Neljäkymmentä vuotta kielivähemmistöjen elinolotutkimuksesta

  1. Kansalliskieli ruotsi
  2. Saamelaisten tilastomäärittely pohjautuu kieleen
  3. Sosiaalihallitus kokosi romanien henkilötunnukset
  4. Suuret erot vähemmistöjen elinoloissa vuonna 1970
  5. Keskustelu on ennakkoluulojen varassa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Suuret erot vähemmistöjen elinoloissa vuonna 1970

Vuoden 1970 väestölaskennan yhteydessä tehtyjen tutkimusten tulosten mukaan vähemmistöryhmien elinoloissa oli suuria eroja (ks. taulukko). Ruotsinkielisten elinolot olivat huomattavasti paremmat kuin saamelaisilla ja romaneilla niin koulutuksen, sosiaaliaseman kuin asuinolojenkin osalta; ruotsinkielisten elinolot olivat myös kauttaaltaan paremmat kuin väestöllä keskimäärin. Ruotsinkielisillä oli muun muassa parhaat asuinolot, ja heidän joukossaan oli keskikoulun käyneitä 5 ja ylioppilaita 4 prosenttiyksikköä keskimääräistä enemmän.

Eräitä saamelaisväestön ja koko väestön elinoloja kuvaavia tietoja vuonna 1970. Prosenttia.

  Koko
väestö		 Ruotsinkielinen
väestö		 Saamelais-
väestö		 Romani-
väestö
Koulutus
Keskikoulukurssi 12 17 4 1
Ylioppilastutkinto 7 11 1 0
Sosiaaliasema 1)
Sosiaaliasema I 8 14 1 0
Sosiaaliasema II 25 32 10 25
Sosiaaliasema III 50 40 30 22
Sosiaaliasema IV 14 9 28 33
Tuntematon 3 6 30 21
Asuinolot
Huonosti varustettuja huoneistoja 2) 25 16 64 66
Ahtaasti asuttuja huoneistoja 3) 5 2 26 42
Sähkövalo 96 99 57 90

1)  Sosiaaliasema:
  I: Liikeyritysten johtajat ja muut ylemmät toimihenkilöt sekä maanviljelijät,
      joilla on vähintään 50 hehtaaria viljeltyä maata.
  II: Alemmat toimihenkilöt ja maanviljelijät,
      joilla on 15-49,9 hehtaaria viljeltyä maata.
  III: Ammattitaitoiset työntekijät ja maanviljelijät,
      joilla on 5-14,9 hehtaaria viljeltyä maata.
  IV: Ammattitaidottomat työntekijät, maa- ja metsätaloustyöntekijät,
      laitoshoidokit, pienviljelijät (peltoala alle 5 ha) ja eläkeläiset,
      joiden entinen ammatti on tuntematon.
2)  Ei viemäriä, vesijohtoa, keskuslämmitystä, lämmintä vettä eikä kylpyhuonetta.
3)  Enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohden.

Lähteet: Vuoden 1970 väestölaskennan julkaisut:
Osa XVII A: Ruotsinkielinen väestö.
Osa XVII B: Mustalaiset.
Osa XVII C: Saamelaiset.

Saamelaisten sosiaalinen asema, koulutustaso ja asuinolot olivat keskimääräistä huonommat. Peräti 64 prosenttia saamelaisten asunnoista oli huonosti varustettuja; sähkövalokin oli vain alle 60 prosentilla saamelaistalouksista.

Romanien asuinolot poikkesivat huomattavasti väestön keskitasosta: peräti 42 prosenttia romanien asunnoista oli ahtaita senaikaisten normien mukaan eli niissä oli enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohden. Romaniasunnoissa oli vain 8 neliötä henkeä kohden, kun koko väestöllä neliöitä oli keskimäärin 19 asukasta kohden. Ruotsinkielisen väestön asuntojen pinta-ala asukasta kohden oli 25 ja saamelaisten 11 neliömetriä.

1970- ja 1980-luvuilla romanien sosiaalista syrjäytymistä pyrittiin torjumaan asuinoloja, työllisyyttä ja koulutusta parantamalla (Nordberg 2005, 161). Romanien heikot asuinolot olivat yleisesti tiedossa jo ennen Tilastokeskuksen tutkimusta, mutta tutkimus lienee antanut pontta parantamisvaatimuksille.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 14.12.2009