Palvelualojen toimialakatsaus II/2009

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Katja Äijö (09 1734 2659)
Fokuksen kirjoittaja: Samuli Rikama (09 1734 3324)
 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta

Palvelualojen suhdannetilanne heikkeni vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Jo ensimmäisen neljänneksen aikana laskusuuntaiseksi kääntynyt liikevaihto supistui aiempaa nopeammin. Tähän vaikutti eniten palvelutoimialojen suurimman ryhmän, kuljetuksen ja varastoinnin kehityksen huononeminen. Kaikkiaan palvelualojen liikevaihto supistui huhti-kesäkuussa keskimäärin 7 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kiinteistöalan palveluiden liikevaihdon kasvu säilyi vielä kohtuullisen hyvänä, ja kasvusuunnassa olivat edelleen myös taiteen-, viihteen ja virkistyksen toimialat sekä muu palvelutoiminta. Kaikkien muiden pääluokkien liikevaihto supistui.

Palvelujen tuottajahinnat nousivat huhti-kesäkuussa vajaan prosentin vuotta aiempaan verrattuna, kun edellisvuonna vastaavaan aikaan hinnat kallistuivat keskimäärin lähes 6 prosenttia. Eniten nousivat arkkitehti- ja insinööripalveluiden, toimisto- ja liiketilojen vuokrien sekä liikkeenjohdon konsultointipalveluiden hinnat. Hintojen nousua hillitsivät puolestaan tieliikenteen tavarankuljetusten, meri- ja rannikkovesiliikenteen tavarankuljetusten sekä televiestinnän hintojen halpeneminen.

Työllisiä palvelualoilla oli toisella neljänneksellä noin 2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Ansiotaso nousi huhti-kesäkuussa runsaan prosentin edeltävän neljänneksen tasosta.

Koko talouden palkkasumma kääntyi laskuun vuoden 2009 huhti-kesäkuussa, mutta palvelualoilla se pysyi lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Viime vuonna vastaavaan aikaan palveluiden palkkasumma kasvoi runsaat 9 prosenttia vuoden 2007 toiseen neljännekseen verrattuna.

Kehitys oli heikointa hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, jossa palkkasumma supistui yli 7 prosenttia vuodentakaisesta. Kuljetuksen ja varastoinnin palkkasumma supistui noin kolme prosenttia. Sen sijaan taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialojen palkkasumma ei osoittanut tasaantumisen merkkejä vaan jatkoi hyvää kasvuaan.

Sivun alkuun

Taantuma ei hellittänyt palvelualoilla, kuljetus ja varastointi kärsivät eniten

Palvelualojen liikevaihdon tammi-maaliskuussa alkanut alavireinen kehitys jatkui toisella neljänneksellä liikevaihdon ollessa huhti-kesäkuussa yli 7 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vaikka palveluiden liikevaihdon lasku nopeutui ensimmäisestä neljänneksestä, supistuminen oli vielä maltillisempaa kuin teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassa. Palvelujen tuottajahinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä vajaan prosentin vuotta aiempaan verrattuna, joten palveluiden volyymi laski liikevaihtoa enemmän.

Huono suhdannekehitys on heikentänyt eniten paljolti teollisuuden ja kaupan kehityksestä riippuvaista kuljetusta ja varastointia. Muiden palvelutoimialojen liikevaihto on supistunut hitaammin, mutta kasvussa toisella neljänneksellä olivat enää kiinteistöalan palvelut, taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialat sekä muu palvelutoiminta. Myös mainostoiminnan ja markkinatutkimuksen sekä työllistämistoiminnan liikevaihdot ovat supistuneet tarkastelujaksolla huomattavasti. Palvelualojen kasvuun ovat vaikuttaneet suurimmaksi osaksi pienet, alle 10 henkilöä työllistävät yritykset. Alkuvuodesta liikevaihto supistui kaikissa yrityskokoluokissa, mutta suurin notkahdus kehityksessä tapahtui juuri näillä aiemmilla kasvun vetureilla eli pienillä yrityksillä. Toisella neljänneksellä kaiken kokoisten palveluyritysten kehitys taantui ensimmäistä neljännestä nopeammin.

Taulukko 1. Palvelualojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin, vuosimuutos %* (TOL 2008)

Toimiala Osuus** III/2008 IV/2008 I/2009 II/2009
Muut palvelut yhteensä 100,0 8,0 4,5 -5,1 -7,4
H: Kuljetus ja varastointi 29,7 8,8 1,9 -12,4 -17,7
I: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,6 5,2 4,0 -1,3 -4,1
J: Informaatio ja viestintä 22,4 4,6 4,2 -1,7 -4,2
L: Kiinteistöalan palvelut 6,7 7,1 6,4 5,8 5,1
M: Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 16,1 7,0 6,7 -3,1 -7,9
N: Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 11,0 12,9 5,6 -2,4 -3,0
R: Taiteet, viihde ja virkistys 4,6 5,2 8,6 4,4 2,5
S: Muu palvelutoiminta 1,9 7,5 5,7 0,6 2,6
* Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista johtuvat vaihtelut.
**Osuus muiden palveluiden toimialasta vuonna 2007

Kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihto supistui 18 prosenttia vuodentakaisesta. Tämä vaikutti merkittävästi palvelualojen tilanteen huononemiseen, sillä toimiala edustaa painoarvoltaan lähes kolmannesta palvelualoista. Taloustilanteen huononeminen näkyi ensimmäisenä ja voimakkaimmin juuri kuljetuksessa ja varastoinnissa: sen kasvuvauhti hidastui jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä viidennekseen alkuvuoden 2008 keskimääräisestä kasvusta. Kaikki kuljetuksen ja varastoinnin alatoimialat supistuivat alkuvuonna, eniten vesiliikenne, jonka liikevaihto oli runsaat 23 prosenttia vuodentakaista pienempi. Varastoinnin ja liikennettä palvelevan toiminnan liikevaihto väheni tarkastelujaksolla runsaat 22 prosenttia ja maa- ja rautatieliikenteen noin 14 prosenttia vuoden 2008 toiseen neljännekseen verrattuna. Eniten liikevaihdon laskuun ovat vaikuttaneet suuret, vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset. Liikevaihdon vähenemiseen vuotta aiemmasta vaikuttavat osaltaan myös hinnanmuutokset, sillä alan tuottajahinnat ovat 3 prosenttia alhaisemmat kuin edellisvuoden alussa.

Muidenkin vuoden alussa laskusuuntaan lähteneiden palvelualojen liikevaihdot supistuivat huhti-kesäkuussa ensimmäistä neljännestä ankarammin. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä informaation ja viestinnän toimialoilla liikevaihto laski runsaat 4 prosenttia. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa kasvuvauhti hidastui selkeästi jo edellisvuoden lopulla ja tarkastelujaksolla liikevaihto supistui 3 prosenttia vuoden takaisesta. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta supistui lähes 8 prosenttia edellisvuodesta, mihin vaikutti eniten mainostoiminnan ja markkinatutkimuksen 17 prosentin lasku. Mainostajien liiton ja Suomen Markkinatutkimusliiton SMTL:n yhteistyössä tekemästä Tutkimusbarometri 2009 -kyselystä ilmenee, että mainostajista, medioista sekä mainos- ja mediatoimistoista yli 40 prosenttia aikoo kuluvana vuonna leikata panostuksia markkinatutkimuksiin. Mainostajat pyrkivät karsimaan kustannuksia käyttämällä entistä enemmän omia vastaajapaneeleitaan ja web-pohjaisia työkaluja. Barometrin tulokset osoittavat myös, että osa mainostajista kokee tutkimustarpeen olevan vaikeina aikoina suurempi kuin suotuisan kasvun aikoina: puolet yrityksistä ei aio ainakaan vähentää tutkimusinvestointejaan tänä vuonna ja 17 prosenttia aikoo kasvattaa panostuksiaan tutkimuksiin. Liikevaihto supistui tarkastelujaksolla myös arkkitehti- ja insinööripalveluissa lähes 11 prosenttia, muissa erikoituneissa liike-elämän palveluissa runsaat 8 prosenttia, tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä runsaat 7 prosenttia ja lakiasiain ja laskentatoimen palveluissa noin 2 prosenttia.

Informaation ja viestinnän liikevaihto supistui toisella neljänneksellä runsaat 4 prosenttia vuoden 2008 vastaavasta ajanjaksosta. Alatoimialoista supistui eniten elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotannon ja äänitteiden ja musiikin kustantamisen liikevaihto, joka oli yli 12 prosenttia alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Tämän alatoimialan liikevaihto on kehittynyt vaihtelevasti ja kasvu on vankemmankin talouden jaksoina saattanut jäädä ajoittain vaatimattomaksi. Kuluvan vuoden kesään tultaessa notkahdus oli kuitenkin aiempaa selvästi suurempi. Radio- ja televisiotoiminnan liikevaihto laski huhti-kesäkuussa lähes 6 prosenttia ja ohjelmistojen, konsultoinnin ja siihen liittyvän toiminnan liikevaihto lähes 4 prosenttia vuodentakaisesta. Tietopalvelutoiminnan liikevaihto sen sijaan kasvoi lähes 9 prosenttia vuoden 2008 huhti-kesäkuusta.

Majoitus ja ravitsemistoiminnan liikevaihto väheni tarkastelujaksolla noin 4 prosenttia vuodentakaisesta. Majoitusalan kehitys oli ravitsemusalaa heikompi: majoituksen liikevaihto laski runsaat 9 prosenttia ja ravitsemusalan runsaat 2 prosenttia viimevuoden toisesta neljänneksestä. Matkailu-, hotelli-, ravintola- ja elämyspalvelualan sekä niihin liittyvän hyvinvointipalvelualan edunvalvoja MaRa:n mukaan toimialan palveluiden kysynnän lasku on jatkunut kuluvan vuoden aikana. Laskuun on vaikuttanut työttömyyden lisääntymisen ja kotitalouksien säästämisasteen nousun ohella ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun vaimeneminen. Majoitustilaston mukaan huhti-kesäkuussa majoitusyrityksissä oli yöpymisiä noin 5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Viime vuoden lopulla suurin kasvuvaikutus majoitus- ja ravitsemusalalla oli pienillä, alle 10 henkilöä työllistävillä yrityksillä. Vuoden vaihteen jälkeen kaikenkokoisten yritysten liikevaihto kääntyi laskuun. Liikevaihtoa laskusuuntaan vetää voimakkaimmin suurimpien, vähintään 50 henkilöä työllistävien yritysten heikko kehitys.

Maltillisin supistuja tarkastelujaksolla oli hallinto- ja tukipalvelutoiminta, jonka liikevaihto väheni 3 prosenttia viimevuoden vastaavasta ajanjaksosta. Alatoimialoista turvallisuus- vartiointi ja etsiväpalveluiden liikevaihdon noin 6 prosentin kasvu osoittaa toimialan palveluiden olevan kysyttyjä heikossakin taloustilanteessa. Eniten tarkastelujaksolla laski työllistämistoiminnan liikevaihto, joka oli runsaat 17 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien liikevaihto laski huhti-kesäkuussa 7,6 prosenttia ja vuokraus- ja leasingtoiminnan liikevaihto pysyi lähes ennallaan viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Palvelualoista kiinteistöalan toiminta on laskusuhdanteessa pitänyt pintansa parhaiten. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä toimialan liikevaihto kasvoi runsaat 5 prosenttia vuodentakaisesta. Alalla pärjäsivät parhaiten pienet, alle 10 henkilöä työllistävät yritykset.

Painoarvoltaan palvelualojen pienimmän, muun palvelutoiminnan, liikevaihto kasvoi tarkastelujaksolla runsaat 2 prosenttia vuodentakaisesta, mikä oli pienten, alle 10 henkilöä työllistävien yritysten ansiota. Eniten kasvoi järjestöjen liikevaihto mutta myös muiden henkilökohtaisten palveluiden liikevaihto lisääntyi. Sen sijaan erilaisten korjauspalveluita tuottavien yritysten liikevaihto oli laskusuuntainen.

Taiteiden, viihteen ja virkistyksen liikevaihto kasvoi runsaat 2 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toimialalla olivat kasvussa pienet ja suuret yritykset. Keskisuurten, 10-50 työntekijän yrityksillä liikevaihto laski hieman edellisvuoden vastaavan neljänneksen tasosta.

Kuvio 1. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto (TOL 2008)

Sivun alkuun

Palkkasumma sinnitteli vuodentakaisella tasollaan

Palvelualojen palkkasumma oli vuoden 2009 huhti-kesäkuussa vain niukasti vuodentakaista suurempi. Koko talouden palkkasumma sen sijaan laski hieman tarkasteltavalla ajanjaksolla. Parhaiten tarkastelujaksolla kehittyi taiteiden, viihteen ja virkistyksen palkkasumma, johon kertyi kasvua yli 7 prosenttia vuodentakaisesta. Painoarvoltaan suurimman pääluokan, kuljetuksen ja varastoinnin palkkasumma kääntyi laskuun ollen vajaat 3 prosenttia pienempi kuin vuoden 2008 huhti-kesäkuussa. Toiseksi suurimman pääluokan, informaation ja viestinnän palkkasumma kasvoi vielä runsaan prosentin edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Ansiotaso nousi palvelualoilla huhti-kesäkuussa 5 prosenttia eli saman verran kuin alkuvuodesta. Työllisten määrä väheni tarkastelujaksolla majoitus- ja ravitsemusalalla sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä hallinto- ja tukipalveluiden toimialoilla. Informaation ja viestinnän sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialoilla työllisyys kohentui selkeäsi.

Kuljetuksen ja varastoinnin palkkasumma kääntyi alkuvuonna laskuun ja tämä suuntaus jatkui toisella neljänneksellä. Huhti-kesäkuussa kuljetuksen ja varastoinnin palkkasumma oli vajaat 3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Ennen kuluvan vuoden maaliskuuta kuljetuksen ja varastoinnin palkkasumman kasvu oli vaatimattominta vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin kasvua kertyi puolisen prosenttia. Alatoimialoista varastoinnin ja liikennettä palvelevan toiminnan palkkasumma laski yli 5 prosenttia, vesiliikenteen reilut 3 prosenttia ja maa- ja rautatieliikenteen vajaan prosentin vuodentakaisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan kuljetuksen ja liikenteen toimialoilla oli tarkastelujakson lopulla 31 prosenttia enemmän työttömiä työnhakijoita ja 61 prosenttia vähemmän avoimia työpaikkoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Majoituksen ja ravitsemistoiminnan palkkasumma nousi tarkastelujaksolla noin prosentin vuodentakaisesta. Noususuuntauksesta huolehtivat ravitsemistoiminnan yritykset, koska majoituspalveluiden palkkasumma laski noin 2 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisyys heikkeni vajaat 8 prosenttia edellisvuoden huhti-kesäkuusta.

Informaation ja viestinnän palkkasumma kasvoi toisella neljänneksellä runsaan prosentin. Alatoimialoista palkkasummaansa kasvattivat eniten tietopalvelutoiminta ja radio- ja televisiotoiminta, joiden kumpaisenkin palkkasummat kasvoivat runsaat 7 prosenttia vuodentakaisesta. Palkkasumma kasvoi myös ohjelmistojen ja konsultoinnin toimialoilla vajaat 5 prosenttia ja elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotannossa vajaan prosentin. Televiestinnän palkkasumma sen sijaan laski yli 6 prosenttia ja kustannustoiminnan vajaat 5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Toimialan

Kiinteistöalan toiminnan palkkasumma on ollut laskussa vuoden 2008 loppupuolelta alkaen. Tuoreimmalla neljänneksellä toimialan palkkasumma oli lähes 4 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten.

Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan palkkasumman kasvu on tasaantunut kuluvan vuoden aikana. Huhti-kesäkuussa toimialan palkkasumma kasvoi vajaat 2 prosenttia vuodentakaisista. Lähes koko viime vuoden toimialan palkkasumma kasvoi vielä yli 10 prosentin vauhtia. Alatoimialoista tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen palkkasumma kasvoi eniten, reilut 7 prosenttia vuodentakaisesta. Mainostoiminnan ja markkinointitutkimuksen palkkasumma puolestaan supistui tarkasteltavana ajanjaksona lähes 7 prosenttia viime vuoden vertailuajanjaksosta.

Kuluvan vuoden keväällä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan palkkasumma kääntyi laskuun ollen huhti-kesäkuussa vajaat 3 prosenttia vuodentakaista pienempi. Alatoimialoista kasvoi eniten turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalveluiden palkkasumma, joka oli tarkastelujaksolla noin 11 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna samaan aikaan. Kiinteistön- ja maisemanhoidon palkkasumma kasvoi yli 5 prosenttia vuodentakaisesta. Eniten supistui työllistämistoiminnan palkkasumma, joka oli huhti-kesäkuussa yli 12 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialojen palkkasumma ei osoita tasaantumisen merkkejä vaan jatkaa vahvaa kasvuaan. Tähän pääluokkaan kuuluvat kulttuuri- ja viihdetoiminta, kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta, rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut ja urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut. Huhti-kesäkuussa nämä toimialat kasvattivat palkkasummaansa runsaat 7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta.

Muun palvelutoiminnan palkkasummaan kertyi kasvua tarkastelujaksolla runsaat 5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Alatoimialoista palkkasumma kasvoi eniten muiden henkilökohtaisten palveluiden toimialoilla, joiden palkkasumma kasvoi lähes 7 prosenttia vuoden 2008 huhti-kesäkuusta. Järjestöjen palkkasumma kasvoi runsaat 5 prosenttia ja tietokoneiden, henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjauksen palkkasumma vajaat 3 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä

Sivun alkuun

Palvelualojen suhdannenäkymät

Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan palvelualojen yritysten luottamus kääntyi laskuun elokuussa palaten viime keväisiin pohjalukemiin. Palveluyritysten myynnin lasku on nopeutunut ja vähenemisen nähdään jatkuvan lähikuukausina. Yritykset kokevat tämänhetkisen suhdannetilanteensa erittäin heikoksi.

Eurostatin luottamusindikaattorin mukaan EU:n alueen palveluyritysten keskimääräinen luottamus kävi pohjalukemissa kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin indikaattorin saldoluku koko EU-alueella oli -30. Huhti-kesäkuussa luottamus koheni indikaattorin saldoluvun ollessa -19. Suurista EU-maista luottamus kohosi eniten Iso-Britanniassa. Palvelualojen luottamus parani myös Saksassa, Ranskassa, Suomessa ja Ruotsissa.

Kuvio 3. Palvelualojen luottamus

Sivun alkuun

Fokus: Suhdannekäänne nakertaa myös palvelualojen kasvunäkymiä

Tämän vuoden alkuun saakka useat yksityiset palvelutoimialat, kuten työvoiman vuokraus, liikkeenjohdon konsultointi sekä tekninen palvelu ovat kasvaneet Suomessa erittäin ripeästi. Myös palveluyritysten ja -toimintojen nopea kansainvälistyminen on luonut alan yrityksille uusia mahdollisuuksia.

Suomessa teollisuuden ja palvelutoimialojen kehitys on ollut selvästi erilaista 2000-luvulla, sillä palvelutoimialojen liikevaihto on kasvanut tasaisen ripeästi aina tämän vuoden alkuun asti. Vuosituhannen alussa teollisuuden liikevaihto polki useita vuosia lähes paikoillaan, jonka jälkeen se virkistyi useaksi vuodeksi suunnilleen palveluiden kasvuvauhtiin.

Palvelusektori on luonnollisesti riippuvainen kotimarkkinoista, jolloin se on säästynyt toistaiseksi vientivetoista teollisuutta paremmin maailmanmarkkinoiden viime aikaiselta turbulenssilta ja kysynnän voimakkaalta romahdukselta. Tämän vuoden alun kehityksessä on selkeä ero teollisuuden ja palvelujen välillä, sillä teollisuuden liikevaihtoindeksi on pudonnut suhteellisen jyrkästi samaan aikaan kun palveluyritysten liikevaihdon lasku on ollut huomattavasti maltillisempaa.

Liike-elämän palveluiden kehitys suotuisaa viime vuonna

Uuden toimialaluokituksen mukainen tekninen palvelu on merkittävin liike-elämän palvelujen toimialoista. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2008 liikevaihto ylitti 5,2 miljardia euroa, kasvaen edellisvuodesta noin 17 prosenttia ja jopa reilun kolmanneksen verrattuna vuoteen 2006. Alalla toimi reilut 8200 yritystä ja se työllisti lähes 40 000 henkilöä.

Taulukko 2. Liike-elämän palvelut toimialoittain 2008, ennakkotiedot

TOL08YR Yritysten
lkm		 Liikevaihto
miljoonaa euroa		 muutos -%
2008 / 2006		 Henkilöstö muutos -%
2008 / 2006
  Liike-elämän palvelut yhteensä 47 500 18 722 26 189 000 14
71 Tekninen palvelu 8 200 5 203 36 38 400 15
86 Terveydenhuoltopalvelu 13 000 2 409 24 24 700 9
702 Liikkeenjohdon konsultointi 6 800 2 003 41 10 900 28
812 Siivous 4 400 1 648 19 34 800 2
79 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta 1 400 1 627 17 4 800 2
782 Työvoiman vuokraus 900 1 373 50 33 500 36
73111 Mainostoimisto 2 500 1 365 10 5 900 13
692 Kirjanpito, tilintarkastus 4 800 1 075 14 13 600 11
691 Lakiasiainpalvelu 1 600 623 15 3 900 3
855 Koulutus 2 500 512 18 5 600 7
73 Muu markkinointipalvelu (pl. mainostoimistot) 900 450 6 4 000 24
80 Etsivä- ja vartiointipalvelu 500 434 24 8 800 5

Lähde: Tilastokeskus, Liike-elämän palvelujen tilinpäätöstilasto 2008, ennakko.

Liikevaihdolla mitattuna yksityiset terveydenhuoltopalvelut, liikkeenjohdon konsultointi sekä siivouspalvelut ovat merkittävimpiä liike-elämää palvelevia toimialoja heti teknisten palvelujen jälkeen. Etenkin terveydenhuolto sekä siivouspalvelut ovat myös huomattavia työllistäjiä. Tosin siivouspalvelujen henkilöstö on usein osa-aikaista.

Liike-elämän palveluihin kuuluu hyvin monentyyppistä palvelutarjontaa. Useimmiten palvelujen tuotanto on erittäin haasteellista ja alalla toimivat yritykset edellyttävät henkilöstöltään korkeaa koulutusta ja osaamista. Kuviossa 4 on esitetty ne liike-elämän palveluiden toimialat, jotka ovat kasvaneet voimakkaimmin vuodesta 2006 vuoteen 2008.

Korkean koulutuksen ja osaamisen toimialoista liikkeenjohdon konsultointi sekä tekninen palvelu ovat kasvaneet erittäin ripeästi. Liikkeenjohdon konsulttien liikevaihto lisääntyi parissa vuodessa 40 prosenttia ja henkilöstökin lähes kolmanneksen.

Kuvio 4. Liikevaihdon, henkilöstökulujen ja henkilöstön kasvu eräillä toimialoilla 2006-2008*, prosenttia


* ennakkotieto
Lähde: Tilastokeskus, Liike-elämän palvelujen tilinpäätöstilasto 2008, ennakko.

Kasvutoimialoista ykkösenä oli kuitenkin työvoiman vuokraus, jossa liikevaihdoin kasvuprosentti oli peräti 50. Myös toimialan henkilöstö ja henkilöstökulut lisääntyivät vauhdilla. Yritykset ovat selkeästi turvautuneet korkeasuhdanteessa työvoimaa vuokraaviin yrityksiin toimintansa turvaamiseksi ja joustojen lisäämiseksi. Myös toimintojen ulkoistaminen ulkopuolisille palvelutuottajille selittänee osan palvelutoimialojen kasvusta.

Palveluyritykset kansainvälistyvät

Investoinnit ulkomaisiin tytäryhtiöihin ovat varsinkin suurille yrityksille tyypillinen tapa tehostaa tuotantoa ja hankkia jalansijaa ulkomaisilla markkinoilla. Vuonna 2007 ulkomaisessa omistuksessa toimivat yritykset työllistivät Suomessa noin 220 000 henkilöä, mikä oli runsaat 14 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä. Vastaavasti vuonna 2002 näissä yrityksissä työskenteli 136 000 henkilöä, joten yritystoiminnan kansainvälistyminen viime vuosina on ollut Suomessa erittäin ripeää.

Teollisuus yksittäisenä toimialana on tukevimmin ulkomaisessa omistuksessa, mutta ulkomaisomisteiset yritykset työllistävät palvelutoimialoilla yhteensä huomattavasti enemmän kuin teollisuus. Nämä yritykset työllistävät liike-elämän palveluissa yli 40 000 henkilöä sekä kaupassa ja kuljetuksessa ja teleliikenteessäkin reilut 20 000 henkilöä.

Kuvio 5. Henkilöstön määrä ulkomaisomisteisissa yrityksissä 2002 ja 2007 keskeisillä toimialoilla


Lähde: Tilastokeskus, ulkomaiset tytäryritykset Suomessa.

Ulkomaisten yritysten osuus palvelualoilla on kasvanut Suomessa. Liike-elämän palveluja tuottavien ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten henkilöstömäärä oli vuonna 2007 yli kaksinkertainen vuoteen 2002 verrattuna. Samansuuntainen henkilöstömäärän kasvu on tapahtunut myös kuljetuksen ja teleliikenteen ulkomaisissa tytäryrityksissä. Teollisuudessa ulkomainen omistus on lisääntynyt maltillisemmin.

Ulkomainen omistus keskittyy nimenomaan suuriin yrityksiin, joten niitä on määrällisesti suhteellisen vähän koko yrityskannasta. Vuonna 2007 ulkomaisessa omistuksessa toimi Suomessa reilut 2 800 yritystä, joista noin 650 työllisti vähintään sata henkilöä. Kaupan alalla toimi suurin määrä eli noin tuhat ulkomaisomisteista yritystä.

Ulkomaisia omistajia tietotekniikkapalveluissa ja t&k:ssa

Monien dynaamisten ja teknologiaa runsaasti hyödyntävien palvelutoimialojen - kuten teollisuudenkin - tulee kilpailussa pärjätäkseen olla kansainvälisen kehityksen kärjessä. Tämän turvaamiseksi yritysten kansainvälistyminen ja tähän liittyvät strategiat ovat avainasemassa. Yrityksille on tärkeää, että kilpailuympäristössä luodut uudet innovaatiot ovat turvassa. Ne edellyttävät yrityksiltä huomattavaa voimavarojen panostusta ja auttavat yrityksiä selviytymään kiristyvässä kilpailussa. Toiminnan kontrollin säilyttämiseksi konsernissa ulkomaisten tytäryritysten perustaminen on usein luonteva vaihtoehto.

Suomi on houkutellut ulkomaisia omistajia innovaatioita ja teknologista kehitystä lähellä oleville toimialoille eli tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tietotekniikkapalveluihin. Tyypillisesti nämä ovat varsin kansainvälistyneitä sekä myös kriittisiä toimintoja yritysten menestykselle toimialasta riippumatta.

Sekä tutkimuksen että kehittämistoiminnan että tietotekniikkapalvelujen toimialojen henkilöstöstä reilu kolmannes toimi ulkomaisessa omistuksessa, mikä oli selvästi yleisempää kuin liike-elämän palveluissa keskimäärin. Nämä yritykset vastasivat vieläkin suuremmasta osasta liikevaihtoa.

Seuraava vuoden 2009 kolmatta neljännestä käsittelevä palvelualojen suhdannekatsaus ilmestyy 14.1. 2010.

Lähdeluettelo

Taulukot
 Taulukko 1. Tilastokeskus: Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, työpäiväkorjattu sarja

Kuviot
 Kuvio 1. Tilastokeskus: Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 2. Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 3. Eurostat: Palvelualojen luottamusindikaattori

Muut lähteet:
Elinkeinoelämän keskusliitto: Luottamusindikaattorit
Tilastokeskus: Palvelujen tuottajahintaindeksi ja Palkansaajien ansiotasoindeksi
Työ- ja elinkeinoministeriö: Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2009

Fokuksen lähteet:
 Tilastokeskus,Suhdannetilastojen kuukausikuvaaja
 Tilastokeskus, Liike-elämän palvelujen tilinpäätöstilasto
Tilastokeskus, Ulkomaiset tytäryritykset Suomessa

Päivitetty 25.9.2009