Teollisuuden toimialakatsaus III/2009

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Kari Rautio (09) 1734 2479
Fokuksen kirjoittaja: Faiz Alsuhail (09) 1734 2921
 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuuden suhdannetilanne jatkui heikkona vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Tilanne oli vaikea kaikilla teollisuuden päätoimialoilla, mutta suhdannekehityksessä oli myös eroja toimialojen välillä. Tuotannon osalta tilanne on erityisen hankala metalliteollisuudessa, jossa tuotannon kausitasoitettu volyymi supistui entisestään vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Sen sijaan kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden tilanne oli valoisampi ja tuotanto kasvoi edellisestä neljänneksestä.

Liikevaihdon kehitys oli vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä vielä tuotantoakin heikompaa, koska sitä puristi tuotannon supistumisen lisäksi myös hintojen lasku. Tuottajahinnat laskivat kaikilla päätoimialoilla, ja erityisen voimakasta lasku oli kemianteollisuudessa. Siksi kemianteollisuuden liikevaihto laski valoisammasta tuotantotilanteesta huolimatta jopa enemmän kuin muilla toimialoilla.

Vaikka teollisuusyritysten tulevaisuutta koskevat näkymät vaikuttavat yhä heikoilta, pieniä merkkejä suhdannetilanteen kohentumisesta on havaittavissa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrissä.

Tilastokeskuksen julkaiseman teollisuuden uusia tilauksia kuvaavan tilaston mukaan uusien tilausten arvo kasvoi viime vuoden marraskuussa lähes 7 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös kausitasoitettu teollisuustuotanto kääntyi vuoden 2009 lopulla lievään kasvuun.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon lasku Euroopassa voimakkaampaa kuin USA:ssa

Suomen teollisuustuotanto (C TOL 2008) laskee edelleen selvästi vuoden takaiseen verrattuna, vaikka kausitasoitetun teollisuustuotannon lasku on pysähtynyt jo alkuvuodesta 2009. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä teollisuustuotannon volyymi laski Suomessa noin 25 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Vaikka tuotanto laskee vielä voimakkaasti vuoden takaiseen verrattuna, teollisuustuotannon kausitasoitettu tuotanto kasvoi kolmannella neljänneksellä prosentin edelliseen neljännekseen verrattuna.

Taantuman vaikutukset teollisuustuotantoon ovat olleet Euroopassa selvästi Yhdysvaltoja suurempia. Edellisen neljänneksen tapaan tuotanto laski myös vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä kaikissa EU-maissa viime vuoteen verrattuna. Eniten tuotanto laski Virossa ja Suomessa. Pienintä lasku oli puolestaan Irlannissa, Norjassa, Puolassa ja Romaniassa. Yhdysvaltojen teollisuustuotanto pieneni kolmannella neljänneksellä 9,5 prosenttia, eli selvästi vähemmän kuin Euroopassa.

Suomessa tuotannon volyymi supistui kaikilla päätoimialoilla. Metsäteollisuudessa tuotanto pieneni vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 19 prosenttia, metalliteollisuuden runsaat 33 prosenttia ja kemianteollisuudessa tuotanto väheni vajaat 11 prosenttia. Nopeasti supistuneen tuotannon volyymin seurauksena myös kapasiteetin käyttöaste on teollisuudessa alhaisemmalla tasolla kuin kertaakaan 2000-luvulla.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut luvut)

Sivun alkuun

Tuottajahinnat voimakkaassa laskussa

Teollisuuden (C TOL 2008) tuottajahinnat laskivat vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 9,7 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuottajahintojen poikkeuksellisen voimakkaan laskun taustalla näkyy kansainvälisen taantuman vaikutukset raaka-aineiden hintoihin. Kemianteollisuuden tuottajahinnat laskivat vuoden takaisesta peräti 27 prosenttia. Erityisesti tuottajahintojen heikkoa kehitystä selittää öljytuotteiden ja metallien hintojen lasku.

Teollisuuden (C TOL 2008) liikevaihto pieneni vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä lähes 28 prosenttia vuoden takaisesta, minkä taustalla oli sekä tuotannon että hintojen lasku. Myöskään liikevaihdon osalta ei siis ole vielä havaittavissa merkkiä käänteestä parempaan. Liikevaihdon kehitys oli heikkoa kaikilla suurimmista toimialoista. Eniten liikevaihto laski metallien jalostuksen toimialalla, jonka osalta myynnin arvo on laskenut puoleen viimevuoden tasosta.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Myynti väheni sekä kotimaassa että viennissä

Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä teollisuuden liikevaihto laski sekä kotimaan myynnin että vientiliikevaihdon osalta. Vientiliikevaihto laski vielä kotimaan myyntiäkin enemmän. Kotimaan liikevaihto väheni heinä-syyskuussa 24 prosenttia vuoden takaisesta.

Koko teollisuuden (C TOL 2008) kotimaan liikevaihto laski kolmannella neljänneksellä 24,1 prosenttia vuoden 2008 vastaavasta ajankohdasta. Toisella vuosineljänneksellä laskua oli kertynyt 28,1 prosenttia. Viennin liikevaihto puolestaan laski vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä vajaat 31 prosenttia. Toisella neljänneksellä vienti supistui noin 33 prosenttia vuodentakaisesta. Sekä kotimaan myynnin että viennin osalta eniten laskivat kemianteollisuuden ja metalliteollisuuden liikevaihdot. Vientiliikevaihdon laskusta kertoo myös se, että Tullihallituksen mukaan Suomen tavaraviennin arvo laski kokonaisuudessaan tammi-marraskuussa peräti 33 prosenttia verrattuna vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden palkkasumma laski edelleen

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan teollisuuden työllisyys väheni vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 11,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Työllisyyskehitys jatkui heikkona kaikilla teollisuuden päätoimialoilla, mutta erityisen heikkoa kehitys oli metsäteollisuudessa. Myös avoimien työpaikkojen määrä on teollisuudessa vähentynyt voimakkaasti.

Vastaavasti teollisuuden palkkasumman alkuvuodesta alkanut lasku jatkui syksyllä. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä palkkasumma pieneni 9,7 prosenttia vuoden takaisesta. Palkkasumman lasku johtuu kuitenkin ainoastaan työllisyyden laskusta, koska samaan aikaan teollisuuden ansiotasoindeksi nousi 4,3 prosenttia vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Palkkasumman muutos vaihteli toimialoittain. Voimakkainta palkkasumman pienentyminen oli metsäteollisuudessa, jossa laskua kertyi 18,3 prosenttia. Myös metalliteollisuudessa palkkasumma laski huomattavasti.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuusyritysten suhdannetilanne edelleen hyvin heikko

Myös EK:n marraskuussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan näkymät lähikuukausilla ovat vielä hyvin varovaiset, vaikka tuotannon ja myynnin ei enää arvioida supistuvan. Kyse on kuitenkin toistaiseksi enemmänkin suhdanteen laskun tasaantumisesta kuin uuden nousun merkeistä. EK:n lokakuussa toteutetun kyselyn mukaan vasta 12 prosenttia yrityksistä odotti suhdannekäännettä parempaan. Vastaavasti 18 prosenttia vastanneista yrityksistä ennusti lokakuussa suhdanteen jatkavan yhä heikkenemistään.

Toimialojen tilanne on edelleen erittäin heikko, vaikka useilla aloilla on havaittavissa lievää piristymistä. Puu- ja paperiteollisuuden osalta EK:n barometri toteaa, että suhdannetilanne on kääntynyt parempaan. Tosin lähtötaso on ollut varsin vaatimaton. Myös kemianteollisuudessa ennakoidaan tuotannon laskun päättyneen, mutta kapasiteettia on edelleen huomattavan paljon vapaana. Teknologiateollisuus on EK:n mukaan suhdannekuopan pohjalla. Tuotannon ja henkilöstön ennakoidaan supistuvan lähiaikoina.

Tilauskannat ovat painuneet kaikilla teollisuuden päätoimialoilla alhaiselle tasolle. Tilastokeskuksen julkaiseman Teollisuuden uudet tilaukset -tilaston mukaan teollisuuden tilausten arvo kääntyi voimakkaaseen laskuun lokakuussa 2008. Tilausten poikkeuksellisen voimakas supistuminen on jatkunut siitä saakka yhtäjaksoisesti lokakuuhun 2009. Marraskuussa 2009 teollisuuden uudet tilaukset kääntyivät 7 prosentin kasvuun vuoden 2008 marraskuuhun verrattuna. Yritysten varastot ovat myös samaan aikaan pienentyneet, joten on mahdollista että tuotannon aallonpohja on saavutettu.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus:

Sivun alkuun

Suhdanneaikasarjojen kausitasoituksella olennainen rooli

Kausitasoitus on tilastollinen menetelmä, jolla käsitellään aikasarjoja. Menetelmän tarkoitus on poistaa aineistosta vuoden sisäinen, säännöllinen kausivaihtelu. Kausitasoituksella on kaksi keskeistä päämäärää: tehdä aikasarjan peräkkäiset havainnot vertailukelpoisiksi ja helpottaa pitkän aikavälin suhdannekuvan tulkintaa. Kausitasoituksella onkin keskeinen rooli Tilastokeskuksen suhdanneaikasarjojen tuotannossa.

Kausitasoitusmenetelmiä on lukuisia. Euroopassa eniten käytettyjä ovat X-12-Arima ja Tramo/Seats -nimiset menetelmät, joiden käyttöä myös EU:n tilastovirasto, Eurostat, suosittelee. Tilastokeskuksessa käytetään näistä menetelmistä jälkimmäistä.

EU-maiden tilastotuotannon harmonisoimiseksi Eurostat on antanut kausitasoitusta koskevia ohjeita. Nämä ohjeet ovat myös Tilastokeskuksen kausitasoitusten taustalla.

Aikasarjan äärihavainnot (outliers)

Tilastokeskuksessa käytössä olevalla Tramo/Seats -menetelmällä laskettuihin lukuihin liittyy erityistä epävarmuutta, mikäli aineistossa on äärihavaintoja (outliers). Siksi nämä äärihavainnot tulee huomioida kausitasoituksessa erikseen. Kausitasoituksen epävarmuuden vähentämisen lisäksi äärihavaintojen oikeanlainen käsittely mahdollistaa totuudenmukaisemman suhdannekuvan antamisen. Siksi Eurostatin kausitasoitusohjeissa kehotetaan puuttumaan aineiston äärihavaintoihin.

Tramo/Seats -menetelmä pystyy huomioimaan kolmentyyppisiä äärihavaintoja. Erona niissä on tapa, jolla aikasarja palautuu äärihavaintoa edeltävälle tasolle. Yksittäisen poikkeavan havainnon (additive outlier) tapauksessa aikasarja palautuu äärihavainnon jälkeen heti takaisin lähtötasolleen. Vaimenevan muutoksen tapauksessa (transitory change) aikasarjan taso muuttuu äkillisesti, mutta palautuu muutaman seuraavan havainnon aikana vaiheittain lähtötasolleen. Tasomuutoksesta (level shift) on kyse, kun aikasarjan taso muuttuu, eikä korjaannukaan muutaman seuraavan havainnon aikana muutosta edeltävälle tasolle.

Aikasarjan loppupäähän sijoittuvien äärihavaintojen tarkastelu on erityisen haasteellista. Jotta äärihavainnon tyyppi voidaan tunnistaa, täytyy tietää, palautuuko aikasarja takaisin lähtötasolleen ja jos kyllä, niin kuinka nopeasti tämä korjaantuminen tapahtuu. Erityisesti tasomuutos voidaan tunnistaa vasta, kun aikasarjan on todettu jääneen muutosta seuranneelle tasolle.

Milloin äärihavaintoja luokitellaan tasomuutoksiksi?

Tasomuutosten huomioiminen (tai huomiotta jättäminen) vaikuttaa keskeisesti kausitasoituksen tuloksiin. Tämän vuoksi äärihavaintoja on syytä tarkastella sekä empiirisesti että intuitiivisesta näkökulmasta.

Äärihavaintoa ei luokitella tasomuutokseksi, ellei sille löydy selitystä tilaston ilmiöalueelta. Tämä tarkoittaa, että tasomuutoksen suunnalla ja ajoituksella tulee olla järkevä tulkinta. Lisäksi aineiston on annettava todisteita tasomuutoksen olemassaolosta. Tätä tarkastellaan kausitasoitusohjelmiston avulla tutkimalla tasomuutoksen merkitsevyyttä.

Kausitasoituksen laatua voidaan arvioida erilaisten tilastollisten testien valossa. Äärihavainto luokitellaan tasomuutokseksi, jos ratkaisun myötä nämä laatumittarit osoittavat kausitasoituksen parantumista.

Tasomuutoksen huomioimisella pyritään siis totuudenmukaisempaan suhdannekuvaan ja kausitasoituksen laadun parantamiseen. Koska tasomuutoksen huomioiminen vaikuttaa keskeisesti kausitasoituksen tulokseen, on tasomuutokselle oltava sekä aineistoon perustuvaa empiiristä näyttöä että tilaston ilmiöalueeseen perustuvaa intuitiivista tulkintaa.

On korostettava, että tasomuutokset voidaan huomioida kausitasoituksessa vasta, kun on todettu, ettei aikasarja ole palautunut muutosta edeltävälle tasolleen.

Miten tasomuutoksen käyttö vaikuttaa teollisuuden volyymi-indeksin trendin tulkintaan?

Ilman tasomuutoksen huomioimista teollisuuden volyymi-indeksistä laskettu trendi (punainen) kertoisi teollisuuden volyymin kääntyneen laskuun helmikuussa 2008. Tuolloin alkanut lasku jatkuisi vielä syksyllä 2009. Volyymi-indeksin huolellinen tarkastelu ei tue kumpaakaan väitettä.

Teollisuuden volyymi-indeksin vuosimuutoksissa ei ole nähtävissä laskun merkkejä alkuvuodesta 2008. Vuosimuutoksen sen sijaan paljastavat, että vuodenvaihteessa 2008/2009 on voimakas pudotus, jonka jälkeen aikasarja on jäänyt alemmalle tasolle. Aikasarjan vuosimuutosten perusteella teollisuuden alamäki ei enää jatkuisi. Saman huomion voi tehdä volyymi-indeksin aikasarjasta (sininen).

Teollisuuden volyymin pitkän aikavälin kehityksestä saadaan totuudenmukaisempi kuva, mikäli vuodenvaihteen pudotus huomioidaan kausitasoituksessa tasomuutoksena (ks. vihreä käyrä). Teollisuuden volyymi romahtaa kertarysäyksenä vuodenvaihteessa 2008/09. Pudotusta on seurannut hidas nollakasvun aika.

Kuvio 7. Koko teollisuustuotannon alkuperäinen sarja, trendi ja trendi ilman tasomuutosta

Myös monissa teollisuuden alatoimialoissa (lähinnä metsä-, kemian, sähkö- ja elektroniikka-, ja metalliteollisuus) on vuodenvaihteeseen 2008/09 sijoittuva romahdus, joka huomioidaan kausitasoituksessa tasomuutoksena. Koko teollisuuden volyymi-indeksin tasomuutos on siis ajallisesti linjassa teollisuuden alatoimialojen tietojen kanssa.

Vuoden 2009 neljättä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 26.3.2010. Toimialapohjaisissa tilastoissa on siirrytty käyttämään uutta toimialaluokitusta TOL 2008. Lisätietoja siirtymästä Tilastokeskuksen internet sivuiltahttp://tilastokeskus.fi/til/tol2008.html.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla, TOL 2008

Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26-27) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I 2009/II 2009/III
     Tuotanto, % -1,3 16,0 7,3 10,3 16,0 13,8 -34,1 -30,1 -36,4
     Tuottajahinnat, % . . . -8,0 -8,6 -6,1 -4,3 -5,0 -4,6
     Liikevaihto, % -10,4 4,5 9,1 13,2 7,8 4,1 -34,9 -29,8 -34,4
     Vientiliikevaihto, % -9,7 4,9 11,0 15,2 7,5 4,7 -38,8 -30,9 -36,3
     Palkkasumma, % 4,4 8,5 7,9 2,0 3,1 5,1 -9,1 -1,4 -3,0
Metalliteollisuus (24-30) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I 2009/II 2009/III
     Tuotanto, % -0,6 9,3 4,9 8,6 9,3 6,7 -28,7 -31,8 -33,50
     Tuottajahinnat, % . . . 2,0 1,4 -0,5 -4,7 -8,1 -9,5
     Liikevaihto, % -3,9 8,2 7,8 15,0 11,5 4,4 -31,0 -34,9 -33,5
     Vientiliikevaihto, % -1,8 5,8 15,7 15,9 13,7 -0,3 -33,4 -34,5 -33,7
Palkkasumma, % 1,5 4,6 6,7 4,0 6,1 6,7 -7,3 -8,1 -9,6
Kemianteollisuus (19-22) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I 2009/II 2009/III
     Tuotanto, % 1,5 4,6 -2,1 7,2 3,5 3,5 -19,6 -17,1 -10,8
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % . . . 10,5 3,1 23,7 -17,3 -25,9 -27,3
     Liikevaihto, % 3,4 13,8 12,3 15,6 7,7 13,5 -30,1 -36,4 -29,7
     Vientiliikevaihto, % 2,8 14,2 13,8 18,3 8,2 16,1 -28,4 -35,6 -26,8
     Palkkasumma % 3,6 4,1 4,8 3,0 4,1 3,7 -5,6 -4,7 -6,2
Metsäteollisuus (16-17) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I 2009/II 2009/III
     Tuotanto, % 2,9 6,0 -7,5 11,5 0,3 -9,9 -28,9 -29,5 -19,1
     Tuottajahinnat, % . . . 2,0 4,7 0,4 -4,8 -5,3 -5,4
     Liikevaihto, % -1,0 2,7 -7,2 15,4 2,8 -7,8 -29,9 -29,5 -24,9
     Vientiliikevaihto, % -3,3 1,8 -9,3 16,5 -0,4 -8,9 -31,0 -27,5 -25,2
     Palkkasumma, % 1,9 3,8 -3,9 4,3 -0,5 -3,2 -13,5 -13,6 -18,3
Teollisuus (C) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009/I 2009/II 2009/III
     Tuotanto, % 0,3 6,7 1,1 8,6 5,9 1,9 -24,3 -26,8 -24,7
     Tuottajahinnat, % -2,9 0,1 2,3 3,3 2,6 3,6 -5,7 -8,8 -9,7
     Liikevaihto, % -1,8 5,6 4,2 13,5 8,3 3,5 -27,1 -30,6 -27,6
     Vientiliikevaihto, % -3,1 7,0 4,4 17,0 7,7 3,0 -31,6 -32,9 -30,5
     Työllisyys, % -4,4 -2,4 -9,5 0,9 0,9 -1,3 -6,0 -9,6 -11,4
    Palkkasumma, % 1,5 3,5 3,3 3,7 4,4 4,0 -7,4 -8,1 -9,7

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
               Eurostat: EU27:n teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
OECD: USA:n teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri Kuvio 7. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Kuvio 8. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Kuvio 9. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Kuvio 10. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 14.1.2010