Pieni on kaunista muotoilupalveluissa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2009.

Muotoilun kehitystyössä pallo on nyt palvelujen tarjoajilla, toteaa Aku Alanen, joka on luokitellut muotoilupalveluja tarjoavia yrityksiä erilaisten ominaisuuksien mukaisesti. Muotoilupalvelut eivät ole volyymibisnestä, toimistot ovat pieniä mutta verkottuneita.
_______________

Muotoilu eri muodoissaan on ollut kiitettävästi esillä viime vuosina julkisuudessa ja Helsingin valinta maailman design-pääkaupungiksi takaa tilanteen jatkumisen. Kaikki ymmärtävät periaatteessa jo muotoilun merkityksen. Toinen asia on, mitä itse kukin tarkoittaa. Julkinen muotoilupuhe on alkanut myös muotoutua siihen suuntaan, että nähdään entistä selvemmin muotoilu kokonaisvaltaisena prosessina, enemmänkin palvelukokonaisuutena kuin yhtenä vaiheena esineen tai vaikkapa esitteen ulkonäössä tai huonekalun sijoittamisessa.

Erityisesti muotoilupalvelujen tilaajayritykset ovat tulleet entistä tietoisemmiksi siitä, mitä haluavat. Tähän on varmaankin vaikuttanut myös se, että tilaajat ovat palkanneet entistä enemmän muotoilukoulutuksen saaneita työntekijöitä. On enemmän pätevyyttä ja yhteistä kieltäkin palvelujen tarjoajien kanssa. Omia muotoilijoita palkkaavat edelleen kuitenkin pääosin vain edelläkävijäyritykset. Mutta yleisesti ottaen myös monien muidenkin ostajien muotoilutuntemus on parantunut.

Haluaisin kuitenkin esittää hypoteesin: Vaikka muotoilupalvelujen tarjoajayritykset ovat kehittyneet sekä toiminnallisesti että laadullisesti, juuri palvelujen tarjoajien pitäisi ottaa seuraava kehitysaskel eikä niinkään palvelujen tilaajien. Tarjoajien pitäisi pystyä esittämään tilaajille erityisesti:

  1. Mitä he todella konkreettisesti tarkoittavat ja tarjoavat puhuessaan kokonaisvaltaisesta palvelumuotoilusta?
  2. Missä määrin he pystyvät ottamaan huomioon loppukäyttäjien tarpeet?

Julkisessa muotoiluretoriikassa puhutaan paljon käyttäjälähtöisestä muotoilusta. Toki loppukäyttäjien tarpeiden tiedostaminen ja huomioiminen on aina kuulunut hyvän muotoilun tunnuspiirteisiin. Nyt sen tarve on aiempaa systemaattisempaa ja välttämätöntä. Tulevaisuudessa menestyvät sekä kansallisesti että varsinkin kansainvälisesti vain ne toimijat, joilla on tarjota hyvää osaamista ja välineitä käyttäjäkokemuksen mukaan ottamiseen muotoiluun. Käytännössä jää silti usein auki se, kummalle kuuluu loppukäyttäjien mukaan ottaminen kehitystyössä, palvelujen ostajille vai tarjoajille.

Kehitys kulkee sysäyksittäin eri vaiheissa, ja nyt kehityspaineet ovat palvelujen tarjoajilla. Tarjonta on sittenkin liian samankaltaista, usein palveluiden ostajilla ei ole todellisia valintavaihtoehtoja. Muotoilupalveluyritysten toiminnan kehittäminen vaatii tutkimusta ja lisätietoa palvelujen tarjoajayrityksien nykytilasta mutta myös muotoilukoulutuksen kehittämistä. Muotoilukoulutuksessa tulevaisuudessa pitäisi erityisesti käyttäjänäkökulman takia siten korostua entistä enemmän hyvä humanistinen yleissivistys ja kulttuurintuntemus. Tämän perusasian ei pitäisi jäädä myöskään Aalto-yliopiston aikaansaaman huuman jalkoihin.

Suomessa ei ole ollut kokonaiskuvaa siitä, minkälaisia muotoilun palveluyritykset oikein ovat - osin myös tilastojen puutteen vuoksi. Edempänä tuodaan esiin lähinnä alan yritysten koon mukaisia rakennetarkasteluja. Tiedon ja tutkimuksen lisääminen mahdollistaa myös paremman muotoilupolitiikan.

Lama ei ole vielä purrut kysyntään

Lama ei ole lyönyt ainakaan vielä kovin pahasti muotoiluyrityksiä, tai jos on, niin valikoivasti. Lamaa enemmän rakennesyyt asettavat muutosvaatimuksia muotoilupalvelujen tarjoajille.

Mitä tulee vaikkapa graafiseen suunnitteluun, kirjat ja lehdet pitää lama-aikana tehdä kuten ennenkin, tilaajayritys ei voi laistaa niiden ilmeestä. Graafisen suunnittelun aloista vain mainosala on kärsinyt voimallisemmin talouden taantumasta.

Teollisessa muotoilussa lama on näkynyt lähinnä siinä, että tilauksia vähän viivytetään. Kaikilla muotoilualoilla aikataulut ovat hieman tiukempia kuin ennen.

Käyttöliittymämuotoiluun erikoistuneen Linjan Eljas Perheentupa arvioi laman näkyvän yrityksessä niin, että liikevaihto on pysynyt samana mutta kannattavuus hieman heikentynyt. Linja on hieman laskenut hintoja, jotta työt saadaan pidettyä. Yrityksessä on tehty enemmän töitä palvelujen myynnin eteen.

Sisustussuunnittelu on kärsinyt lamasta vähemmän kuin varsinainen arkkitehtisuunnittelu. Hankkeet ovat kyllä pienempiä, mutta ne pitää useimmiten tehdä joka tapauksessa.

Sivun alkuun

Muotoilupalveluyritykset pieniä kaikilla mittareilla

Uudella toimialaluokituksella on mahdollista tarkastella vuoden 2007 tiedoista lähtien suomalaisia muotoilupalveluja tarjoavia yrityksiä analyyttisemmin kuin aiemmin. Muotoilupalvelujen myyntiä harjoittavat yritykset voidaan jakaa kolmeen ryhmään, sen mukaan keskittyvätkö ne

  1. pääosin pinnan muotoiluun, josta usein käytetään graafisen muotoilun tai suunnittelun käsitettä,
  2. tilanmuotoiluun eli sisustussuunnitteluun vai
  3. esineiden muotoiluun, josta teollinen muotoilu muodostaa tärkeimmän osan.

Sisustussuunnittelu on kaikilla absoluuttisilla määrämittareilla selvästi suurin muotoilun toimiala (Taulukko 1). Tilanne muuttuu, jos suhteutetaan lukuja yritysten lukumäärään. Teollisen muotoilun palveluyrityksissä keskimääräinen henkilöstön koko oli puolet suurempi kuin sisustussuunnittelussa ja graafisen alan yrityksissä. Graafisen alan toimistot ovat selvästi pienimpiä, kun suhteutetaan liikevaihtoa henkilöstön tai yrityksien lukumäärään.

Taulukko 1. Muotoilutoimialojen yritykset 2007

  Yrityksiä
lkm		 Henkilöstö
kokoaikainen		 Liikevaihto
milj. €		 Henkilöstö/
yritys		 Liikevaihto/
1000 €
henkilö		 Liikevaihto/
Yritys
1000 €
Graafinen muotoilu 435 306 22,9 0,7 75 53
Sisustussuunnittelu 711 570 52 0,8 91 73
Teollinen muotoilu ym. 303 463 47,3 1,53 102 156
Yhteensä 1 449 1339 122,2 0,92 91 84
Teollinen muotoilu sisältää myös taideteollisen muotoilun. Kokoaikainen henkilöstö on laskennallinen.
Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus.

Vertailua tehdessä on toki muistettava, että huomattava osa teollisesta muotoilusta tehdään yritysten sisällä inhouse-työnä. Graafisesta muotoilusta tehdään reilusti enemmänkin kuin puolet yritysten sisällä - esimerkiksi mainostoimistoissa ja kaupan alalla. Sen sijaan sisustussuunnittelupalvelut ostetaan lähes poikkeuksetta ulkoa. Silti monet isot arkkitehtitoimistot tarjoavat paljon myös sisustussuunnittelupalveluja. Myös jotkut isot sisustussuunnittelutoimistot on sijoitettu toimialatasolla arkkitehtipalveluihin.

Näiden syiden takia tämä katsaus kattaa vain puolet maassamme tehtävistä muotoilupalveluista. Yleisarviona viimeisen kymmenen vuoden osalta voi sanoa, että kun osa muotoilusta on siirtynyt entistä enemmän inhouse-pohjalla tehtäväksi, samalla ovat muotoilun tilaajayritykset entistä tietoisempia siitä, mitä haluavat. Ne myös tuntevat paremmin muotoilun tarjoajia, kun yrityksen sisäänostajina on entistä enemmän muotoilukoulutuksen saaneita henkilöitä insinöörien tai ekonomien sijasta.

Sivun alkuun

Pääosin 1-2 hengen toimistoja

Liikevaihdoltaan suurimmat muotoiluyritykset toimivat teollisen muotoilun alalla (Taulukko 2). Myös sisustussuunnittelussa oli vuonna 2007 kymmenen yli puolen miljoonan euron yritystä.

Taulukko 2. Muotoilupalveluyritysten määrä liikevaihdon mukaan 2007

Euroa Graafinen
muotoilu		 Sisustus-suunnittelu Teollinen
muotoilu
Yli milj.   4 10
0,6-1 milj   6 4
0,2-0,6 milj. 18 40 31
0,1-0,2 milj. 35 69 48
50 000-10 0000 81 126 58
20 000-50 000 169 261 87
Alle 20 000 132 205 65
Yhteensä 435 711 303
Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus.

Graafisen suunnittelun alalla yritysten liikevaihdot olivat odotetusti pienimmästä päästä. Alalla ei ollut yhtään yli miljoonan euron liikevaihdon yritystä.

Muotoiluyritykset ovat joka maassa pääosin hyvin pieniä. Ruotsissakin painopiste on pienissä, vaikka isoja toimistoja onkin suhteessa enemmän kuin meillä, mikä ehkä kertoo siitä, että Ruotsissa inhouse-muotoilun rooli ei olisi niin suuri kuin Suomessa.

Yritysten keskikoko voisi toki kasvaa meilläkin. Kannattaa kuitenkin kysyä, missä asioissa ja minkä vuoksi pitäisi yrityskoon välttämättä olla suurempi. Henkilöstön kasvuhan ei kasvun vuoksi ole mielekästä muotoiluasioissa. Verkostomallin mukaan toimittaessa pienikin yritys voi saada käyttäjäkokemusprosessin mukaan omaan työhönsä. Muotoilupalvelu ei ole volyymibisnestä.

Henkilöstön koko on yritysrekisterissä määritelty kunkin alan keskimääräisen kokoaikaisen palkkasumman pohjalta. Taulukossa 3 on esitetty muotoilualojen yritysten lukumäärä niiden kokoaikaisten työllisten mukaan, ja esimerkiksi yhden hengen luokka tarkoittaa 0,5:stä 1,4:een kokoaikaiseksi muutettua työllistä. Pääosin muotoilutoimistoissa on 1-2 henkeä töissä. Lisäksi suuri osa pyörittää toimistoaan osa-aikaisesti, varsinainen päätyö voi olla vaikkapa opetus.

Teollisessa muotoilussa on muita muotoilun suuntia enemmän isohkoja toimistoja, jopa muutama yli 20 hengen toimisto. Graafisessa muotoilussa taas ei ole ollenkaan isoja toimistoja.

Taulukko 3. Muotoilupalveluyritysten lukumäärä henkilöstön suuruuden mukaan 2007

  Graafinen
muotoilu		 Sisustus suunnittelu Teollinen
muotoilu
Väh. 5 henkeä 3 13 16
2-4 henkeä 38 68 59
1 henkeä 189 306 116
Alle 1 henkeä 205 324 112
Yhteensä 435 711 303
Kokoaikainen henkilöstö on laskennallinen.
Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Alan keskittymisaste on pieni

Alan keskittymisastetta kuvataan mittareilla, joissa on laskettu kymmenen, viiden tai kolmen suurimman yrityksen osuus koko alan liikevaihdosta tai työllisistä. Mittarin kehitys ajassa on kiinnostava keskittymisasteen kannalta. Valitettavasti Suomesta ei vielä ole saatavilla aikasarjaa.

Yleisesti kaikki muotoilualat ovat hyvin vähän keskittyneitä verrattuna moniin muihin toimialoihin. Suurin keskittymisaste on teollisessa muotoilussa (Taulukko 4).

Taulukko 4. Kymmenen suurimman yrityksen %-osuus toimialasta 2007

  Henkilöstö Liikevaihto
Teollinen muotoilu 28,1 40,8
Graafinen muotoilu 11,7 14,8
Sisustussuunnittelu 12 20,6
Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Erikoistunut vai yleistoimisto

Useilla yhden hengen toimistolla ei ole edes aikomusta kasvaa. Mikä olisikaan optimikoko muotoilupalveluyritykselle? Toimisto voi mainiosti menestyä 1-2 hengen kokoisenakin, jos henkilöillä on verkottuminen kunnossa ja hyvä yleissivistys, jonka kautta voi tarvittaessa muuttaa kulloistakin erikoistumisaluettaan. Useat pienetkin muotoiluyritykset haluavat toimia laaja-alaisesti monenlaisten haasteiden kanssa.

Uudet yrittäjät ovat yleensä aloittaneet palkkatyöntekijöinä toisen palveluksessa, jossa työnteon aikataulu on ollut tasaisempaa. Muotoilualalla on kuitenkin perinteisesti lähdetty perustamaan omaa yritystä suhteellisen herkästi. Siinä on saanut toteuttaa kykyjään laajemmin kuin palkollisena. Muotoilualalla tämä kuitenkin merkitsee usein sitä, että projektien loppupuolella työtä tehdään yötä myöten. Toki myöskään ns. pakkoyrittäjyys ei ole tuntematonta muotoilupuolellakaan.

Monet isotkin alan yritykset ovat silti fokusoineet toimintaansa kuten Linja. Se luopui perinteisestä esinemuotoilusta vuonna 2003 keskittyen pelkästään käyttöliittymiin. Kiinnostavaa on, että Linja myös julkaisee verkossa omia käyttöliittymäinnovaatioitaan avoimen lähdekoodin hengessä halukkaille käyttöön eikä pyri suojaamaan niitä. Yhtiö onkin arvioinut saavansa avoimuuden kautta uusia yhteydenottoja asiakkailta. Avoimuuden kautta se on hankkinut myös kansainvälisiä partnereita. Toki Linja tekee edelleen pääosan asiakasprojekteistaan suljetun lähdekoodin järjestelmille.

Erikoistuminen on mahdollista, jos toimiston muotoilijoilla on riittävän laaja yleissivistys eikä suuntaus ole liian suppea. Kaikkien alojen iso toimisto joutuisi kasvattamaan työntekijämääränsä niin suureksi, että hallinnon rooli kasvaisi liikaa.

Tälle vastakkaisena trendinä joissakin toimistoissa on muotoilun kaikkien kolmen pääsuunnan tekijöitä. Päätrendi lienee kuitenkin erikoistuminen ja asiakkaiden vaatimien kokonaistarpeiden ja kokonaisuuksien hallitseminen verkottumisen avulla.

Sivun alkuun

Kumppanuus kunniaan

Selkeä yleistrendi muotoilussa on verkottuminen. Se voi olla selkeä sopimussuhde kuten esimerkiksi graafisen muotoilun toimistolla Hahmolla. Yrityksellä on nyt kymmenen omaa työntekijää ja verkostossaan lisäksi toiset kymmenen suunnittelijaa, joilla on kaikilla oma yritys. Nämä ulkopuoliset osallistuvat sovittuihin projekteihin.

Hahmolla on yksi projektipäällikkö, joka ei ehdi osallistua suunnittelutyöhön. Vastikään on lisäksi palkattu toimistosihteeri, eli jossain kasvun vaiheessa täytyy lisätä hallintoa.

Yhden hengen yrityksissä verkosto voi olla luonteeltaan epämuodollinen - ideoiden ja vinkkien saamista. Esimerkiksi saatetaan soittaa tutulle, jos kysytään sellaista työtä, johon ei pidä itseään soveliaana.

Verkottuminen voi olla myös horisontaalista muiden alojen kanssa. Esimerkiksi Linjalla on kiinteätä yhteistyötä muutaman ohjelmistotoimiston kanssa ulkomailla, lähinnä Aasiassa.

Päivitetty 18.12.2009