Neljäkymmentä vuotta kielivähemmistöjen elinolotutkimuksesta

  1. Kansalliskieli ruotsi
  2. Saamelaisten tilastomäärittely pohjautuu kieleen
  3. Sosiaalihallitus kokosi romanien henkilötunnukset
  4. Suuret erot vähemmistöjen elinoloissa vuonna 1970
  5. Keskustelu on ennakkoluulojen varassa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Keskustelu on ennakkoluulojen varassa

Vuoden 1970 väestölaskennan jälkeen kielivähemmistöistä ei ole tehty tilastotutkimusta - ruotsinkielisestä väestöstä tosin julkaistaan vuosittain keskeiset väestörakennetta ja väestönmuutoksia koskevat tiedot. Ruotsin- ja saamenkielisistä on mahdollista tuottaa rekistereihin pohjautuvia tietoa väestötilaston kielitietojen pohjalta. Romaneista rekisteritietoa sen sijaan ei ole mahdollista saada, koska romanikieltä ei rekisteröidä.

Henkilötietolain mukaan arkaluonteisina tietoina pidetään muun muassa sellaisia henkilötietoja, jotka "kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan" rotua tai etnistä alkuperää. Etnistä ryhmää koskevien tietojen arkaluoteisuuden vuoksi saatetaan päätyä erikoislaatuisiin tiedonkeruuratkaisuihin: tuoreessa romanityönhakijoita koskevassa tutkimuksessa kohdehenkilöt poimittiin "tiedossa oleviin romanisukunimiin" perustuen työhallinnon rekisteristä (Syrjä - Valtakari 2008). Sen jälkeen henkilöihin liitettiin asiakastunnusten avulla tietoja työhallinnon asiakastietojärjestelmästä.1 - Tutkimuksen päätelmät ovat tuttuja: romanien työllistymisen suurimpia esteitä ovat työnantajien syrjintä, työ- ja sosiaaliviranomaisten puutteellinen kulttuuritietämys ja ylipäätään lukuisat "kulttuuriset tekijät".

Maahanmuuttajaryhmistä julkaistaan vuosittain perinteisten väestömuuttujien - kansalaisuuden, syntymämaan ja äidinkielen - lisäksi työllisyys- ja työttömyystietoja. Nykyisin maahanmuuttajista on saatavissa enemmän tilastotietoa kuin perinteisistä suomalaisista vähemmistöistä.

Tietojen puuttuessa vähemmistöjen elinoloja tarkastellaan kulttuurisina, vaikka taustalla on ilmeisiä elinoloasioita. Keskustelua joudutaan käymään olettamusten ja ennakkoluulojen varassa. Vähemmistöt ovat avainasemassa: ilman niiden aloitetta ja aktiivisuutta tilastotutkimusta ei ole mahdollista tehdä.

________

1  Tutkimusta varten kerättiin tietoa myös lomakkeilla ja haastattelemalla. Työvoimatoimistoissa tehtyyn kyselyyn
  vastasi 152 romanityönhakijaa. Vastaajien määräksi arvioidaan noin 10 prosenttia työnhakijoista. (Syrjä - Valtakari 2008.)

Lähteet:

Granqvist, K. 2006. Selvitys Suomen romanikielen nykytilasta sekä kielentutkimuksen ja -huollon tarpeista. Saatavissa: www.kotus.fi.
Heikkilä, R. 2008. Bättre fölk, bättre smak? Suomenruotsalainen itseidentifikaatio haastatteluaineiston valossa. Yhteiskuntapolitiikka 5/2008.
Hirvilammi, T. - Laatu, M. 2008. Epäoikeudenmukainen kohtelu on romaniasiakkaiden arkea. Teoksessa: Toinen vääryyskirja. Toim. Tuuli Hirvilammi - Markku Laatu. Kela, Helsinki.
Mustalaiset 1974. Väestölaskenta 1970. Osa XVII B. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki.
Nickul, E. 1968. Suomen saamelaiset vuonna 1962. Tilastokatsauksia 7/1968. Tilastollinen päätoimisto.
Nordberg, C. 2005.Integrating a Traditional Minority into a Nordic Society. Elite Discourse on the Finnish Roma. Social Work & Society 2/2005.
Ruotsinkielinen väestö 1974.Väestölaskenta 1970. Osa XVII A. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki.
Saamelaiset 1974. Väestölaskenta 1970. Osa XVII C. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki.
Saari, M. 2005. Ruotsin kieli Suomessa. Teoksessa: Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä. Toim. Marjut Johansson - Riitta Pyykkö. Gaudeamus, Helsinki.
Suonoja, K. - Lindberg, V. 1999. Romanipolitiikan strategiat. Selvityksiä 1999:9. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.
Syrjä, H. 2008. Romanien työllistyminen tutkimuksellisena haasteena. Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2008.
Syrjä, H. - Valtakari, M. 2008.Romanien pitkä matka työn markkinoille. Tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 22/2008.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 14.12.2009