Kulutettu euro haukkaa 1,5 kiloa luontoa
- Syöminen ja asuminen rassaavat ympäristöä
- Miten kulutusta mitataan?
- Kulutusyksikkö käytössä vertailukelpoisuuden vuoksi
- Viennin ja tuonnin vaikutus mukaan
- ENVIMAT-malli kattaa tuotteiden koko elinkaaren
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittajat: Juha Nurmela on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksessa ja Ilmo Mäenpää tutkimusprofessori Oulun yliopiston Thule-instituutissa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2009.
Mikä käy kalliiksi kukkarolle ei välttämättä käy niin kalliiksi
luonnolle - ja päinvastoin. Kotitalouksien kulutuksen
ympäristövaikutuksia voi laskea ENVIMAT-mallin avulla. Jokaisesta
kulutukseen käytetystä eurosta aiheutuu melkein kilon verran
hiilidioksidipäästöjä.
_______________
Kulutustutkimus on Tilastokeskuksen kattavin ja laajin aineisto kotitalouksien rahan käytöstä. Kotitalouksien kulutusta voidaan tarkastella rahan lisäksi myös muissa mittayksiköissä, kun käytetään apuna erilaisia tilastotietoja. Niinpä on voitu laskea, että jokaisesta kulutukseen käytetystä eurosta aiheutui vuonna 2006 keskimäärin 780 grammaa hiilidioksidipäästöjä ja 1,5 kiloa luonnonvarojen materiaalista kulutusta (TMR).
Kotitaloudet käyttivät vuonna 2006 rahaa kulutusyksikköä* kohti 19 975 euroa, mistä aiheutui 15 600 kiloa hiilidioksidipäästöjä ja 30 800 kiloa luonnonvarojen materiaalista kulutusta.
Syöminen ja asuminen rassaavat ympäristöä
Hiilidioksidi- ja TMR-jakautumissa on huomattavia eroja kulutuksen eurojen jakautumaan verrattuna, sillä elintarvikkeiden ja asumisen prosenttiosuudet hiilidioksidista ja TMR:stä ovat selvästi isompia kuin euroista.
Kulttuurin, vapaa-ajan, hotellien ja ravintoloiden monien muiden palveluiden prosenttiosuudet varsinkin hiilidioksidipäästöistä ovat huomattavan paljon pienemmät kuin niiden osuudet euromääräisestä kulutuksesta. Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että lihaiset kotiateriat isossa asunnossa olisi "kasvihuoneviisasta" vaihtaa kulttuurinautintoihin ja pienempiin asuntoihin.
Kulutusta päästöinä kuvaava aineisto antaa mahdollisuuksia moniin jatkotarkasteluihin yksilöidymmissä kulutusryhmissä. Niistä voitaisiin saada mielenkiintoisia vinkkejä kotitalouksien kulutusvalinnoille ilmastonmuutoksen hillitsemisnäkökulmasta katsoen.
Miten kulutusta mitataan?
Kotitalouksien kulutuksen kattava tilastointi edellyttää monipuolista ja suurta tiedonkeruuta, jotta erilaisten kotitalouksien kulutuksesta saadaan luotettavaa tietoa. Vuonna 2006 tehdyn kulutustutkimuksen otokseen oli poimittu lähes 8 000 kotitaloutta. Nämä kotitaloudet oli jaettu kahden viikon jaksoille koko kalenterivuodelle, jotta saatiin tietoa kulutuksen kausivaihtelusta eri tuoteryhmissä.
Noin puolet otoksen kotitalouksista osallistui tutkimukseen. Näiden kotitalouksien luona tehtiin keskimäärin tunnin mittainen tietokoneavusteinen haastattelu, jossa kysyttiin kulutuksen lisäksi erilaisia taustatietoja. Haastattelun jälkeen kotitaloudet pitivät kahden viikon ajan kirjaa kaikista päivittäistavaraostoksistaan. Lisäksi aineistoon liitettiin kotitalouden jäsenistä rekisteritietoja.
Tietojen avulla saadaan selville, miten Suomen kotitalouksien kulutus jakaantuu noin 800 eri kulutusryhmään. Mittayksikkö on tällöin euro. Tavaroiden ja palvelujen ostaminen vaatii rahaa, joka voidaan muuntaa kertoimien avulla hyödykkeiden valmistamisessa ja jakelussa syntyviksi haitakkeiksi, kuten hiilidioksidipäästöiksi ja luonnon materiaalien kokonaiskäytöksi (TMR). Tarvittavat kertoimet voidaan laskea kansantalouden tilinpidon panos-tuotos-taulujen avulla (ks. Ilmo Mäenpään juttu).
Kulutusyksikkö käytössä vertailukelpoisuuden vuoksi
Kotitalouksien kulutuksen "haitakemittareita" on useita muitakin. ENVIMAT-mallissa kotitalouksien vuoden 2006 euromääräinen kulutus on muutettu ekvivalenteiksi hiilidioksidipäästöiksi ja luonnonvarojen materiaalinen kokonaiskäytön TMR-arvoksi.
Oheiseen taulukkoon kertoimet on laskettu kulutus- ja tulonjakotutkimusten usein käyttämää kulutusyksikköä kohti. Sen avulla vakioidaan erikokoisten ja eri-ikäisiä jäseniä sisältävien kotitalouksien eroja vertailukelpoisten tietojen saamiseksi.
Kotitalouksien keskikulutus kulutusyksikköä* kohti 2006
Kulutuksen pääryhmät |
€ / kulutus- yksikkö |
ekvivalenttia hiilidioksidi kiloa / kulutusyksikkö |
Luonnonvarojen materiaalista kulutusta (TMR) kg / kulutusyksikkö |
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat |
2 485 | 2 264 | 8 075 |
Alkoholi ja tupakka | 495 | 151 | 411 |
Vaatetus ja jalkineet | 716 | 266 | 618 |
Asuminen ja energia | 5 654 | 7 473 | 10 607 |
Kodin kalusteet koneet, tarvikkeet | 980 | 446 | 1 793 |
Terveys | 734 | 246 | 525 |
Liikenne | 3 006 | 2 637 | 2 911 |
Tietoliikenne | 564 | 94 | 642 |
Kulttuuri ja vapaa-aika | 2 188 | 969 | 2 595 |
Hotellit, kahvilat ja ravintolat | 846 | 321 | 955 |
Muu kulutus ml. Koulutus | 2 306 | 734 | 955 |
Kokonaiskulutus | 19 975 | 15 600 | 30 787 |
Prosenttiosuudet | |||
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat |
12 | 15 | 26 |
Alkoholi ja tupakka | 2 | 1 | 1 |
Vaatetus ja jalkineet | 4 | 2 | 2 |
Asuminen ja energia | 28 | 48 | 34 |
Kodin kalusteet koneet, tarvikkeet | 5 | 3 | 6 |
Terveys | 4 | 2 | 2 |
Liikenne | 15 | 17 | 9 |
Tietoliikenne | 3 | 1 | 2 |
Kulttuuri ja vapaa-aika | 11 | 6 | 8 |
Hotellit, kahvilat ja ravintolat | 4 | 2 | 3 |
Muu kulutus ml. Koulutus | 12 | 5 | 3 |
Kokonaiskulutus | 100 | 100 | 100 |
Lähde: Kulutustutkimus. Tilastokeskus. | |||
*ensimmäinen aikuinen = yksi
kulutusyksikkö muut yli 14-vuotiaat kotitalouden jäsenet = 0,7 kulutusyksikköä kukin ja alle 14-vuotiaat jäsenet = 0,5 kulutusyksikkö kukin Esimerkiksi kahden aikuisen taloudessa on 1,7 kulutusyksikköä, ja kotitalous, jossa on äiti, isä ja 5-vuotias, on yhteensä 2,2 kulutusyksikköä. |
Viennin ja tuonnin vaikutus mukaan
Käytetyt kertoimet eivät laske Suomen kotitalouksien päästötaakkaan vientiin menevien hyödykkeiden niiden valmistuksessa sitoutunutta hiilidioksidia tai luonnonmateriaalien käyttöä. Mukaan lasketaan tuontitavaroihin sitoutunut hiilidioksidi ja materiapanos.
Tämä hyödykkeiden viennin ja tuonnin nettovaikutuksen huomioon ottava laskentamalli lienee järkevin tapa, kun pohditaan kotitalouksien käyttäytymisen ja kulutuksen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Tällä tavalla laskien esimerkiksi Kiinan valtavan kulutustavaratuotannon päästöt tulevat meidän rikkaiden maiden kuluttajien taakaksi eivätkä kiinalaisten päästöiksi.
___________________________
ENVIMAT-malli kattaa tuotteiden koko elinkaaren
Kotitalouksien kulutushyödykkeisiin sisältyvät kasvihuonekaasujen ja luonnonvarojen kokonaiskäytön sisällöt saatiin Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston kehittämän ENVIMAT-mallin avulla. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan hiilidioksidiekvivalentteina tonneina, luonnonvarojen kokonaiskäyttö materiaalimäärinä, jotka luonnosta täytyy ottaa - kasveja kasvattaa, kaloja pyytää, puita kaataa, mineraaleja louhia - jotta tuotteen tuottaminen on ollut mahdollista. Malli sisältää sekä kotimaisen tuotannon kuormitukset kotimaassa että tuontituotteiden kuormitukset ulkomailla.
ENVIMAT-malli on ympäristölaajennettu panos-tuotos-malli, jolla voidaan laskea tuotteiden tuottamisen elinkaariset ympäristökuormitukset. Aluksi mallissa lasketaan ympäristökuormitukset 150 toimialan perushintaiselle lopputuotteelle, minkä jälkeen laskelmia voidaan jatkaa kotitalouksien kulutustuotteiden osalta myös ostajahintaiseen luokitukseen, joka saadaan 69 kulutushyödykkeen jaotuksella.
ENVIMAT-malli on kalibroitu vuoden 2005 dataan ja kulutusmenomalli kansantalouden tilinpidon kotitalouksien kulutusmenojen aikasarjoihin. Jotta hyödykkeiden kuormitukset saatiin liitettyä vuoden 2006 kulutustutkimuksen dataan, ENVIMAT-mallin kulutushyödykkeiden ympäristökuormituskertoimet euroa kohti muunnettiin ensin kansantalouden tilinpidon kulutusmenojen aikasarjojen avulla vuoden 2006 hintatasoon ja siirrettiin sitten kulutustutkimuksen dataan.
Ilmo Mäenpää, tutkimusprofessori Thule-instituutti, Oulun yliopisto & Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Lähde: Seppälä, J., Mäenpää, I., Koskela, S., Mattila, T., Nissinen, A., Katajajuuri, J.-H., Härmä, T., Korhonen, M.-R., Saarinen, M. & Virtanen, Y. (2009). Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. Suomen ympäristö 20/2009, Helsinki.
Päivitetty 8.1.2010