Toisilla työtä on liikaa, toisilla liian vähän
- Piilotyöttömätkin ovat vailla työtä
- Työnhakuun turhautuminen on yleistä
- Nuoret työlliset haluaisivat lisää työtä
- Monelle riittäisi vähempikin työ
- Olisiko työn jakaminen mahdollista?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Työnhakuun turhautuminen on yleistä
Piilotyöttömyys voidaan helposti tulkita löysäilyksi. Haluaako ihminen oikeasti työtä, jos ei ole edes työpaikkailmoituksia seurannut? Kaikki potentiaaliseen työvoimareserviin kuuluvat eivät ehkä ole aivan vakavissaan pyrkimässä työllistymään. Esimerkiksi nuorten elämässä opiskelu saattaa olla etusijalla, vaikka moni voisi työtäkin tehdä sopivan tilaisuuden tullen.
Piilotyöttömyyteen liittyy kuitenkin yksi huolestuttava asia: työnhausta luopuminen siksi, ettei usko työtä olevan saatavilla. Moni piilotyötön on etsinyt aikansa, mutta luovuttanut, koska työnhaussa ei ole tärpännyt. Tämä työnhakuun turhautuminen on yleisin perustelu sille, ettei piilotyötön ole aktiivisesti etsinyt työtä.
Vuonna 2009 joka kolmas piilotyöttömistä uskoi, ettei työtä ole saatavilla. Toinen yleinen syy on opiskelu, jonka mainitsi syyksi noin 18 prosenttia piilotyöttömistä. Yli viidennes ei osannut kertoa mitään erityistä syytä työnhausta luopumiselle.
Piilotyöttömyyden syyt vaihtelevat ymmärrettävästi iän mukaan. Opiskelu on yleisimmin syynä siihen, että alle 25-vuotias ei ole etsinyt työtä aktiivisesti; sen mainitsi vuonna 2009 syyksi 44 prosenttia nuorista piilotyöttömistä. Työnhakuun turhautuminen ei silti ole nuorillekaan vierasta, sillä sen ilmoitti syyksi 25 prosenttia.
Erityisen yleistä työnhakuun turhautuminen on 55 vuotta täyttäneillä piilotyöttömillä, joista noin puolet mainitsi sen syyksi aktiivisesta työnhausta luopumiseen. Tässä ikäryhmässä on myös jo eläkkeelle jääneitä, jotka eivät varsinaisesti etsi työtä, mutta olisivat kuitenkin valmiita sitä tekemään, mikäli kiinnostavaa työtä ilmaantuisi.
Päivitetty 15.3.2010