Yritysten ulkomainen omistus on yleistä Pohjoismaissa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Samuli Rikama on ympäristö- ja energiavastuualueen tilastopäällikkö Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 7/2009.

Ulkomaisomisteiset yritykset omistavat tuoreen tilastovertailun mukaan merkittävän osan yritystoiminnasta Pohjoismaissa ja Hollannissa. Monikansallisten yritysten aktiivisen roolin takia ulkomaisessa omistuksessa ovat etenkin suuret yritykset. Merkittävä osa ulkomaisesta omistuksesta on peräisin lähialueilta kuten muista Pohjoismaista.
______________

Yritystoiminnan kansainvälistyminen on vauhdittanut talouden kasvua niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Investointien kansainväliset liikkeet ovat yksi globalisaation keskeinen ilmenemismuoto. Yritykset investoivat ulkomaille parantaakseen kilpailukykyään ja markkina-asemaansa. Investointien vastaanottajamaat saavat investointien myötä usein uusia työpaikkoja, teknologiaa ja osaamista. Erityisesti monikansalliset yritykset ovat aktiivisesti laajentaneet toimintojaan eri maihin ja maanosiin.

Eri maiden kansantaloudet sekä etenkin yritystoiminta kohtaavat yhä voimakkaampaa kansainvälistä kilpailua globalisaation seurauksena. Perinteisesti kansainvälinen kilpailu on ollut tiukkaa teollisuuden eri osa-alueilla, mutta on sitä yhä yleisemmin myös erilaisissa yritysten käyttämissä palveluissa, jotka perustuvat pääosin tietotekniikkaan.

Kansainväliset yritykset reagoivat toimialastaan ja strategisista valinnoistaan riippuen tilanteeseen eri tavoin, yleensä joko hankkimalla tai perustamalla tytäryhtiöitä ulkomaille tai ulkoistamalla toimintojaan.

Ulkomainen omistus yleisintä Ruotsissa

Ruotsissa ulkomaisten yritysten merkitys on selvästi suurempi kuin muissa vertailumaissa (Kuvio 1). Runsas neljännes Ruotsin yksityisen sektorin henkilöstöstä työskentelee yrityksessä, joka on ulkomaisessa omistuksessa.

Kuvio 1. Ulkomaisomisteisten yritysten osuus yrityssektorin henkilöstöstä eri maissa 2002 ja 2006

*2005

Vastaavasti Tanskassa ja Norjassa lähes 20 prosenttia ja Suomessa 17 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä työskentelee ulkomaisomisteisessa yrityksessä. Vuodesta 2002 vuoteen 2006 ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä on kasvanut voimakkaimmin Suomessa ja Tanskassa mutta pysynyt melko vakaana Norjassa ja Ruotsissa.

Tyypillisesti ulkomaisomisteisten yritysten toiminnallaan luoman arvonlisän merkitys on vieläkin suurempi kuin henkilöstöosuus. Erityisesti näin on Ruotsissa, missä näiden yritysten arvonlisäosuus koko yksityisestä sektorista nousi yli 30 prosentin vuonna 2006. Myös Norjassa ja Hollannissa reilun 20 prosentin arvonlisäosuudet ovat ulkomaisissa yrityksissä hieman henkilöstöosuutta suuremmat.

Suomessa ja Tanskassa arvonlisäosuudet olivat alhaisimmat ja vastasivat yleisesti alle 20 prosenttia koko yksityisen sektorin arvonlisästä. Erot Hollannin ja Norjan kanssa olivat kuitenkin varsin vähäiset. Ulkomaisten yritysten henkilöstö- ja arvonlisäosuuksia tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että eri yritysten ja toimialojen rakenteet poikkeavat huomattavasti toisistaan eri maissa.

Sivun alkuun

Teollisuus vahvimmin ulkomaisessa omistuksessa Suomessa ja Ruotsissa

Kuviossa 2 on vertailtu ulkomaisten yritysten henkilöstöä eräillä toimialoilla. Sekä Suomessa että Ruotsissa teollisuus on keskeisin ulkomaisessa omistuksessa oleva toimiala. Noin puolet ulkomaisten yritysten henkilöstöstä Suomessa ja Ruotsissa työskenteli teollisuusyrityksissä. Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa teollisuuden osuus oli selvästi alle 40 prosenttia. Palvelualat olivat näissä maissa tukevammin ulkomaisessa omistuksessa ja etenkin kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta -toimialaryhmä oli suurin ulkomainen työllistäjä. Ulkomaisessa omistuksessa kuljetuksen ja teleliikenteen sekä rakentamisen merkitys jäi selvästi pienemmäksi.

Kuvio 2. Ulkomaisomisteisten yritysten henkilöstö toimialoittain

Miten talouden taantuma tulee vaikuttamaan eri toimialojen omistusrakenteisiin ja toimintastrategioihin? Erityisen kiinnostavaksi kysymyksen tekee se, että monikansallisissa yrityksissä on melko yleisesti korkeampi liikevaihto sekä arvonlisä henkeä kohden verrattuna kotimaisiin saman toimialan yrityksiin. Sopeutuvatko monikansalliset yritykset tehokkaammin uuteen markkinatilanteeseen tuotannon supistuksin ja toimintojen globaalein siirroin ja ovat suhteellisesti ottaen entistä vahvempia omilla erikoisalueillaan, kun markkinat alkavat taas elpyä?

Suhdanteisiin sopeutumiseen ja toimintojen sijoittumispäätöksiin vaikuttavat osaltaan valuuttakurssien arvostukset - ja kaikissa Pohjoismaissahan on edelleenkin käytössä eri valuutat. On mielenkiintoista nähdä, mitä vaikutuksia kaikella tällä on Suomen toimintoihin ja työllisyyteen lähivuosina.

Sivun alkuun

Omistajat läheltä vai kaukaa?

Usein yritystoiminnan kansainvälistyminen mielletään tyypillisesti globaaliksi ilmiöksi siten, että yritysten tuotanto ja markkinat kattavat kaikki maanosat. Näin usein onkin, mutta lähemmän tarkastelun perusteella ulkomaisessa omistuksessa olevista yrityksistä suuren osan omistajat ovat naapurimaista. Perustellusti voidaan siis puhua myös jonkinlaisesta alueellistumisesta globalisaation sijaan. Muut Pohjoismaat ovat keskeisiä omistajatahoja Pohjoismaissa toimiville ulkomaisomisteisille yrityksille (Kuvio 3).

Kuvio 3. Ulkomaiset omistajamaat, osuus henkilöstöstä eri maissa

Lähde: Maiden tilastovirastot.

EU-maat ovat erittäin huomattavia omistajatahoja kaikissa Pohjoismaissa, sillä nämä yritykset vastaavat noin kahdesta kolmasosasta ulkomaisten yritysten koko henkilöstöstä. Muiden Pohjoismaiden osuus on erittäin merkittävä Norjassa, Tanskassa ja Suomessa, Ruotsissa se on pienempi.

Vertailun vuoksi yhdysvaltalainen omistajataho on yleisempi Norjassa ja Ruotsissa kuin Suomessa ja Tanskassa. Ruotsissa muista Pohjoismaista ja Yhdysvalloista peräisin olevat omistajat työllistivät yrityksissään lähes yhtä paljon henkilöstöä. Vankkaa yhdysvaltalaisotetta Ruotsin teollisuudessa selittänee osaltaan autoteollisuus eli sekä Volvo että Saab, jotka molemmat ovat ainakin vielä tätä kirjoitettaessa suurten amerikkalaisjättien omistuksessa. Nähtäväksi jää, miten talouden taantuman kiihdyttämät yritysjärjestelyt eri toimialoilla heijastuvat omistajamaihin lähivuosien kehityksessä.

_____________

Sivun alkuun

Ulkomaisomisteisten osuus arvon­lisäyksestä vaihtelee

Teollisuus: Kaikissa maissa ulkomaisomisteisten yritysten osuus arvonlisäyksestä on pysynyt varsin tasaisena 2000-luvulla, Ruotsissa noin 40 prosentin, Norjassa lähes 30 prosentin ja Tanskassa ja Suomessa noin 20 prosentin tuntumassa. Suomessa ulkomaisten yritysten osuus arvonlisäyksestä oli kaikkein pienin, mutta kasvoi vertailumaihin verrattuna eniten 2000-luvulla.

Rakentaminen: Rakentamisessa ulkomaisten yritysten osuus toimialan arvonlisäyksestä on vaihdellut voimakkaasti 2000-luvulla, mutta tyypillisesti se ei ole ollut kovin suuri. Suurin arvonlisäosuus ulkomaisilla rakennusyrityksillä oli Norjassa ja Ruotsissa, kymmenen prosentin tuntumassa. Suomessa osuus kasvoi reippaasti vuoden 2002 kolmesta prosentista vuoteen 2006 mennessä aina kahdeksaan prosenttiin.

Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta: Toimialan yritykset ovat varsin yleisesti ulkomaisessa omistuksessa. Ruotsissa ne vastaavat noin 30 prosentin arvonlisäosuudesta, Suomessa ja Tanskassa reilusta viidenneksestä. Ruotsia lukuun ottamatta osuus on säilynyt kaikissa maissa vakaana 2000-luvulla.

Kuljetus ja liikenne: Ulkomaisten yritysten osuus arvonlisästä on tyypillisesti alle 20 prosenttia, Ruotsissa hieman enemmän. Tanskassa ulkomaisten yritysten osuus toimialalla on viime vuosina kasvanut reippaasti ja Suomessa vastaavasti pienentynyt.

Yrityspalvelut: Vertailuaineistoa on saatavilla vain Suomesta, Tanskasta ja Norjasta. Kaikissa maissa lähes 20 prosenttia toimialan arvonlisästä on peräisin ulkomaisista yrityksistä. Osuudet ovat kasvaneet näissä maissa tasaisesti 2000-luvulla.

Lähde:

Artikkeli perustuu pääosin Tanskan tilastoviraston tuoreeseen julkaisuun 'Udlanske firmaer i Danmark', joka sisältää myös eri maiden tilastovirastojen tuottamia vertailutietoja mm. ulkomaisomisteisten yritysten yleisyydestä, toimialoista sekä omistajamaista. Julkaisu ilmestyi kesäkuussa 2009.

Päivitetty 10.11.2009