Taidealalla ennätysmäärä työttömiä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Jukka Ekholm toimii suunnittelijana Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 1/2010.

Taideammateissa oli viime vuonna 4 270 työtöntä työnhakijaa. Joissakin ammateissa työttömien määrä jopa kaksinkertaistui.
_____________

Työttömien työnhakijoiden määrä taideammateissa lisääntyi viime vuonna yli 30 prosentilla vuoteen 2008 verrattuna. Taidealan ammatteihin on tässä laskettu arkkitehdit ja rakennusarkkitehdit, kirjailijat, kuvataiteilijat, muotoilijat, valokuvaajat, elokuvaajat, näyttämötaiteilijat, muusikot, ohjaajat, näyttämömestarit sekä eräät muut taide- ja viihdealan ammatit.

Taidealan työttömyys on noussut myös muualla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa työttömiä taiteilijoita oli jo vuoden 2008 lopussa 63 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, ja alan työttömyysprosentti oli kaksinkertainen muuhun ammattityövoimaan verrattuna.

Suuria ammattikohtaisia eroja

Työllisyyden kehitys sekä taantuman vaikutus on hyvin erilaista eri ammattialoilla. Lama-aikana 1990-95 Suomen koko työllinen työvoima pieneni noin 17 prosentilla. Työllisten taiteilijoiden kokonaismäärä putosi vain vajaat 3 prosenttia mutta työllisten arkkitehtien määrä lähes 25 prosenttia.

Työttömien arkkitehtien, taittajien, naamioijien ja kevyen musiikin laulajien joukko on kasvanut 60-70 prosentilla vuodesta 2008 vuoteen 2009. Eräissä pienissä taideammateissa prosentuaalinen kasvu on suurempikin. Määrällinen kasvu on suurin graafisilla suunnittelijoilla, 376:sta 515:een. Kasvusta huolimatta työttömiä arkkitehteja on niukasti kolmannes 1990-luvun lamavuosista. Myös muusikoiden työllisyys on selvästi parempi kuin 1990-luvulla, mutta työttömien kuvataiteilijoiden, ohjaajien ja näyttämömestarien määrä on kaksinkertaistunut.

Sivun alkuun

Useat toimenpiteet lisänneet työttömien määrää

Työ- ja elinkeinoministeriön uusi ohje vapaiden ja freelancereina toimivien taiteilijoiden työttömyysturvasta tuli voimaan vuonna 2009. Työttömiksi onkin nyt kelpuutettu taiteilijoita, jotka aikaisemmin olivat työttömyysturvan ulkopuolella eivätkä mukana luvuissa. Osa työttömien määrän kasvusta viime vuonna selittyy näin. Myös työnhakuun aktivoimiskampanjat sekä koulutuspoliittiset toimet (esimerkiksi ammattikorkeakoulujen perustaminen ja opiskelijapaikkojen lisääminen) ovat kasvattaneet taidealan työttömien määrää. Se pysyi suhteellisen korkeana myös nousukaudella, jolloin työttömien kokonaismäärä laski selvästi (ks. kuvio).

Työttömät työnhakijat taidealan ammateissa ja kaikissa ammateissa 1991-2009 1)

1) Taideammateissa lokakuun tiedot, kaikissa ammateissa vuosikeskiarvot. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto.

Kymmenvuotisjaksolla 1996-2005 kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden määrä yli kaksinkertaistui 24 000:sta 56 000:een, kun tutkinnon suorittaneen työvoiman kokonaismäärä kasvoi ainoastaan 21 prosenttia. Kulttuurialaan luetaan taiteiden lisäksi viestintä- ja informaatioala sekä kulttuurin ja taiteen tutkimus. Kulttuurialalla työttömyysaste onkin ollut pitkään 4-5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikilla koulutusaloilla keskimäärin. Työttömyyden vähentämiseksi Opetushallitus on suunnitellut opiskelijamäärän supistamista joillakin taiteenaloilla.

Lähteet:

Artists in a Year of Recession: Impact on Jobs in 2008. NEA Research Note 97 / March 2009.

Hanhijoki ym. (2009). Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020. Väliarvio 2009. Opetushallitus.

Karhunen, Paula & Rensujeff, Kaija (2006). Taidealan koulutus ja työmarkkinat. Taiteen keskustoimikunta, tutkimusyksikön julkaisuja 31.

Karttunen, Sari (2004). Taiteilijoiden lukumäärän kehitys 1950-luvulta 2000-luvulle - kasvaako työvoima työllisyyttä nopeammin? Teoksessa: Taiteilija Suomessa - taiteellisen työn muuttuvat edellytykset. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja 28.

Tilastokeskus, Henkilötilastot: koulutus.

Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto.

Päivitetty 7.5.2010