Rakentamisen toimialakatsaus III/2009

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Kaj Isaksson (09) 1734 3633

Sähköposti:rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Tilastolukujen valossa sekä yleinen talouskehitys että rakentamisen sektorin tilanne synkkeni entisestään. Uudisrakentamisen volyymi supistui vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä 29 prosenttia edellisen vuoden vastaavan ajanjaksoon verrattuna. Talonrakentamisen tuotannosta katosi neljännes vuodentakaiseen verrattuna. Toisaalta alkuvuoden talonrakennusyritysten liikevaihdon jyrkän laskun hidastuminen kolmannella neljänneksellä ja asuinrakennusten lupien määrän kääntyminen kasvuluvuiksi osoittaa rakennusalan taantuman hidastuvan tai rakentajien varautuvan vuoden 2010 alussa muuttuviin rakennusmääräyksiin.

Myös rakennuskustannukset ovat olleet kiihtyvässä laskussa. Ainoastaan työkustannukset ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna, tarvikkeiden ja muiden kustannusten hintojen painuessa selvästi.

Rakennusalan työttömien määrän kehitys noudattaa samoja suhdannekehityksen kulkujaksoja kuin rakentamisen volyyminkin kehitys. Rakennusalan työttömien määrä alkoi kasvaa voimakkaasti jo vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin rakennusalan työttömiä oli lähes 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä rakennusalan työttömiä oli noin 16 400 eli määrä oli kasvanut 48 prosenttia vuoden takaisesta. Samaan aikaan rakentamisen työllisten määrä on laskenut 9 prosenttia eli tämän verran henkilöitä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelle tai toisille toimialoille.

Korjausrakentaminen on rakentamisen toimialalla selvästi kasvussa. Vuonna 2009 tammi-syyskuussa korjausten työtunnit kasvoivat 11 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä kasvua oli jo 17 prosenttia vuotta aikaisemmasta ajankohdasta.

Kuluttajien luottamus talouteen nousi vuoden 2009 lopulla ja viimeisen neljänneksen pisteluku oli kasvanut jo 12:een. Kuluttajien odotukset Suomen tulevasta työttömyyskehityksestä ovat edelleen kuitenkin synkät, mutta oman ja Suomen talouden kehittymisestä kuitenkin uskoa riittää.

Sivun alkuun

Uudisrakentamisen volyymi edelleen rajussa laskussa

Uudisrakentamisen volyymin lasku jatkui jyrkkänä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä uudisrakentamisen volyymi-indeksi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 19 prosenttia, toisella neljänneksellä 27 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 29 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Asuinrakentamisen volyymin väheneminen alkoi jo vuoden 2007 puolivälissä ja on jatkunut siitä lähtien yhtäjaksoisesti. Vuonna 2008 asuinrakentamisen volyymi supistui lähes 16 prosenttia vuodesta 2007. Vuoden 2009 jokaisella kolmella ensimmäisellä neljänneksellä asuinrakennusten volyymi pieneni runsaalla neljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna. Kolmannella neljänneksellä asuinrakennusten volyymin vuosimuutoksen lasku oli 29 prosenttia, muun rakentamisen volyymin ollessa myös lähes 29 prosenttia miinuksella.

Toimitilarakentamisen väheneminen jatkui myös kolmannella neljänneksellä. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä liike- ja toimistorakennusten volyymi ja teollisuusrakennusten volyymi supistui runsaalla 40 prosentilla edellisestä vuodesta. Julkiset palvelurakennukset olivat ainoa rakennusryhmä, jossa volyymi jatkoi kasvuaan, ollen runsaat 6 prosenttia plussalla.

Vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla myönnettiin rakennuslupa runsaalle 11 700 asunnolle, mikä on 28 prosenttia edellisvuoden vastaavaa lukua pienempi. Vuoden kolmannella neljänneksellä myönnettyjen asuntolupien määrä kääntyi kasvuun edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kerrostaloasuntojen rakennusluvat kasvoivat yli 70 prosentilla, mutta rivitaloasuntojen lupamäärä supistui viidenneksellä ja omakotiasuntojen rakennusluvat vähenivät runsaalla 8 prosentilla vuotta aikaisemmasta ajanjaksosta.

Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä aloitettiin 6 500 uuden asunnon rakennustyöt mikä oli vain kolme prosenttia edellisvuotista vähemmän. Pientaloasuntojen määrä väheni, mutta aloitettujen kerrostaloasuntoja oli enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Aloitettujen asuntojen kuutiomäärän väheneminen hidastui 13 prosenttiin.

Kaikkiaan vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä uudisrakennustöitä käynnistettiin 8,4 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä oli neljänneksen vähemmän kuin vuosi sitten.

Kuvio 1. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto supistui kolmannella neljänneksellä lähes 16 prosenttia

Rakennusyritysten liikevaihdon voimakas kasvu jatkui tasaisen vahvana aina vuodelle 2008. Vielä vuoden 2008 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvu oli vahvaa, mutta viimeisellä neljänneksellä tapahtui käänne liikevaihdon kehityksessä ja kasvu pysähtyi. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä rakennusyritysten liikevaihto väheni 13 prosenttia ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen. Toisella neljänneksellä liikevaihto supistui edelleen ollen lähes viidenneksen pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Kolmannella neljänneksellä väheneminen jatkui hieman hidastuen kuitenkin ollen 15,6 prosenttia miinuksella.

Talonrakennusyritysten liikevaihdon kasvun kehityksessä huippuvuosi oli 2007, jolloin jokaisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi viidenneksellä. Käänne kasvussa tapahtui vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto väheni ensimmäisen kerran sitten vuoden 2003 jälkeen. Vuoden 2009 alun talonrakennusyritysten liikevaihdon kehitys on ollut voimakkaasti laskeva. Ensimmäisellä neljänneksellä talonrakennusyritysten liikevaihto oli viidenneksen ja toisella neljänneksellä lähes neljänneksen pienempi kuin vuonna 2008. Kolmannella neljänneksellä talonrakennusyritysten liikevaihto supistui lähes 18 prosenttia.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto kasvoi vahvana vielä koko vuoden 2008, mutta vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto supistui jo prosentilla, toisella neljänneksellä liikevaihto väheni 11 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä lähes 9 prosenttia vuodentakaisesta.

Erikoistuneen rakennustoiminnanyritysten liikevaihdon supistuminen alkoi vuoden 2009 alussa. Ensimmäinen neljännes vähensi liikevaihtoa 8 prosenttia ja toinen neljännes 17 prosenttia ja kolmas neljännes 16 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erikoistunut rakennustoiminta on TOL 2008 uudistuksen mukaan tuoma kokonaan uusi rakentamisen päätoimiala. Uuteen toimialaluokkaan kuuluvat rakennusten ja rakennelmien purku, rakennuspaikan raivaus ja muut rakentamista edeltävät valmistelutyöt sekä talonrakennuksen että maa- ja vesirakennuksen asennus- ja viimeistelytyöt.

Kuvio 2. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Toimialapohjaisissa suhdannetilastoissa on vuoden 2009 alusta otettu käyttöön uusi toimialaluokitus TOL 2008 ja perusvuosi 2005=100. Rakentamisen liikevaihtokuvaajan siirtymisestä TOL 2008 -toimialaluokitukseen on uutinen tilaston kotisivulla.

Sivun alkuun

Rakentamisen kustannukset laskivat

Uudisrakentamisen panoskustannuksia kuvaavan rakennuskustannusindeksin pitkä nousu hiipui vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvua oli tuolloin enää 0.7 prosenttia. Toisella neljänneksellä rakennuskustannusten kehitys kääntyi laskuun. Rakennuskustannukset olivat 1,2 prosenttia pienempiä kuin vuosi sitten. Kolmannella neljänneksellä lasku jatkui ollen 2,1 prosenttia miinuksella. Marraskuussa 2009 rakennuskustannukset olivat 1,8 prosenttia pienemmät kuin vuotta aikaisemmin.

Vuonna 2008 rakentamisen työkustannukset nousivat 3,6 prosenttia. Työpanosten kustannukset jatkoivat kasvua vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä ollen 4,4 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2008. Toisella neljänneksellä työkustannusten kasvu hieman tasaantui 3,2 prosenttiin. Kasvun tasaantuminen jatkui kolmannella neljännekselläkin ollen 2,6 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuosi sitten. Marraskuussa 2009 työpanosten kustannusten kasvu tasaantui edelleen ollen 2,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Rakennustarvikkeiden hintojen nousuvauhti alkoi selvästi tasaantua jo vuoden 2008 lopulla. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä tarvikehinnat laskivat ja olivat 0,3 prosenttia, toisella neljänneksellä 2,5 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 3,2 prosenttia pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Marraskuussa 2009 rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 2,5 prosenttia. Tarvikepanosten osalta marraskuussa eniten laskivat betoniteräksen, rakenneteräksen, metallikatteiden ja sähköjohtojen hinnat. Nousua oli seinätasoitteiden, kyllästetyn puutavaran, valaisimien ja alakattojen hinnoissa.

Muiden panosten osalta rahoituksen hinta laski edelleen. Myös muottikalustojen ja konetöiden hinnat laskivat marraskuussa 2009.

Myös maarakennusalan kustannusten kasvussa tapahtui vuoden 2008 loppupuolella jyrkkä alaspäin suuntautuva muutos. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä maarakennusalan kokonaisindeksin kasvu hidastui 0,8 prosenttiin. Toisella neljänneksellä kustannukset olivat jo laskeneet 2,2 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä lasku jatkui ollen 4,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Maarakennusalan kustannukset laskivat 1,1 prosenttia vuoden 2008 marraskuusta vuoden 2009 marraskuuhun. Kokonaisindeksin laskuun vaikuttivat erityisesti korkojen lasku sekä metallituotteiden halpeneminen.

Talonrakentamisen kustannustason nousu on hidastunut niin nopeasti, että yleinen hintojen nousu eli inflaatio ylitti rakennuskustannusten nousun vuoden 2008 toisesta neljänneksestä alkaen. Tätä ennen rakennuskustannukset nousivat yhtäjaksoisesti yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi vuoden 2008 mittaan kunnes viimeisellä neljänneksellä myös kuluttajahintojen nousu vauhti alkoi hidastua ja vuoden 2009 puolivälissä se oli nollassa. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä kuluttajahinnat olivat jo 1,1 prosenttia miinuksella.

Rakennusalan suhdannetilan heikkeneminen ja sen tuoma kiristyvä kilpailu alalle sekä raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen lasku ja yleinen taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen tulevat hillitsemään rakentamisen kustannus- ja hintapaineita myös lähitulevaisuudessa.

Kuvio 3. Kustannusindeksien 2005=100 vuosimuutokset, %

Sivun alkuun

Rakennusalan työttömien määrä kasvoi vuonna 2009

Rakennusalan työttömien määrän kehitys noudattaa samoja suhdannekehityksen kulkujaksoja kuin rakentamisen volyyminkin kehitys. Rakennusalan työttömien määrä alkoi voimakkaasti kasvaa jo vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin rakennusalan työttömiä oli lähes 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä rakennusalan työttömiä oli noin 16 400 eli määrä oli kasvanut 48 prosenttia vuoden takaisesta.

Etenkin talonrakennusalalla avointen työpaikkojen väheneminen ja työttömyyden kääntyminen kasvuun on tapahtunut erittäin nopeasti uudisrakentamisen suhdannekäänteen seurauksena. Vuoden 2009 alkupuoliskolla talonrakentamisen avointen työpaikkojen määrät puoliintuivat vuodentakaisista. Kolmannella neljänneksellä rakennusalan avoimia työpaikkoja oli 45 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vielä vuotta aiemmin alalla oli kova pula ammattitaitoisesta työvoimasta, mutta uudisrakentamisen kysynnän voimakkaan vähenemisen vuoksi alan työvoimapula on hellittänyt ja työllisyysnäkymät selvästi synkentyneet. Toisaalta korjausrakentamisen puolella erikoisammattimiehistä on kova pula.

Myös rakennusalan työllisten määrä laski alkuvuovuodesta 2009, mutta laskuvauhti ei ollut yhtä jyrkkä kuin työttömien määrän kasvussa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla rakentamisen työllisten määrät laskivat 7 prosenttia. Kolmannella neljänneksellä laskua työllisten määrässä oli 9 prosenttia. Yhteensä rakennusalan työllisiä oli tuolloin noin 179 000. Uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaan talonrakentaminen työllisti 62 000, erikoistunut rakentaminen 95 000 ja maa- ja vesirakentaminen 22 000 henkeä. Maa- ja vesirakentamisessa työllisten määrät ovat pysyneet suhteellisen tasaisina, mutta vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä työllisten määrät laskivat 4 prosenttia.

Rakennusalan työllisten kokonaismäärän arviointia vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman käyttö toimialalla. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle.

Kuvio 4. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Rakennusyritysten vuoden 2009 heinä-syyskuussa maksaman palkkasumma laski 3 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä ansiotaso nousi 5,7 prosenttia ja työllisten määrä laski 9 prosenttia vuodentakaisesta.

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma laski vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä lähes 5 prosenttia. Talonrakennusalan työllisten määrä laski tällöin 15 prosenttia ja ansiotaso kasvoi 5,2 prosenttia. Maa- ja vesirakennusyritysten maksama palkkasumma vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin eli 0,4 prosenttia plussalla ja ansiotaso kasvoi 6 prosenttia.

Sivun alkuun

Rakennusalan suhdannenäkymä pysyi erittäin negatiivisena

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku (-31) pysyi hyvin alhaisella tasolla myös heinä-syyskuussa 2009. Lähellä nollaa oleva saldoluku kertoo, että vallitsevaan tilanteeseen ei odoteta juurikaan muutoksia. Mitä enemmän saldoluku poikkeaa nollasta sitä positiivisempia tai negatiivisempia odotukset ovat. Lähitulevaisuuden suhdannenäkymäodotuksissa on kuitenkin tapahtunut lievää kohentumista, sillä vuoden 2008 kahdella viimeisellä neljänneksellä nähtiin vielä synkempiä saldolukuja (-74 ja -68). Yhtä synkkiä saldolukuja on nähty viimeksi vuoden 2001 toisella neljänneksellä, jolloin saldoluku oli lukemassa -60. Vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä myös tilauskannan tasoa suhteessa normaaliin mittaava saldoluku tippui lukemaan -44.

Kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta kääntyivät laskuun jo vuoden 2007 loppupuolella. Kuluttajien luottamusindikaattorin lukema liikkui alkuvuonna 2008 noin 10 pisteen tasolla ja viimeisellä neljänneksellä indikaattori painui syvemmälle pakkaseen kuukausi kuukaudelta.

Vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen lukema oli jo hieman nousussa ollen kuitenkin vielä negatiivinen -3 pistettä. Kuluttajien luottamus talouteen nousi vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä selvästi ja pisteluku oli jo 9. Viimeisen neljänneksen pisteluku oli kasvanut 12:een. Kuluttajien odotukset Suomen tulevasta työttömyyskehityksestä ovat synkät, mutta oman ja Suomen talouden kehittymisestä uskoa vielä riittää.

Kuvio 5. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä väheni vuoden 2009 heinä-syyskuussa lähes viidenneksen edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Asuinrakennuksille myönnetyt luvat kuitenkin kasvoivat 11 prosenttia kuutioina mitattuna ja 22 prosenttia asuntojen lukumäärällä mitattuna. Muille kuin asuinrakennuksille myönnetyt lupakuutiot laskivat neljänneksellä.

Tammi-syyskuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 29 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on neljänneksen vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Kuutiomäärät vähenivät kaikissa rakennustyypeissä lukuun ottamatta maatalousrakennuksia. Rakennusluvan sai noin 18 500 uutta asuntoa, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin tammi-syyskuussa vuotta aiemmin.

Se kuinka paljon julkisen sektorin elvytystoimet ja oletettu korjausrakentamisen lisääntyminen pystyy jatkossa tätä hiipumista vaimentamaan, vaikuttaa oleellisesti rakennusalan tulevaan tuotantoon ja työllisyyskehitykseen.

Kuvio 6. Myönnetyt rakennusluvat

Sivun alkuun

Fokus: Korjausrakentamisen työtunnit voimakkaassa kasvussa vuonna 2009

Korjausrakentaminen on kasvanut melko tasaisesti 1970-luvulta alkaen. Ainoastaan 1990-luvun laman aikoihin, vuosina 1994-1997, korjausrakentamisen arvo on ollut suurempi kuin uudisrakentamisen. Laman väistyttyä uudisrakentaminen elpyi ja sen arvo nousi jälleen korjausrakentamisen yläpuolelle.

Vuosi 2007 oli vielä voimakasta uudisrakentamisen nousukautta, ja vuonna 2008 tapahtunut uudisrakentamisen kasvun taantuminen ei vielä näy näissä tilastoissa. Talonrakentamisen painopiste on kuitenkin siirtymässä uudisrakentamisesta rakennusten ylläpitoon ja korjausrakentamiseen.

Rakennuskannastamme lähes puolet on rakennettu 1960-1980-luvuilla. Suuret korjaukset, ns. peruskorjaukset tehdään yleensä 40-50 vuoden välein. Vuonna 2008 vuosittaisista asuntoyhteisöjen korjauskuluista yli puolet kohdistuikin juuri 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneisiin asuntoyhteisöihin. Yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä syntyneet 1960- ja 1970-lukujen kerrostalolähiöt ovat juuri nyt suurten korjauksien alla tai tulossa siihen ikään.

Kuvio 7. Talonrakentamisen tuotos 1980 - 2008 (vuoden 2000 hinnoin)

Sivun alkuun

Vuonna 2008 suuret, vähintään 20 hengen rakennusyritykset kasvattivat korjausrakentamisen liikevaihtoa lähes viidenneksellä. Vastaavasti uudisrakentaminen tämän kokoisissa yrityksissä supistui melkein 6 prosenttia. Vuoden 2008 korjausrakentamisen kasvu piti rakennusyritysten tuotannon vielä samalla tasolla kuin vuonna 2007.

Vuoden 2009 uudisrakentamisen volyymin voimakas lasku vei tuotantoa rajusti alas. Korjausrakentamisen lisääminen on yleensä katsottu rakentamisen suhdanteita tasaavana toimenpiteenä ja vuonna 2009 lisätyillä valtion korjausrakentamista koskevilla avustus- ja tukitoimilla pyritään tasaamaan rakentamisen taantumaa. Vuoden 2009 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi vuositasolla 3 000 euroon henkilöä kohden. Tämän uskotaan edelleen lisäävän kotitalouksien teettämiä asuntoremontteja sekä vähentävän harmaan työn osuutta asuntojen korjausrakentamisessa.

Vuoden 2009 korjausrakentamisen tuotannon kokonaistiedot valmistuvat vuoden loppupuolella, mutta ammattirakentajien suhdannetietojen perusteella voidaan tarkastella viime vuoden kehitystä. Ammattimaisella talonrakentamisella tarkoitettaan kaikkia niitä työllisiä, jotka toimivat joko pää- tai sivutoimessa rakentamisen toimialalla.

Korjausrakentamisen työtunnit kävivät kerran vuoden 2006 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin uudisrakentamisen työtunnit. Uudisrakentamisen kasvaessa aina vuoden 2008 loppupuolelle saakka korjausrakentamisen työtunnit pysyttelivät uudisrakentamisen alapuolella.

Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä korjausrakentamisen työtunnit saavuttivat supistuvan uudisrakentamisen. Uudisrakentamisen työtunnit ovat siitä lähtien laskeneet ja vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä työtunnit olivat 30 prosenttia pienemmät kuin vuotta aikaisemmin eli lähes saman verran (29 prosenttia) kuin uudisrakentamisen volyymi-indeksikin oli pienentynyt. Vastaavasti ammattirakentajat käyttivät korjausrakentamiseen vastaavana aikana 17 prosenttia enemmän työtunteja kuin vuotta aikaisemmin.

Kuvio 8. Talonrakentamisen ammattirakentajien työtunnit 2005 -2009

Seuraava rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy maaliskuussa 2010.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Kuvio 3. Tilastokeskus: Kustannusindeksit

Kuvio 4. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,

Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat

Kuvio 5. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,

Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto

Kuvio 6. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat

Kuvio 7. Korjausrakentaminen: Talonrakentamisen tuotos.

Kuvio 8. Korjausrakentaminen: Talonrakentamisen ammattirakentajien työtunnit

Päivitetty 14.1.2010