Työväkivalta on yleistä terveys- ja sosiaalialojen ammateissa
- Riski on suurin vartiointialalla
- Naiset joutuvat työssään väkivallan uhreiksi miehiä useammin
- Uhkailu on yleisin väkivallan muoto
- Arvioitu riski ennakoi väkivallan kokemuksia työssä
- Samat henkilöt kokevat sekä häirintää ja kiusaamista että työväkivaltaa
- Kiire lisää työväkivallan riskiä sosiaali- ja terveydenhoidon ammateissa
- Työelämän sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy myös työväkivallan kokemuksissa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Arvioitu riski ennakoi väkivallan kokemuksia työssä
Väkivallan pelosta keskustellaan lisääntyvässä määrin monilla työpaikoilla, sillä väkivallan uhka saattaa vaikuttaa työssä viihtymiseen ja työsuoritukseen. Pelko joutua työssä asiakkaan tai potilaan pahoinpitelemäksi voi vaikuttaa jopa ammatin tai työpaikan valintaan. Myös muut työntekijät voivat kokea työpaikalla tapahtuneen väkivaltatapauksen pelottavana, ja siten teko voi vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin.
Työssä koettu riski joutua väkivallan tai sen uhan kohteeksi heikentää hyvinvointia työssä, mutta se ilmentää usein myös todellisia työväkivallan kokemuksia. Erityisen voimakkaana tämä yhteys näkyy työväkivallan riskiammattiryhmissä: terveyden- ja sairaanhoitotyössä, sosiaalialan hoitajilla ja ohjaajilla sekä vartiointi- ja suojelutyössä (taulukko 1). Näissä ammateissa työväkivallan kohteeksi joutuminen oli 2-3 kertaa yleisempää niiden joukossa, jotka olivat arvioineet väkivallan riskin tavanomaista suuremmaksi.
Taulukko 1. Työväkivaltaa kokeneiden osuus väkivallan riskin mukaan riskiammateissa vuonna 2007. Prosenttia.
| Työhön liittyy tavanomaista suurempi väkivallan riski | Työhön ei liity väkivallan riskiä | |
| Terveyden- ja sairaanhoitotyö | 86 | 34 |
| Sosiaalialan työ | 85 | 34 |
| Vartiointityö | 97 | 58 |
Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.
Terveyden- ja sairaanhoitotyössä sekä sosiaalialan ammateissa työskentelevistä lähes yhdeksän kymmenestä ja vartiointi- ja suojelualalla lähes kaikki niistä, jotka arvioivat riskin joutua väkivallan kohteeksi työssä tavanomaista suuremmaksi, olivat joutuneet työssään väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Miehillä riskin kokeminen oli voimakkaammin yhteydessä väkivallan kokemuksiin työssä kuin naisilla 2. Näissä ammateissa tosin nekin, jotka eivät pelänneet väkivaltaa, olivat joutuneet selvästi keskimääräistä useammin työssään väkivallan kohteeksi.
Aivan kaikissa ammateissa arvioitu väkivallan riski ja väkivaltakokemukset eivät kulkeneet käsi kädessä. Esimerkiksi tarjoilijoista lähes neljännes arvioi väkivallan riskin olevan tavanomaista suurempi, mutta väkivaltaa oli todellisuudessa joutunut kokemaan alle kahdeksan prosenttia. Toinen esimerkki löytyy liikennealan ammateista: lähes 20 prosenttia koki väkivallan riskiksi, mutta alle 5 prosenttia oli joutunut sen kohteeksi.
Päivitetty 30.9.2009