Rakentamisen toimialakatsaus II/2009

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Kaj Isaksson (09) 1734 3633 ja Jukka Oikarinen (09) 1734 2969

Sähköposti: rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Tilastolukujen valossa sekä yleinen talouskehitys että rakentamisen sektorin tilanne näyttää syvenevän entisestään. Talonrakentamisen tuotannosta katosi lähes 27 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Talonrakennusyritysten liikevaihto on sukeltanut tuotantolukujen perässä.

Myös rakennuskustannukset ovat olleet kiihtyvässä laskussa. Ainoastaan työkustannukset ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna, tarvikkeiden ja muiden kustannusten hintojen painuessa selvästi.

Rakennusalan työttömien määrän kehitys noudattaa samoja suhdannekehityksen kulkujaksoja kuin rakentamisen volyyminkin kehitys. Rakennusalan työttömien määrä alkoi voimakkaasti kasvaa jo vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin rakennusalan työttömiä oli lähes 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä rakennusalan työttömiä oli noin 16 700 eli määrä oli kasvanut 46 prosenttia vuoden takaisesta. Samaan aikaan rakentamisen työllisten määrä on laskenut 7 prosenttia eli tämän verran henkilöitä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelle tai toisille toimialoille.

Rakennusalan suhdannebarometrin antama suhdannenäkymä pysyi erittäin negatiivisena. Toisaalta kuluttajabarometri nousi plussan puolelle vuoden toisella neljänneksellä, joten kuluttajat odottavat pienoista paranemista vaikka luottamus talouteen yleensä on vielä alamaissa.

Sivun alkuun

Uudisrakentamisen volyymi rajussa laskussa

Uudisrakentamisen volyymi painui yhä syvempään laskuun vuoden toisella neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 19 prosenttia ja toisella neljänneksellä 27 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Asuinrakentamisen volyymin väheneminen alkoi jo vuoden 2007 puolivälissä ja on jatkunut siitä lähtien yhtäjaksoisesti. Viime vuonna asuinrakentamisen volyymi supistui lähes 16 prosenttia vuodesta 2007. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä asuinrakennusten volyymi pieneni neljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna. Toisella neljänneksellä asuinrakennusten volyymin vuosimuutoksen lasku syveni 30 prosenttiin, muun rakentamisen volyymin ollessa myös lähes 25 prosenttia miinuksella.

Vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla myönnettiin rakennuslupa vajaalle 11 000 asunnolle, mikä on 29 prosenttia edellisvuoden vastaavaa lukua pienempi. Pientaloasuntojen rakentaminen romahti alkuvuodessa. Rivitaloasuntojen lupamäärä supistui 61 prosenttia ja omakotiasuntojen rakennusluvat vähenivät 40 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kerrostaloasuntojen rakennusluvat supistuivat 13 prosenttia vastaavasta ajanjaksosta.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla aloitettiin 9 300 asunnon rakentaminen, mikä on 31 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Rivi- ja ketjutalojen asuntojen aloituksia oli noin 800 kappaletta, mikä on yli puolet vähemmän kuin vuotta aikaisemmin

Toimitilarakentamisen väheneminen jatkui myös toisella neljänneksellä. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä liike- ja toimistorakennusten volyymi supistui kolmanneksella edellisestä vuodesta. Julkiset palvelurakennukset olivat ainoa rakennusryhmä, jossa volyymi jatkoi kasvuaan, ollen runsaat 21 prosenttia plussalla.

Kuvio 1. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto supistui toisella neljänneksellä lähes 20 prosenttia

Vuodesta 2003 alkanut rakennusyritysten liikevaihdon voimakas kasvu jatkui tasaisen vahvana aina vuodelle 2008. Vielä vuoden 2008 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvu oli vahvaa, mutta viimeisellä neljänneksellä tapahtui käänne liikevaihdon kehityksessä ja kasvu pysähtyi. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä rakennusyritysten liikevaihto väheni (-13 prosenttia) ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen. Toisella neljänneksellä liikevaihto supistui edelleen ollen lähes viidenneksen pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Talonrakennusyritysten liikevaihdon kehityksessä käänne tapahtui jo vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto väheni ensimmäisen kerran. Maa- ja vesirakentamisen ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihdon kasvu pitivät vielä koko rakennusyritysten liikevaihdon kehitystä positiivisena. Vuoden 2009 alun talonrakennusyritysten liikevaihdon kehitys on ollut voimakkaasti laskeva. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä talonrakennusyritysten liikevaihto oli viidenneksen ja toisella neljänneksellä lähes neljänneksen pienempi kuin vuonna 2008.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto kasvoi vahvana vielä koko vuoden 2008, mutta vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto supistui jo prosentilla ja toisella neljänneksellä liikevaihto väheni 11 prosenttia vuodentakaisesta.

Erikoistuneen rakennustoiminnanyritysten liikevaihdon supistuminen alkoi vuoden 2009 alussa. Ensimmäinen neljännes vähensi liikevaihtoa 8 prosenttia ja toinen neljännes 16 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erikoistunut rakennustoiminta on TOL 2008 uudistuksen mukaan tuoma kokonaan uusi rakentamisen päätoimiala. Uuteen toimialaluokkaan kuuluvat rakennusten ja rakennelmien purku, rakennuspaikan raivaus ja muut rakentamista edeltävät valmistelutyöt sekä talonrakennuksen että maa- ja vesirakennuksen asennus- ja viimeistelytyöt.

Kuvio 2. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Toimialapohjaisissa suhdannetilastoissa on vuoden 2009 alusta otettu käyttöön uusi toimialaluokitus TOL 2008 ja perusvuosi 2005=100. Rakentamisen liikevaihtokuvaajan siirtymisestä TOL 2008 -toimialaluokitukseen on uutinen tilaston kotisivulla.

Sivun alkuun

Rakentamisen kustannukset laskivat

Uudisrakentamisen panoskustannuksia kuvaavan rakennuskustannusindeksin pitkä nousuvauhti pysähtyi vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvua oli tuolloin enää 0.7 prosenttia. Toisella neljänneksellä rakennuskustannusten kehitys kääntyi laskuun. Rakennuskustannukset olivat 1,2 prosenttia pienempiä kuin vuosi sitten. Elokuussa 2009 kustannusten lasku jatkui, rakennuskustannukset olivat 2.1 prosenttia pienemmät kuin vuotta aikaisemmin.

Vuonna 2008 rakentamisen työkustannukset nousivat 3,6 prosenttia. Työpanosten kustannukset jatkoivat kasvua vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä ollen 4,4 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2008. Toisella neljänneksellä työkustannusten kasvu hieman tasaantui 3,2 prosenttiin.

Rakennustarvikkeiden hintojen nousuvauhti alkoi selvästi tasaantua jo vuoden 2008 lopulla. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä tarvikehinnat laskivat ja olivat 0,3 prosenttia ja toisella neljänneksellä 2,5 prosenttia pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Tarvikepanosten osalta kesäkuussa laskivat muun muassa kiinnikkeiden, väliseinärankojen, rakenneteräksen sekä metallikatteiden hinnat. Nousua oli lämmöneristeiden, sahapuutavaran sekä puukannatteiden hinnoissa.

Muiden panosten osalta rahoituksen hinta laski edelleen. Myös kuljetusten ja työmaan energian hinnat laskivat kesäkuussa.

Myös maarakennusalan kustannusten kasvussa tapahtui vuoden 2008 loppupuolella jyrkkä alaspäin suuntautuva muutos. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä maarakennusalan kokonaisindeksin kasvu hidastui 0,8 prosenttiin. Toisella neljänneksellä kustannukset olivat jo laskeneet 2,2 prosenttia. Kokonaisindeksin laskuun vaikuttivat erityisesti päällysteiden, betonirakenteiden ja pohjarakenteiden kustannusten lasku.

Talonrakentamisen kustannustason nousu on hidastunut niin nopeasti, että yleinen hintojen nousu eli inflaatio ylitti rakennuskustannusten nousun vuoden 2008 toisesta neljänneksestä alkaen. Tätä ennen rakennuskustannukset nousivat yhtäjaksoisesti yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi vuoden 2008 mittaan kunnes viimeisellä neljänneksellä myös kuluttajahintojen nousu vauhti alkoi hidastua ja vuoden 2009 puolivälissä se oli nollassa. Maarakennusalan kustannukset kasvoivat kuitenkin selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin aina vuoden 2008 kolmannelle neljännekselle saakka, jonka jälkeen kustannusten laskevakehitys on ollut erittäin nopea ja jyrkkä.

Rakennusalan suhdannetilan heikkeneminen ja sen tuoma kiristyvä kilpailu alalle sekä raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen lasku ja yleinen taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen tulevat hillitsemään rakentamisen kustannus- ja hintapaineita myös lähitulevaisuudessa.

Kuvio 3. Kustannusindeksien 2005=100 vuosimuutokset, %

Sivun alkuun

Rakennusalan työttömien määrän kasvu nopeutui alkuvuonna

Rakennusalan työttömien määrän kehitys noudattaa samoja suhdannekehityksen kulkujaksoja kuin rakentamisen volyyminkin kehitys. Rakennusalan työttömien määrä alkoi voimakkaasti kasvaa jo vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin rakennusalan työttömiä oli lähes 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä rakennusalan työttömiä oli noin 16 700 eli määrä oli kasvanut 46 prosenttia vuoden takaisesta.

Etenkin talonrakennusalalla avointen työpaikkojen väheneminen ja työttömyyden kääntyminen kasvuun on tapahtunut erittäin nopeasti uudisrakentamisen suhdannekäänteen seurauksena. Vuoden alkupuoliskolla talonrakentamisen avointen työpaikkojen määrät puoliintuivat vuodentakaisista. Vielä vuotta aiemmin alalla oli kova pula ammattitaitoisesta työvoimasta, mutta uudisrakentamisen kysynnän voimakkaan vähenemisen vuoksi alan työvoimapula on hellittänyt ja työllisyysnäkymät selvästi synkentyneet.

Myös rakennusalan työllisten määrä laski alkuvuovuodesta 2009, mutta laskuvauhti ei ollut yhtä jyrkkä kuin työttömien määrän kasvussa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla rakentamisen työllisten määrät laskivat 7 prosenttia. Yhteensä rakennusalan työllisiä oli tuolloin noin 177 000. Uuden toimialaluokituksen (TOL-2008) mukaan talonrakentaminen työllisti 61 000, erikoistunut rakentaminen 93 000 ja maa- ja vesirakentaminen 23 000 henkeä. Maa- ja vesirakentamisessa työllisten määrät ovat pysyneet suhteellisen tasaisina ja vuoden 2009 toisella neljänneksellä on lievää kasvua (+ 5 prosenttia).

Rakennusalan työllisten kokonaismäärän arviointia vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman käyttö toimialalla. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle.

Kuvio 4. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Rakennusyritysten vuoden 2009 huhti-kesäkuussa maksaman palkkasumma laski 6 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä ansiotaso nousi 5,6 prosenttia ja työllisten määrä laski 7 prosenttia vuodentakaisesta.

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma laski vuoden 2009 toisella neljänneksellä lähes 11 prosenttia. Talonrakennusalan työllisten määrä laski tällöin 15 prosenttia ja ansiotaso kasvoi 5 prosenttia. Maa- ja vesirakennusyritysten maksama palkkasumma puolestaan laski vuoden 2009 huhti-kesäkuussa 4 prosenttia ja ansiotaso vuorostaan kasvoi 8 prosenttia.

Sivun alkuun

Rakennusalan suhdannenäkymä pysyi erittäin negatiivisena

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku (-34) pysyi hyvin alhaisella tasolla myös huhti-kesäkuussa 2009. Lähellä nollaa oleva saldoluku kertoo, että vallitsevaan tilanteeseen ei odoteta juurikaan muutoksia. Mitä enemmän saldoluku poikkeaa nollasta sitä positiivisempia tai negatiivisempia odotukset ovat. Lähitulevaisuuden suhdannenäkymäodotuksissa on kuitenkin tapahtunut lievää kohentumista, sillä vuoden 2008 kahdella viimeisellä neljänneksellä nähtiin vielä synkempiä saldolukuja (-74 ja -68). Yhtä synkkiä saldolukuja on nähty viimeksi vuoden 2001 toisella neljänneksellä, jolloin saldoluku oli lukemassa -60. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä myös tilauskannan tasoa suhteessa normaaliin mittaava saldoluku tippui lukemaan -59.

Kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta kääntyivät laskuun jo vuoden 2007 loppupuolella. Kuluttajien luottamusindikaattorin lukema liikkui alkuvuonna 2008 noin 10 pisteen tasolla ja viimeisellä neljänneksellä indikaattori painui syvemmälle pakkaseen kuukausikuukaudelta. Vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen lukema oli jo hieman nousussa ollen kuitenkin vielä negatiivinen -3 pistettä. Kuluttajien luottamus talouteen nousi vuoden 2009 toisella neljänneksellä selvästi ja pisteluku oli jo 5. Kuluttajien odotukset Suomen talouden tulevaisuudesta ja tulevasta työttömyyskehityksestä ovat erittäin synkät, mutta oman talouden suhteen uskoa vielä riittää. Kuluttajabarometrin ns. mikroindikaattori, joka kuvastaa tätä uskoa, on alkanut alkuvuodesta 2009 jälleen nousta.

Kuvio 5. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä väheni vuoden 2009 huhti-kesäkuussa lähes neljänneksen edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Asuinrakennuksille myönnetyt luvat vähenivät kolmanneksen kuutioina mitattuna ja neljänneksen asuntojen lukumäärällä mitattuna. Muille rakennuksille myönnetyt lupakuutiot laskivat neljänneksellä.

Kesäkuun 2009 lupatiedot olivat synkkiä. Lupia myönnettiin yhteensä 4,1 miljoonalle kuutiometrille, mikä oli neljänneksen vähemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Voimakkaasti alenevien lupa- ja aloitustietojen perusteella voidaan arvioida, että uudisrakentaminen tulee hiljenemään edelleen. Se kuinka paljon julkisen sektorin elvytystoimet ja oletettu korjausrakentamisen lisääntyminen pystyy jatkossa tätä hiipumista vaimentamaan, vaikuttaa oleellisesti rakennusalan tulevaan tuotantoon ja työllisyyskehitykseen.

Kuvio 6. Myönnetyt rakennusluvat

Sivun alkuun

Fokus: Saksan rakennustuotanto kääntyi kasvuun

Rakennustuotannon määrä alkoi supistua EU27 alueella vuoden 2008 toisella neljänneksellä. Eurostatin tilastoissa EU27-maissa rakennustuotannon määrä supistui edelleen 10 prosentin tahtia vuoden 2009 toisella neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. EU27-maiden talonrakentamisen määrä väheni 13,3 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen määrä sen sijan kääntyi 1,4 prosentin nousuun kolmen miinusmerkkisen kuukauden jälkeen. EU15-maissa rakentaminen väheni hieman vähemmän 8,1 prosenttia.

EU:n suurimman talouden Saksan rakentamisen volyymi kääntyi vuoden 2009 toisella neljänneksellä lupaavasti reilun 3 prosentin kasvuun vuodentakaiseen verrattuna. Puolan rakennustuotannon määrä on korkealla tasolla viime vuosien voimakkaan kasvun jäljiltä. Vuoden 2007 yli 30 prosentin kasvu on kuitenkin hidastunut nopeasti viimevuoden toisesta neljänneksestä alkaen. Vuoden 2009 toisen neljänneksellä kasvua oli enää prosentin verran.

Naapurimme Ruotsin rakentamisen volyymi sinnitteli kasvussa aina vuoden 2009 toiselle neljännekselle, jolloin laskua kirjattiin 1,4 prosenttia. Viron tuotannon lasku alkoi vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Siitä lähtien tuotannon lasku on syventynyt jatkuvasti. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä Virossa tuotanto putosi jo 30 prosentin tahtia.

Kuvio 7. Rakentamisen volyymi eräissä EU-maissa.

Talonrakentamisen volyymi supistui EU27:n alueella huhti-kesäkuussa 13 prosenttia. Talonrakentamisen volyymi kasvoi aina vuoden 2007 kolmannelle vuosineljännekselle saakka. Sen jälkeen volyymi alkoi pienetä ja volyymin supistuminen on kiihtynyt aina viimeiseen neljännekseen saakka.

Suomessa talonrakentamisen volyymi supistui vuoden 2009 toisella neljänneksellä reilun lähes 24 prosenttia, Saksassa 3 prosenttia. Sen sijaan Ruotsissa volyymi pysyi edellisen vuoden tasolla.

Toisin kuin talonrakentamisen volyymi, maa- ja vesirakentamisen volyymi kasvoi EU27:n alueella huhti-kesäkuussa 1,4 prosenttia. Volyymi kasvoi hyvin koko vuoden 2007 ja vielä 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Toisella neljänneksellä 2008 volyymi säilyi edellisen vuoden tasolla. Tätä seurasi kolmen neljänneksen pituisen maa- ja vesirakentamisen volyymin supistumisen vaihe, joka päättyi volyymin alettua jälleen kasvaa vuoden 2009 toisella neljänneksellä.

Kuvio 8. Myönnetyt rakennusluvat eräissä EU-maissa.

EU27 on hyvin erilaisten maiden muodostama kokonaisuus. Taloudellisen kehityksen nopeus ja jopa suunta ovat poikenneet toisistaan suuresti koko EU:n olemassa olon ajan. Vuoden 2008 lukujen perusteella voidaan arvioida, että globaalin taantuman vaikutuksetkin tulevat näkyviin kunkin maan rakentamissektorilla hieman eri aikaan. Euroopan Unionin suurien maiden Saksan luvat olivat 5 prosentin, Puolan 7 prosentin, Ranskan 17 prosentin ja Espanjan 57 prosentin laskussa.

Myönnetyt rakennusluvat laskivat Ruotsissa 18 prosenttia ja Virossa 38 prosenttia. Suomen lupamäärän laskiessa 20 prosenttia.

Eurostin tietojen mukaan vuonna 2008 Yhdysvalloissa myönnettyjen rakennuslupien määrä laski kolmanneksella, mutta kasvoi Japanissa 3 prosentilla.

Rakennuslupien vertailu perustuu eri maiden Eurostatille toimittamiin tietoihin asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kerrosaloista. Eurostat on indeksoinut ja kausitasoittanut maiden toimittamat tiedot.

Seuraava vuoden 2009 kolmatta neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy tammikuussa 2010.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Kuvio 3. Tilastokeskus: Kustannusindeksit

Kuvio 4. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,

Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat

Kuvio 5. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,

Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto

Kuvio 6. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat

Kuvio 7. Eurostat: Rakentamisen volyymi eräissä EU-maissa.

Kuvio 8. Eurostat: Rakennusluvat eräissä EU-maissa.

Päivitetty 25.9.2009