Kasvavat ja kannattavat terveyspalvelut kiinnostavat sijoittajia

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Samuli Rikama ja Maarit Lappalainen työskentelevät asiantuntijoina Yritysten rakenteet -yksikössä Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2010.

Yksityisten terveyspalvelujen tuotanto ja toimialan taloudellinen merkitys on 2000-luvulla lisääntynyt voimakkaasti. Myös ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneet toimialasta.
_____________

Yksityisen sektorin terveydenhuollon asiakaskunta koostuu pääasiassa tutkimuksistaan ja hoidoistaan itse maksavista asiakkaista sekä työterveyshuollon asiakkaista. Yhä lisääntyvässä määrin yksityiset palvelutuottajat voivat myös tuottaa yhteiskunnan varoin järjestettyjä palveluita eli ostopalveluita.

Yksityiset terveyspalvelut ovat monien muiden palvelujen tavoin kasvaneet erittäin ripeästi viime vuosina. Toimialan liikevaihto kaksinkertaistui vuosina 2000 - 08 ja henkilöstöäkin on toimialalle rekrytoitu puolet lisää. Tilinpäätöstietojen mukaan henkilöstökulut ovat kuitenkin samana aikana kasvaneet jopa liikevaihtoa nopeammin eli yli kaksinkertaistuneet. Tosin henkilöstön määrän ja työpanoksen arviointi toimialan luonteesta johtuen on hankalaa (ks. tarkemmin juttu tilastoinnista sivulla 28).

Vuonna 2008 terveyspalveluja tuottavia yksityisiä yrityksiä toimi Suomessa 14 000 ja toimiala työllisti yli 25 000 henkilöä. Vastaavasti vuosituhannen alussa toimineet 10 000 terveyspalvelun yritystä työllistivät noin 17 000 henkilöä. Yritysten suuri määrä paljastaa, että suurten lääkäriasemien ohella toimialalla toimii iso joukko yhden hengen yrityksiä ammatinharjoittajina.

Toimialan taloudellinen merkitys on huomattava, sillä vuonna 2008 yritykset keräsivät liikevaihtoa 2,5 miljardia euroa. Toimialan rakenteesta ja ammatinharjoittajien suuresta määrästä johtuen alle 250 henkeä työllistävillä pk-yrityksillä on erittäin suuri merkitys alalla. Nämä yritykset työllistivät reilut 18 000 henkilöä.

Yksityisten terveyspalvelujen henkilöstö, liikevaihto ja henkilöstökulut 2000 - 2008

Kannattavampi kuin muut palvelualat

Vaikka toimiala on liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitattuna kasvanut huimasti 2000-luvulla, niin kannattavuus on kuitenkin pysynyt melko vakaana. Yritysten lisääntyneet tuotot on käytetty mm. kasvaneisiin henkilöstökuluihin ja lisääntyneisiin ulkopuolisten palveluiden käyttöön. Nämä lienevät käytännössä ammatinharjoittajalääkäreiden palkkioita.

Kannattavuuden pieni lasku käyttökatteella mitattuna selittyy osittain sillä, että henkilöstökulut ovat viimeisimpinä vuosina kasvaneet liikevaihtoa nopeammin. Koko toimialan kannattavuus on kuitenkin hyvä, sillä kiinteiden kulujen kattamisen jälkeen toimialan käyttökate oli lähes 20 prosenttia tuotoista. Tämä on reilusti enemmän kuin palvelualoilla yleensä; liike-elämän palvelujen yritysten yhteenlaskettu käyttökateprosentti on ollut noin kymmenen.

Sivun alkuun

Kehitysnäkymät kiinnostavat ulkomaisiakin sijoittajia

Viime vuosina ovat ulkomaiset yritykset ja sijoittajat kiinnostuneet suomalaisista lääkäriasemista. Muutama Suomessa toimiva suuri lääkäriasema onkin vaihtanut omistajaa ja on nykyisin ulkomaisessa omistuksessa.

Ulkomaisen pääoman kiinnostus suomalaisiin lääkäriasemiin perustuu pidemmän aikavälin näkymiin ja kehityspotentiaaliin. Lisäksi toimialan hyvä kannattavuus lienee osaltaan lisännyt sijoittajien mielenkiintoa. Väestön vanheneminen kasvattaa vääjäämättä terveyspalveluiden kysyntää, jolloin investointien pitkän aikavälin odotusarvo on turvattu.

Lähteet:

OECD Health at a Glance 2009.

Vesa Ekroos: Terveydenhuollon palvelutuotanto (2004).

Tilastokeskus: Rakennetilastot
________________

Sivun alkuun

Hintaindeksi yksityisille terveyspalveluille

Kirjoittaja: Elina Pääkkö työskentelee asiantuntijana Hinnat ja palkat -yksikössä Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on kehittämässä hintaindeksiä, joka kuvaa yksityisten terveyspalvelujen hintakehitystä palveluja tuottavien yritysten näkökulmasta.

Yksityisten terveyspalvelujen hintaindeksi perustuu hintatietoihin, joita otokseen valikoituneet terveyspalveluja tuottavat yritykset raportoivat Tilastokeskukselle. Tiedonkeruu alkaa kuluvan vuoden alussa.

Indeksin painopisteet ovat työterveyshuollon palveluissa ja kuluttajille tuotetuissa palveluissa. Työterveyshuollon osalta seurataan lääkärien ja työterveyshoitajien vastaanottopalvelujen sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksien hintakehitystä. Tilastossa seurataan myös kotitalouksien käyttämien erikois- ja yleislääkäripalvelujen hintoja. Palvelutuotteista tiedonkeruun ulkopuolelle rajataan tässä vaiheessa muun muassa hammaslääkäripalvelut ja fysioterapiapalvelut sekä kuntien ja kuntayhtymien ostopalvelut.

Yksityisten terveyspalvelujen hintaindeksi tulee valmistuessaan osaksi palvelujen tuottajahintaindeksiä, joka kuvaa eri palvelutoimialojen hintakehitystä tuottajan näkökulmasta. Tällä hetkellä palvelujen tuottajahintaindeksin alla julkaistaan 26:a palvelujen hintakehitystä kuvaavaa indeksiä. Kokonaisindeksi kattaa tällä hetkellä hieman yli puolet markkinapalveluista. Toimialakattavuutta pyritään kasvattamaan tulevina vuosina edelleen. Indeksiä käytetään kansantalouden tilinpidon laskelmissa deflaattorina ja suhdanneindikaattorina kuvaamaan lyhyen aikavälin inflaatiopaineita.
________________

Sivun alkuun

Haastava toimiala tilastoinnille

Yksityisten terveyspalvelujen tilastointia tutkitaan ja kehitetään parhaillaan kahdessa toimialaan liittyvässä EU:n osittain rahoittamassa pilottihankkeessa. Terveyspalveluissa on käynnissä sekä tilinpäätös ja -rakennetilastoihin liittyvä selvitys että hintaindeksin kehittäminen yksityisille terveyspalveluille.

Yksityisen terveystoimialan toimintamalli on monelta osin varsin monimutkainen ja poikkeaa usein perinteisestä yritysten toiminnasta. Tämä aiheuttaa tilastoinnin suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta monenlaisia haasteita.

Esimerkiksi suurten lääkäriasemien palveluksessa on suoraan usein vain muutamia lääkäreitä, kun valtaosa lääkäriasemilla palvelevista lääkäreistä toimii ammatinharjoittajina lääkäriaseman tiloissa. Lääkärit maksavat tällöin vuokraa lääkäriasemalle vastaanottotiloistaan. Tällaisissa tapauksissa toimialan liikevaihto saattaa näyttää todellisuutta suuremmalta, sillä kertaalleen raportoidusta lääkäriaseman liikevaihdosta maksetaan ammatinharjoittajalääkäreiden palkkiot, jotka kertautuvat myös ammatinharjoittajien tuloina. Tyypillisesti lääkärit sekä fysioterapeutit toimivat ammatinharjoittajina, kun taas muu terveydenhoitohenkilöstö on kuukausipalkkaista.

Vuokralääkäreiden ja muun vuokratyövoiman käyttö on kasvava alue. Alalla toimii yksityisiä yrityksiä, jotka vuokraavat lääkäreitä ja terveydenhoitohenkilöstöä ja voivat ottaa hoitaakseen esimerkiksi julkisten terveyskeskusten päivystyksen tai koko toiminnan.

Toimialalla työskentelevän henkilöstön määrän ja työpanoksen arviointi on varsin hankalaa, sillä lääkärit voivat siis toimia hyvinkin erityyppisissä rooleissa ja harjoittaa ammattiaan julkisen viran lisäksi useilla yksityisillä lääkäriasemilla ja lisäksi vuokralääkäreinä. Esimerkiksi yksityisellä lääkäriasemalla parin viikkotunnin vastaanottoa pitävä lääkäri lasketaan ao. lääkäriaseman lääkärilukuun, vaikka työpanos olisikin ajallisesti marginaalinen. Tilanne on siis varsin erikoinen ja haastava moniin perinteisiin toimialoihin verrattuna.
________________

Terveyspalvelujen toimialaan kuuluu yksityisiä terveydenhuoltopalveluita ja -tutkimuksia tekevät yritykset, kuten sairaalapalvelut, hammashoito, fysioterapia, laboratoriotutkimukset, kuvauspalvelut, sairaankuljetuspalvelut sekä terveydenhuollon muiden laillistettujen ammattihenkilöiden tuottamat terveyspalvelut. Suurimmat yksityisten terveyspalvelujen tuottajat ovat usein monitoimialaisia: ne tuottavat sekä lääkäripalveluja, sairaalapalveluja että laboratorio- ja kuvantamispalveluja.

Artikkelin yksityisen sektorin lukuihin ei kuulu julkinen terveydenhuolto.

Päivitetty 18.2.2010