Suomella edessä haastavat ajat

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Markus Rapo työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2009.

Suomen ikärakenteen muutoksesta on toitotettu vuosien ajan. Nyt se on konkretisoitumassa toden teolla. Vuoden 2008 lopussa eläkeikäisten määrä ylitti ensimmäistä kertaa Suomen väestöhistoriassa alle 15-vuotiaiden määrän. Syntyvyys on ollut Suomessa alle ns. uusiutumistason viimeisten 40 vuoden ajan - ja nyt on laskun maksun aika.
_______________

Syntyvyys oli Suomessa viime vuonna eurooppalaisittain hyvällä tasolla. Syntyvyyttä kuvaava kokonaishedelmällisyysluku (1,85) oli korkeimmillaan reiluun kymmeneen vuoteen. Lukua tulkitaan niin, että naiset synnyttäisivät keskimäärin 1,85 lasta, jos vuoden 2008 ikäryhmittäinen hedelmällisyys pysyisi muuttumattomana.

Vuoden 2009 tammi-lokakuun aikana on syntynyt 500 lasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Toimittajat ovatkin jo kiirehtineet uutisoimaan laman aiheuttamasta "vauvabuumista." Vauvabuumista ei valitettavasti voi puhua. 1970-luvun pienimpien ikäluokkien ohitettua parhaan synnytysiän on kuluvan vuoden aikana synnyttävä 60 000 lasta, jotta syntyvyys pysyisi edes vuoden 2008 tasolla. Kätilöopiston kiireen selittääkin lähinnä se tosiasia, että pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku on lähes kaksinkertaistunut Kätilöopiston avaamisen jälkeen.

Jotta väestö uusiutuisi eli väestön määrä ja ikärakenne eivät muuttuisi, tulisi naisten synnyttää keskimäärin 2,1 lasta. Suomessa kokonaishedelmällisyysluku oli tällä tasolla viimeksi vuonna 1968. Syntyvien ikäluokkien koko ja näin ollen uusien synnyttäjien määrä ovat hitaasti pienentyneet. Tämä tosiasia on vaikuttanut varsin dramaattisesti väestökehitykseen. Vuoden 2008 lopussa Suomessa oli alle 15-vuotiaita 891 000. Monikaan ei tiedä, että määrä on alhaisin vuoden 1895 jälkeen - siis yli 110 vuoteen. Kun nämä nuoret aikanaan astuvat työelämään, on suomalaisella yhteiskunnalla haastavat ajat edessä.

Väestöllinen huoltosuhde nousee nopeasti

Tilastokeskus julkisti tuoreimman väestöennusteen kuluvan vuoden syyskuun lopussa. Uudet päivitetyt oletukset eivät sinänsä muuta aiempien ennusteiden sanomaa: väestöllinen huoltosuhde, lapsien ja eläkeikäisten määrä työikäisiin nähden, tulee lähitulevaisuudessa nopeasti nousemaan. Vuoden 2008 lopussa sataa työikäistä kohden oli 50,3 huollettavaa. Huoltosuhde on ollut Suomessa 1970-luvulta lähtien tällä tasolla. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tulee tilanne heikkenemään rajusti. Vuoteen 2016 mennessä huoltosuhde ylittää ennusteen mukaan 60 huollettavan rajan ja vuoteen 2026 mennessä huoltosuhde olisi jo yli 70, tasolla, millä se ei ole koskaan ollut Suomen itsenäisyyden aikana.

Kehitys johtuu pitkään alle uusiutumistason olleen syntyvyyden lisäksi pidentyneestä eliniästä. 1900-luvun alussa vastasyntyneiden poikalasten keskimääräinen elinajanodote oli noin 45 vuotta. Suurten ikäluokkien syntyessä oli elinajanodote noussut 58 vuoteen. Vuonna 2008 syntyneiden poikalasten keskimääräinen elinajanodote oli jo runsaat 76 vuotta. On myös muistettava, että elinajanodote kuvaa vain yhden vuoden kuolevuuden tasoa, aivan kuten kokonaishedelmällisyyslukukin kuvaa syntyvyyttä. Viime vuonna syntyneiden poikalasten todellinen keskimääräinen elinikä voi ja hyvin todennäköisesti tulee olemaankin huomattavasti korkeampi.

Pidentynyt elinikä tarkoittaa tulevaisuudessa yhä enemmän eläkeikäisiä. 65 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan nousevan nykyisestä 900 000:sta noin 1,6 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. 85 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrän ennustetaan samaan aikaan lähes nelinkertaistuvan nykyisestä.

Sivun alkuun

Jo nyt suuret alueelliset erot kasvussa

Edellä asiaa on tarkasteltu koko Suomen kannalta. Alueiden välillä on kuitenkin jo nyt suuria eroja. Alueellisen tarkastelun näkökulmasta huolestuttavaa on se, että joillakin alueilla väestökehitys on jo nyt varsin hälyttävä. Kainuun, Etelä-Savon, Lapin, Satakunnan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa työikäinen väestö on vähentynyt jokaisena vuotena viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kainuun maakunnassa työikäinen väestö on vuosien 1999-2008 aikana vähentynyt 11,5 prosenttia ja samaan aikaan Etelä-Savossa 9,3 prosenttia.

Tulevaisuuden kannalta kovin rohkaisevaa ei ole sekään, että monessa maakunnassa ikärakenne on jo vinoutunut. Seitsemässä maakunnassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana jokaisena vuotena kuollut enemmän ihmisiä kuin on syntynyt. Kun monet näistä maakunnista kärsivät samaan aikaan muuttotappiosta, uhkaa ikärakenne vinoutua entisestään kiihtyvään tahtiin. Vinoutuneen ikärakenteen seurauksena ei edes muuttotappion nollautuminen enää auta, sillä väki vähenee luonnollisen poistuman kautta.

Taulukosta 1 nähdään, että vielä 1980-luvulla maakunnat olivat melkein "samalla viivalla" väestöllisen huoltosuhteen osalta. Tähän päivään tultaessa Uudenmaan maakunnan huoltosuhde on muuttoliikkeen seurauksena jopa parantunut, kun taas monen muun maakunnan kohdalla kehitys on ollut päinvastainen.

Taulukko 1. Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 1980-2030

  Todellinen Todellinen Ennustettu Ennustettu
1980 2008 2015 2030
Maakunta:        
KOKO MAA 47,5 50,3 59,1 73,0
Uusimaa 44,0 43,0 50,0 60,2
Itä-Uusimaa 51,8 52,5 60,8 72,7
Varsinais-Suomi 49,5 50,8 59,3 72,9
Satakunta 48,5 55,8 68,1 85,7
Kanta-Häme 48,4 54,5 63,1 77,9
Pirkanmaa 47,4 49,8 58,4 68,9
Päijät-Häme 46,9 52,6 65,0 81,4
Kymenlaakso 47,1 54,3 65,1 84,2
Etelä-Karjala 47,5 54,3 64,7 83,4
Etelä-Savo 47,5 57,9 70,6 98,0
Pohjois-Savo 47,7 53,2 62,8 84,7
Pohjois-Karjala 46,9 52,5 63,2 88,4
Keski-Suomi 47,6 52,1 61,7 77,3
Etelä-Pohjanmaa 51,4 57,3 67,2 84,1
Pohjanmaa 54,2 56,1 64,7 75,2
Keski-Pohjanmaa 52,6 56,2 68,0 82,9
Pohjois-Pohjanmaa 50,4 53,1 61,7 76,0
Kainuu 45,4 55,2 66,2 91,3
Lappi 45,1 51,8 61,9 83,9
Ahvenanmaa 55,2 52,1 59,3 72,6
Lähde: Väestörakennetilasto ja Väestöennuste 2009-2060, Tilastokeskus.

Kuntia vertailtaessa erot ovat vieläkin suurempia (ks. kartta). Suomessa on tällä hetkellä 348 kuntaa. Näistä 131 kunnassa on viimeisen kymmenen vuoden ajan jokaisena vuotena kuollut enemmän ihmisiä kuin syntynyt. Neljässä kunnassa - Luhanka (86,0), Kivijärvi (82,7), Suomenniemi (80,8) ja Multia (80,2) - väestöllinen huoltosuhde on jo nyt yli 80. Samaan aikaan huoltosuhde on Helsingissä 38,9, Järvenpäässä 41,5 ja Tampereella 41,7.

Kartta. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2008

Lähde: Väestörakennetilasto, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Maahanmuutosta nopea, syntyvyydestä kestävä apu?

Suomen saama muuttovoitto ulkomailta on 2000-luvun alun jälkeen nopeasti kasvanut. EU:n laajentuminen ja ihmisten liikkuvuuden helpottuminen ovat osaltaan lisänneet siirtolaisuutta EU-maiden välillä. Suomi saikin vuoden 2008 aikana muuttovoittoa ulkomailta ennätykselliset 15 500 henkilöä. Maahanmuutto on puhuttanut, mutta selvää on, että maamme tarvitsee maahanmuuttoa työikäisen väestön vähenemisen johdosta. Jos Suomen rajat suljettaisiin eikä maamme rajojen yli tulisi siirtolaisia laisinkaan, vähenisi työikäinen väestö vuoteen 2020 mennessä noin 280 000 hengellä ja vuoteen 2030 mennessä jo noin 440 000 hengellä. Tällaisessa skenaariossa huoltosuhde ylittäisi 75 huollettavan rajan jo vuonna 2027.

Ulkomailta Suomeen muuttavat ihmiset ovat pääsääntöisesti nuoria työikäisiä. Vuosien 2006-2008 aikana Suomi on saanut ulkomailta muuttovoittoa yhteensä 39 400 henkilöä. Tästä muuttovoitosta alle 35-vuotiaiden osuus on 73 prosenttia. Jos asiaa tarkastelee pidemmällä aikavälillä, on helppo huomata, että maahanmuutto tarjoaa nopean avun työikäisen väestön vähenemisen hillitsemiseksi. Aivan toinen kysymys on tietenkin se, saadaanko Suomeen muuttavat ulkomaalaiset työllistettyä ja integroitua yhteiskuntaamme.

Kriittistäkin suhtautumista maahanmuuttoon on etenkin nyt taloudellisen tilanteen heikkenemisen yhteydessä ollut havaittavissa. Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli. Aikanaan myös maahanmuuttajat vanhenevat, ja vuonna 2010 Suomeen muuttanut 25-vuotias on 65-vuotias vuonna 2050. Vähemmän julkisuudessa on puhuttu syntyvyyden kohottamisesta, sillä syntyvyys tuo ikärakenteeseen avun huomattavasti hitaammin. On kuitenkin huomioitava, että vuosina 2015-2020 syntyvät lapset olisivat vuonna 2050 iältään 30-35-vuotiaita ja työelämän käytettävissä. Tuoreimman ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde olisi nykyisen syntyvyyden vallitessa 76 vuonna 2050.

Sivun alkuun

Isojoen kunta - kuin mini-Suomi vuonna 2030

Missä sitten kulkee väestöllisen huoltosuhteen "kipuraja"? Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole olemassa, sillä väestöllinen huoltosuhde on vain demografinen tunnusluku, joka ei huomioi esimerkiksi työllisyys- tai taloustilannetta. Mutta onko Suomessa varauduttu tulevaisuuteen riittävästi? Onko ymmärretty ja tiedostettu, mitä seuraavat vuosikymmenet tuovat tullessaan?

Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva noin 2 500 asukkaan Isojoen kunta tarjoaa näkymän tulevaisuuden Suomeen. Isojoen tämän hetkinen ikärakenne on hyvin lähellä Suomen ennustettua ikärakennetta vuonna 2030. Alle 15-vuotiaita on 15 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 27 prosenttia väkiluvusta. Ikääntyneitä eli yli 85-vuotiaita on viitisen prosenttia. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2008 lopussa 72.

Kunnanjohtaja Kaija Hapuanoja toteaa, että työllisyystilanne on kunnassa erinomainen. Työttömyysaste on noin kuusi prosenttia eli parempi kuin koko maassa keskimäärin. Kunnallisveroprosentti on tietoisesti pidetty talouden heilahteluista huolimatta vakaana. Pitkäjänteisen suunnittelun ja varautumisen myötä kunnan palvelurakenne on kunnossa ja ikärakenteen tuomiin haasteisiin on kyetty vastaamaan. Vanhustenhuoltoon on panostettu ja toistaiseksi osaavaa henkilökuntaa on ollut tarjolla.

Hapuanoja toteaa myös, että kunnan talous ei olisi kestävällä pohjalla ilman kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmää. Ilman valtiontasausosuuksia olisi nykyisen palvelurakenteen ylläpitäminen käytännössä mahdotonta.

Allekirjoittaneen mielestä Isojoen kuntaa olisikin hyvä tarkastella hieman tarkemmin. Vaikka kunnan elinkeinorakenne ei ehkä vastaa koko maan elinkeinorakennetta, on kunta työllisyystilanteen huomioiden edustava esimerkki tulevaisuuden Suomesta. Onkin aiheellista kysyä, onko myös muualla Suomessa varauduttu tulevaan riittävästi?

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella, elinaikakertoimella ja muilla toimilla pyritään valmistautumaan tulevaisuuden haasteisiin. Silti on muistettava, että vaikka kaikki kunnat yhdistettäisiin yhdeksi kunnaksi, on väestöennusteen mukaan Suomi ikärakenteeltaan vuonna 2030 kuin tämän päivän Isojoki, ainoastaan suuremmassa mittakaavassa. Kuka silloin maksaa Suomelle "valtionosuuksia", jos sellaisia tarvitaan?

______________________

Sivun alkuun

Myös muu Eurooppa ikääntyy

Vuonna 2007 Suomen väestöllinen huoltosuhde oli EU27-maista seitsemänneksi korkein.

Taulukko 2. EU27-maiden väestöllinen huoltosuhde vuoden 2007 lopussa ja ennuste vuosille 2019, 2039 ja 2059

  2007 2019 2039 2059
EU27 48,66 54,82 68,95 78,51
Belgia 51,40 56,86 68,86 72,87
Bulgaria 44,34 52,89 63,22 85,75
Espanja 45,40 50,80 67,72 82,66
Hollanti 48,39 55,00 73,89 73,12
Irlanti 46,11 52,33 58,06 72,89
Iso-Britannia 50,69 56,30 64,49 70,35
Italia 51,74 56,39 75,46 81,35
Itävalta 48,10 50,77 69,05 74,75
Kreikka 49,06 55,04 69,87 80,46
Kypros 42,71 48,10 54,02 69,93
Latvia 44,86 51,22 60,14 87,46
Liettua 45,29 47,83 62,53 89,12
Luxemburg 47,81 49,56 63,59 65,90
Malta 43,09 53,65 62,36 82,15
Portugali 48,72 52,74 66,20 77,47
Puola 40,73 49,23 59,46 90,63
Ranska 53,45 62,29 73,58 74,26
Romania 43,12 47,28 59,67 86,69
Ruotsi 52,22 61,93 68,07 75,60
Saksa 51,02 54,77 76,22 81,94
Slovakia 38,38 45,03 57,85 89,60
Slovenia 42,80 52,87 69,87 86,00
Suomi (Eurostat 2008) 50,13 64,02 71,92 77,19
Tanska 51,57 58,36 71,95 70,37
Tsekki 40,67 53,63 62,26 83,97
Unkari 45,32 52,95 60,65 80,52
Viro 47,05 55,45 61,13 80,84
Suomi (TK 2009) 50,13 64,21 73,37 78,84
Lähteet: Eurostat - EUROPOP2008 ja Tilastokeskus - Väestöennuste 2009-2060

 

Suomi ei ole yksin ikääntymishaasteen kanssa, vaan koko Euroopan mantere ikääntyy seuraavan 50 vuoden kuluessa. Suomi kulkee kuitenkin ikääntymisjunan ensimmäisessä vaunussa.

Eurostat julkisti kaikille 27 nykyiselle jäsenmaalle laaditun väestöennusteen vuonna 2008. Tuon ennusteen mukaan Suomen väestöllinen huoltosuhde olisi EU27-maiden korkein vuonna 2019. Eurostatin ennusteen mukaan vuoteen 2039 mennessä Suomen ohi kiilaavat kuitenkin suuret jäsenmaat Saksa, Ranska ja Italia.

Vuonna 2060 EU27-maiden väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan 78,5 ja seitsemän jäsenmaan huoltosuhteen 85 tai enemmän. Artikkelin alussa totesin, että syntyvyys on Suomessa eurooppalaisittain hyvällä - vaikkakin silti riittämättömällä - tasolla. Vuonna 2059 EU:n maksettavaksi tulee lasku vuosikymmenien aikana vallinneesta alhaisesta syntyvyydestä. Toivottavasti myös muut jäsenmaat ovat Suomen tavoin ryhtyneet toimiin tulevaisuuden haasteisiin valmistautumiseksi.

Voineekin kysyä, kuka maksaa 50 vuoden päästä EU:lle "valtionosuutta", jos sellainen on talouden tasapainottamiseksi tarpeen?

 

Markus Rapo työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksikössä. Hän vastaa muun muassa väestöennusteesta.

Päivitetty 18.12.2009