotsinkielisiä, kuin päinvastaisia tapauksia. Kartalla 1 on suhteellisuuden säilyttämiseksi jätetty valkoisiksi ne kunnat, joissa on hyvin vähän (alle 10 henkeä) kummankin kielen puhujia.

Kartta voi tuntua dramaattiselta, mutta se selittyy ao. kielten puhujien keskittymisellä eri alueille. Vaikka ruotsinkielisiä on kokonaisuudessaan huomattavasti enemmän kuin venäjänkielisiä, heidän asuinpaikkansa ovat keskittyneet selkeästi länsi- ja etelärannikolle. Venäjänkieliset ovat hajautuneet laajemmin muualle Suomeen vaikka pääosin asuvatkin pääkaupunkiseudulla ja itärajan kunnissa. Näiltä alueilta myös löytyvät ne kunnat, joissa venäjänkielisten suhteellinen osuus ylittää kaksi prosenttia (Kartta 2). 1-2 prosentin väestöosuuden kunnat ovat samoin itärajan tuntumassa muutaman ison kaupungin lisäksi.

Venäjänkielisten hajaantumisen vuoksi heidän osuutensa ei nykyisellä kasvuvauhdilla tule ylittämään ainakaan pariinkymmeneen vuoteen perustuslaissa asetettua kunnan virallisen kielen saavuttamisen rajaa.

Kartta 1.

Kartta 2.

Sivun alkuun

Puolalaiset putkimiehet tulivat meillekin

Monissa vanhoissa EU-maissa julkisuuteen nousi taannoin käsite 'puolalaiset putkimiehet' kuvaamaan pelkoja siitä, että erityisesti puolalaiset tulevat ja vievät työpaikat monilla sellaisilla aloilla, joilla siirtolaiset eivät ole aiemmin toimineet. Englannissa on nykyisen laman myötä esiintynyt hyvinkin vakavia rasistisia mellakoita ja hyökkäilyä puolalaisia kohtaan.

Suomessa puolalaisten pysyvien maahanmuuttajien määrän kasvu on varsin uusi ilmiö. Määrä ei ole vieläkään kovin suuri, vain 2 500, mutta kasvu on tapahtunut juuri kahden viime vuoden aikana (Kuvio 2). Puolalaisia on jo tuhat enemmän kuin perinteisesti Suomen isoimman Itä-Euroopan kansanryhmän, unkarinkielisten, edustajia.

Kuvio 2. Suomeen pysyvästi muuttaneiden puolankielisten lisäys, henkeä

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus.

Puolalaisia tulee maahan tyypillisesti niin, että ensin tulee pieni joukko tilapäisiin töihin EU-kansalaisten kolmen kuukauden kokeilulla. Jos ja kun pysyvämpää työtä on löytynyt, he jäävät ja kirjoittautuvat pysyviksi asukkaiksi. Yli vuoden työ- ja oleskeluluvan omaava ulkomaalainen henkilö voi Suomessa muista maista poiketen itse päättää, ilmoittautuuko hän pysyväksi vai tilapäiseksi asukkaaksi.

Vakinaisesti asuvien puolalaisten lisäksi onkin pantava merkille, että vuoden 2008 lopussa maassamme asui tilapäisesti yli 2 700 puolalaista eli enemmän kuin pysyvästi asuvia. Joinakin vuodenaikoina voi tilapäisten määrä olla suurempikin. Esimerkkejä tilapäisasukkaista ovat telakoilla työskentelevät hitsarit ja sisustusasentajat. Nämä voivat olla Suomessa verovapaan kuuden kuukauden jakson, jonka jälkeen tulee uusi ryhmä. Itse työn hoitamisen kannalta menettelyssä ei tietystikään ole järkeä, mutta työntekijöiden ansaintamielessä kyllä. Siirtyminen Suomeen käy kätevästi esimerkiksi keväällä 2008 aloittaneen suoran lentoyhteyden Turku-Gdansk avulla. Aluksi lentoja oli kahdesti viikossa, nykyään jo kolmesti.

Rakennusalalla puolalaisia on ollut töissä jo pitempään lähinnä raudoittajina ja kirvesmiehinä sekä myös niinä kuuluisina putkimiehinä. Puolalaisten määrän kasvu on luonnollista, onhan Puola väkiluvultaan selvästi suurin entisen Itä-Euroopan maa. Puolalaiset ovat tulleet pääosin töihin, ja heidän työllisyysasteensa on erittäin korkea ja työttömyysasteensa suhteellisen pieni (Taulukko 3; vuoden 2008 työssäkäyntitiedot eivät ole vielä käytettävissä). Kiinnostavana kuriositeettina on kesän aikana ilmestynyt uutisia siitä, että Lapin metsien istutustöitä tulevat tekemään ruotsalaisen yrityksen alihankintatyönä puolalaiset istuttajat.

Taulukko 3. Vakituisesti Suomessa asuvien työmarkkina-asema vuoden 2007 lopussa äidinkielen mukaan

  Suomi Ruotsi Vieras-
kieliset
yhteensä		 Puola Unkari Venäjä Kiina Vietnam Somali
Työlliset 44,7 44,9 39,8 54,9 51,8 40,9 42,2 36,6 13,1
Työttömät 4,1 1,8 9,4 4,9 3,0 12,1 3,7 11,8 11,9

Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.

Puolankielisten alueellinen jakauma on myös kiinnostava. He ovat asettuneet pääosin Länsi-Suomen maakuntiin. Heitä on paljon esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalan rakennustöissä. Puolalaiset ovat kotiutuneet raskaasta kolmivuorotyöstä huolimatta sen verran hyvin Raumalle ja lähiympäristöön, että siellä on avattu jopa puolalaisten elintarvikkeiden kauppa. On kiinnostavaa nähdä, missä määrin vaikkapa nämä rakentajat jäävät pysyvämmin Suomeen muihin vastaaviin projekteihin. Jotkut puolalaiset ovat jo alkaneet opiskella suomea ja tuoda perheitään tänne. Puolalaismuuttajissa onkin tasamäärin naisia ja miehiä, poikkeuksena Etelä-Pohjanmaa jossa sijaitsevaan lihanjalostamoon palkattiin kymmeniä puolalaismiehiä lihanleikkaajiksi viime keväänä.

Päivitetty 8.9.2009