Ulkomaalaisten tilapäisen työnteon tilastointi on hajanaista ja puutteellista

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Kaija Ruotsalainen on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2009.

Työikäisten määrän ennustetaan pienenevän parillasadalla tuhannella seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Ratkaisuksi on tarjottu maahanmuuton ja ulkomaalaisten työnteon lisäämistä.

Nykyisen talouskriisin oloissa voi tuntua liioittelulta puhua työvoimapulasta, kun työstä on vielä suurempi pula. Elinkeinoelämän keskusjärjestön EK:n mukaan tuotannon ja työllisyyden väheneminen jatkuu, vaikka näkymät ovat jo hieman paremmat. Työvoimapulan kuitenkin ennakoidaan alkavan jo parin vuoden päästä (Pehkonen 2009).

Suomen väestö ikääntyy kovaa vauhtia: yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuoteen 2040 mennessä nykyisestä 16 prosentista ainakin 26 prosenttiin. Työikäisen väestön määrä vähenee jo seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes 200 000:lla. Ilman nettosiirtolaisuutta väheneminen olisi vielä rajumpaa. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. 20-64-vuotiaiden määrän muutos vuosina 1991-2008 ja ennuste vuosille 2009-2040.

Lähde: Väestötilastot ja väestöennuste 2009. Tilastokeskus.

On arvioitu, että yksin terveydenhuolto- ja hyvinvointisektorilta poistuu puolet työvoimasta seuraavan kymmenen vuoden aikana (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 32/2009) - hoiva- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä kuitenkin vain kasvaa väestön ikääntyessä.

Varsinkin korkeasuhdannevaiheissa työvoimapulan ratkaisuksi on tapana esittää ulkomaisen työvoiman käytön lisäämistä. Talouden ja työmarkkinoiden seurannan kannalta on ongelmallista, että tilapäisen ulkomaisen työvoiman tilastointi on nykyisellään puutteellista.

Artikkelissa kuvataan maahanmuuttajia ja rajojen ulkopuolelta tulevaa työvoimaa. Lisäksi esitetään arvioita tilapäisen ulkomaisen työvoiman määrästä ja pohditaan tilastoinnin parantamistarpeita.

Vakinaisesti maassa asuvat ja tilapäiset ulkomaiset työntekijät

Ulkomaisesta työvoimasta puhutaan usein epätäsmällisesti ja sen kummemmin ajattelematta. Jotkut tarkoittavat ulkomaisella työvoimalla Suomessa asuvia ulkomaan kansalaisia tai ulkomailla syntyneitä maahanmuuttajia, toisinaan sillä taas tarkoitetaan ulkomailta Suomessa työssä käyviä.

Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten lisäksi Suomessa työskentelee tilapäisesti tuhansia ulkomaalaisia. Heidän määrästään ei ole tarkkaa tietoa. Jo käsitteenä tilapäinen työvoima on ongelmallinen, sillä joskus tilapäinen työrupeama voi kestää usean vuoden ajan; sen vuoksi on selkeyden vuoksi syytä käyttää käsitettä tilapäisesti Suomessa asuva työvoima.

Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten määristä saadaan tietoa Tilastokeskuksen väestö- ja työssäkäyntitilastojen avulla. Sen sijaan tilapäisesti työskentelevistä ei ole helppoa saada luotettavaa tietoa. Tiedot ovat hajallaan hallinnon rekistereissä, eikä rekistereissä aina edes ole tietoja kaikista työntekijäryhmistä.

Sivun alkuun

Maahanmuuttajista on runsaasti tietoa

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta saadaan suhteellisen luotettavaa tietoa maahanmuuttajista eli Suomessa vakinaisesti asuvasta ulkomaalaisväestöstä tai ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Tietoa on saatavissa niin työllisyydestä, työttömyydestä, toimialoista kuin ammateistakin. Tilastotiedot voidaan rajata kansalaisuuden, syntymämaan, kielen tai näiden yhdistelmien perusteella (ks. kuvio 2).

Kuvio 2. Ulkomaalaisten työllisten määrä vuosina 1997-2007 eräillä ulkomaalaisuusperusteilla.

Lähde: Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.

Eniten ulkomaalaisia tuottaa syntymämaaluokitus ja vähiten kansalaisuuden mukainen luokittelu. Jos tavoitteena on kuvata ulkomaalaistaustaista työvoimaa, edellinen peruste yliarvioi ja jälkimmäinen aliarvioi määriä. Yliarviointi johtuu siitä, että ulkomailla syntyneiden joukossa on paljon Suomen kansalaisia, jotka ovat syntyneet ulkomailla. Kansalaisuustarkastelu puolestaan tuottaa liian pienen luvun, koska monet ulkomaalaiset ovat ottaneet Suomen kansalaisuuden.

Ehkä parhaan kuvan Suomen ulkomaalaisväestöstä saa äidinkielen mukaan tai yhdistämällä äidinkieli- ja syntymämaatiedot. Määrittelyllä on kuitenkin yhteys käyttötarkoitukseen. Joskus ulkomaalaisuus halutaan määritellä jopa useamman sukupolven mittaisesti; tällöin olisi oltava käytössä henkilön vanhempien ja jopa isovanhempien tiedot, mikä ei aina ole mahdollista.

Olipa kriteeri mikä tahansa, on ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä lisääntynyt vuosikymmenessä kaksin-kolminkertaiseksi. Erilaisilla perusteilla lasketut keskimääräiset työllisyysasteet olivat 53 ja 58 prosentin välillä vuonna 2007. Alhaisin työllisyysaste saadaan kansalaisuuden ja korkein syntymämaan mukaan laskettuna.

Sivun alkuun

Ulkomaalaisten työllisyysaste on keskimääräistä pienempi

Parin viime vuosikymmenen aikana maahanmuutto Suomeen on ollut vilkasta, ja ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on kasvanut. Ulkomaalaisväestön ikärakenne on työvoimanäkökulmasta sopiva: kolme neljästä (75 %) Suomessa asuvasta ulkomaan kansalaisesta on työiässä (18-64-vuotiaita). Koko väestöstä työikäisiä on 60 prosenttia.

Ulkomaalaisten työhön osallistuminen on kuitenkin huomattavasti vähäisempää kuin Suomen kansalaisten. Koko väestön työllisyysaste oli hieman yli 70 prosenttia vuonna 2007, mutta ulkomaalaisten vain 52 prosenttia. - Ulkomaalaisten työllisyysaste on keskiarvo; eri kansalaisuusryhmien työhön osallistumisessa on huomattavia eroja.

Sivun alkuun

Tilapäisen työnteon tiedot ovat hajallaan

Suomen tilapäinen työvoima voidaan jakaa likimääräisesti neljään ryhmään: Ensiksikin on suoraan suomalaiseen yritykseen palkattuja työntekijöitä. Toiseksi ovat Suomeen lähetetyt ulkomaisten yritysten työntekijät, jolloin ulkomainen yritys lähettää työntekijänsä rajoitetuksi ajaksi (yleensä alle vuodeksi) - tähän ryhmän kuuluvat myös ulkomaiset vuokratyöntekijät. Kolmanneksi ulkomaalainen voi toimia Suomessa ammatinharjoittajana. Neljäs ryhmä koostuu esimerkiksi kausityöntekijöistä, ja heidän joukkoonsa kuuluvat muun muassa marjanpoimijat.

Suomeen tulevat tilapäiset työntekijät ovat tilastoinnin kannalta hankalampi joukko kuin vakinaisesti maassa asuvat. Tornionjokilaakson alueella päivittäin rajan yli työssäkäyviä on jonkin verran, mutta muualla pendelöijiä on melko vähän. Sitä merkittävämpi ilmiö on kausiluonteinen tilapäistyö rakennuksilla, palvelualoilla, marjatiloilla tai marjanpoimijoina. Tämänkaltaista tilapäistyötä ei nykyisin tilastoida, vaikka siitä olisi saatavissa tietoa viranomaisten rekistereistä.

Tietoja rekisteröivät muun muassa Eläketurvakeskus, Kela, Maahanmuuttovirasto, verohallinto ja Väestörekisterikeskus. Tietojen tilastokäyttöä hankaloittaa se, että tieto on hajallaan eri rekistereissä ja vaikeasti yhdistettävissä. Lisäksi rekistereissä ei todennäköisesti ole tietoja kaikista työntekijäryhmistä.

Ulkomaalaisen työntekijän rekisteröintivelvollisuus riippuu henkilön kotimaasta, työn luonteesta, työskentelyajasta sekä maidenvälisistä sopimuksista (esim. verotus- ja sosiaaliturvasopimukset). Eri maista tai maaryhmistä (Pohjoismaat, EU, Eta) tulevien työntekoa rekisteröidään eri tavoin.

Lisäksi tiettyjen ammattien harjoittajien (esim. marjanpoimijat, opettajat, urheilutuomarit) työnteko on sallittu ilman työntekijän oleskelulupaa. Työnteko on sallittua myös silloin, kun henkilöllä on pysyvä oleskelulupa opiskelun tai muun syyn perusteella. Verotuskäytäntö puolestaan vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä lähetetty työntekijä, vuokratyöntekijä, rajatyöntekijä vai muuten suoraan suomalaiseen yritykseen palkattu työntekijä. Verotuskäytäntö riippuu myös työsuhteen kestosta.

Sivun alkuun

Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko on lisääntynyt

Ulkomaisten tilapäisten työntekijöiden määrästä on vaikea esittää varmoja tietoja. Käytettävissä olevien tietojen valossa määrä on viime vuosina lisääntynyt, ja sen arvioidaan kasvavan tulevina vuosina. Maassa tilapäisesti työskentelevien määrän on arvioitu viime vuosina lisääntyneen huomattavasti enemmän kuin vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten tai ulkomaalaisten työllisten määrän.

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen tuli viime vuosikymmenellä vuosittain noin 10 000 henkeä töihin; nykyisin työlupien määrä on jo noin 20 000 (kuvio 3). Luvusta kuitenkin puuttuvat muun muassa Pohjoismaiden kansalaiset, jotka voivat työskennellä Suomessa ilman oleskelu- tai työlupaa. Siinä ei myöskään ole mukana lyhyen aikaa (alle kaksi viikkoa) Suomessa työskenteleviä. Lisäksi tiettyjen ammattien harjoittajien ja muun muassa EU-maiden kansalaisten työskentely ilman työlupaa voi kestää enimmillään kolme kuukautta.

Kuvio 3. Tilapäiset ulkomaalaiset työntekijät vuosina 2005-2008.

Lähde: Ulkomaalaisrekisteri. Maahanmuuttovirasto.

Sivun alkuun

Ulkomaisen tilapäistyövoiman määrästä on vain valistuneita arvauksia

Mikään yksittäinen rekisteri ei anna kokonaiskuvaa ulkomaalaisten työskentelystä Suomessa (ks. oheinen tietolaatikko). Rekistereiden antamia lukuja ei voi laskea yhteen, sillä rekisteritiedot ovat osittain päällekkäisiä. Lisäksi on työntekijäryhmiä, jotka eivät sisälly mihinkään viranomaisrekisteriin. Rekisteritietojen perusteella Suomessa on arviolta 35 000-45 000 tilapäistä ulkomaista työntekijää. Tästä luvusta puuttuvat muun muassa metsämarjanpoimijat, joilla ei ole eläkevakuutusta ja jotka eivät myöskään kuulu verotuksen piiriin.

Joissakin selvityksissä ja tutkimuksissa on päädytty arvioihin, joiden mukaan Suomessa on 18 000-50 000 tilapäistä työntekijää. Pekka Lith (2007) arvioi ulkomaalaisten työntekijöiden määräksi 18 000 vuonna 2007, joskin hän arvelee luvun olevan liian pieni.

Vuonna 2007 työministeriö puolestaan arvioi ulkomaisen työvoiman määräksi noin 39 000. Työmaa 2008-2012 -raportin mukaan Suomessa työskenteli noin 35 000 ulkomaalaista. Työ- ja elinkeinoministeriön kuluvan vuoden kesällä julkaisemassa tutkimuksessa Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa päädytään 30 000-40 000 ulkomaalaiseen työntekijään.

Sivun alkuun

Tilastopuutteet hankaloittavat talouskehityksen ennakointia

Hallitus pyrkii lisäämään työllisyyttä pidentämällä työuria niin alku- kuin loppupäästäkin. Opiskeluaikoja pyritään lyhentämään, välivuosia vähentämään ja eläkeikää korottamaan. Yhtenä ratkaisuna on ehdotettu maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymisen kohentamista. Kimmo Kevätsalo uskoo, että tulevaisuudessa maahanmuutto on työvoimaongelman ratkaisemisen kannalta tärkein asia (Lähteenmäki 2008).

Maahanmuuton lisääminen pakottaa parantamaan maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä Hyvinvointialan kehittäminentoivotaan, että toimijoiden työnjakoa selkiytetään ja kotouttamistoimia lisätään.

Nykyisin ulkomaalaisten työntekoa koskevat tiedot ovat hajallaan viranomaisten rekistereissä. Lisäksi nämä tiedot ovat vaikeasti yhdistettävissä ja todennäköisesti tiedot ovat myös puutteellisia. Ulkomaalaisten työnteon tilastollinen kuvaaminen on merkittävä haaste: tilastojen avulla ulkomaisen työvoiman käyttöä on mahdollista suunnitella ja kehittää.

Tilasto-ongelmien johdosta talouden tuottavuuskehityksestä ei saada riittävän tarkkaa kuvaa. Asia korostuu erityisesti rakentamisen kaltaisilla suhdanneherkillä aloilla, joissa keikkatyöntekijöitä on ollut erittäin paljon. Meneillään oleva talouskriisi lienee vähentänyt ulkomaisen työvoiman käyttöä, mutta kokemusten mukaan nimenomaan rakennusala elpyy nopeasti.

Lähteet:

Hyvinvointialan kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 32/2009.
Lith, P. 2007. Työnteko yli rajojen lisääntyy. Tieto&trendit 7/2007.
Lähteenmäki, P. 2008. Työvoimapula taitaa olla puppua. Talouselämä 17.3.2008.
Pehkonen, J. 2009. Pulaa työstä ja työvoimasta. Taloustieto Oy.
Työnantaja ja työeläkevakuutus. Tietoa yksityisalojen työeläkevakuutuksista. Eläketurvakeskus 2009.
Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa.Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 37/2009.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 14.12.2009