Rakentamisen toimialakatsaus IV/2009

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Jukka Oikarinen (09) 1734 2969
Sähköposti:rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Vuoden 2009 lopun ja 2010 alun myönnettyjen rakennuslupien määrän kasvu ja EK:n suhdanneindikaattorin lukujen kehitys luo myönteistä perustaa paranevalle kehitykselle rakentamisen sektorilla. Asuinrakentamisen myönteinen kehitys näkyy myös aloitusten vahvana kasvuna. Muiden rakentamista kuvaavien lukujen valossa ei näytä vielä kovinkaan valoisalta, mutta yritysten liikevaihto ja työllisyys reagoivat tuotannon muutokseen tyypillisesti pienellä viiveellä.

Näyttää siltä, että rakentamisen sektori vajosi lamaan asuinrakentamisen hiipumisen perässä ja nyt sieltä myös oltaisiin nousemassa asuinrakentamisen viriämisen myötä. Sen sijaan muun kuin asuinrakentamisen luvat ja aloitukset ovat jatkaneet reilun viidenneksen laskuaan.

Talonrakentamisen käynnissä oleva tuotanto ei ole vielä lähtenyt toipumaan, mutta tuotannon väheneminen on alkanut hidastua. Tosin vuoden takaiset vertailuluvut olivat jo laskussa joten käynnissä oleva tuotanto laskee jo toista vuotta. Rakennuskustannusten viime kuukausien aikana tapahtunut lasku antaa viitteitä siitä, että kehityksen jatkuessa saman kaltaisena rakennuskustannukset kääntyvät pian kasvuun.

Tuotannon laskiessa myös rakennusyritysten työllistämien rakennusmiesten määrä on laskenut, kuten myös rakennusyritysten liikevaihto. Talonrakentamisen osalta työllisyystilanne on synkentynyt vuoden loppua kohti, sen sijaan maa- ja vesirakentamisen ja erikoistuneen rakennustoiminnan osalta työllisyystilanne ei ole enää loppuvuonna heikentynyt. Rakennusalan työttömien määrä alkoi kasvaa voimakkaasti jo vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin rakennusalan työttömiä oli 14 200. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä rakennusalan työttömiä oli noin 18 800 eli työttömien määrä oli kasvanut kolmanneksella vuoden takaisesta. Samaan aikaan rakentamisen työllisten määrä on laskenut 6 prosenttia eli tämän verran henkilöitä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelle tai toisille toimialoille. Rakentamisen toimialan muutokset ovat lähes kokonaan talonrakentamisen toimialalta tulevia muutoksia.

Yleisen talouden kehittymisen kannalta usein parhaita ennakoijia ovat olleet kuluttajat. Kuluttajabarometrin osoittama kuluttajien luottamus talouteen on kasvanut viime kuukausina ja tältä pohjalta olisi lupa odottaa talouden kääntymistä kasvuun, mikä johtaa yleensä myös rakennusinvestointien piristymiseen. Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen tulevasta työttömyyskehityksestä ovat edelleen synkät, mutta näkemykset oman ja Suomen talouden kehittymisestä olivat valoisat.

Sivun alkuun

Uudisrakentamisen volyymin lasku hidastuu

Uudisrakentamisen volyymin lasku jatkui edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Käynnissä olevat rakennustöiden volyymi väheni 23 prosenttia. Volyymin supistuminen alkoi vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä ja voimakkainta volyymin supistuminen oli kolmannella vuosineljänneksellä 2009, jolloin volyymi supistui 29 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Asuntorakentamisen volyymin lasku hidastui merkittävästi vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Aiempien neljänneksien lähes kolmanneksen lasku hidastui 13 prosenttiin. Asuinrakentamisen volyymin lasku on kuitenkin jatkunut jo hyvin pitkään, sillä väheneminen alkoi jo vuoden 2007 puolivälissä ja on jatkunut siitä lähtien yhtäjaksoisesti. Vuonna 2008 asuinrakentamisen volyymi supistui lähes 16 prosenttia vuodesta 2007. Vuonna 2009 asuinrakentamisen volyymin väheneminen kiihtyi 26 prosenttiin.

Muun rakentamisen osalta volyymin lasku on päinvastoin kiihtynyt. Muun rakentamisen volyymin kasvu kääntyi laskuksi vuoden jo 2008 viimeisellä neljänneksellä. Viime vuoden lopulla muun kuin asuinrakentamisen volyymi oli lähes kolmanneksen laskussa.

Vuonna 2009 myönnettiin rakennuslupa lähes 27 000 asunnolle, mikä on samalla yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Rakennuslupien määrä ylsi edellisvuoden tasolle vuoden jälkipuoliskon, erityisesti viimeisen neljänneksen vahvan kehityksen ansiosta. Asuinrakentamista on tarkasteltu laajemmin katsauksen lopussa olevassa fokuksessa.

Vuonna 2009 rakennustöitä aloitettiin kuutioilla mitattuna 26 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Aloitusten väheneminen hidastui merkittävästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Aloitukset olivat enää 3 prosenttia pakkasella. Laskun hidastuminen johtuu nimenomaan asuinrakennusten aloitusten hyvin vahvasta piristymisestä. Aloitusten vahvan kasvun voi olettaa näkyvän asuinrakentamisen volyymissä lähiaikoina. Muiden rakennusten aloitukset sen sijaan vähenivät edelleen viidenneksen tahdilla. Liike- ja toimistorakennusten aloitukset vähenivät loka-joulukuussa lähes viidenneksen vuoden takaiseen verrattuna. Aloitukset kasvoivat liikenteen julkisten palvelurakennusten ja hoitoalanrakennusten sekä opetusalan rakennusten ryhmissä.

Kaikkiaan vuoden 2009 käynnistettiin uudisrakennustöitä 30,8 miljoonan kuutiometrin edestä. Aloitusten kuutiot jakautuivat vuoden sisällä neljänneksittäin seuraavasti: ensimmäisellä neljänneksellä aloitettiin 16 prosenttia vuodentuotannosta, toisen ja kolmannen neljänneksen osuus oli noin 30 prosenttia ja viimeisen neljännesten osuus 24 prosenttia. Vuodesta 2007 alkaen kahden ensimmäisen neljänneksen osuus aloituksista on pienentynyt noin 5 prosenttiyksiköllä. Vastaavasti vuoden kahden viimeisen neljänneksen osuus on kasvanut.

Kuvio 1. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto laskee edelleen kaksinumeroisin luvuin

Rakennusyritysten liikevaihto laski edelleen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Liikevaihto laski reilut 12 prosenttia. Rakennusyritysten liikevaihdon voimakas kasvu jatkui tasaisen vahvana aina vuodelle 2008. Vielä vuoden 2008 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvu oli vahvaa, mutta viimeisellä neljänneksellä tapahtui käänne liikevaihdon kehityksessä ja kasvu pysähtyi. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä rakennusyritysten liikevaihto väheni ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen.

Talonrakentamisessa liikevaihdon lasku on hidastunut alkuvuoden noin viidenneksen laskusta viimeisen neljänneksen 10 prosentin laskuun. Vuoden 2009 alun talonrakennusyritysten liikevaihdon voimakas lasku lieveni selvästi loka-joulukuussa. Talonrakennusyritysten liikevaihdon kasvun huippuvuosi oli 2007, jolloin jokaisella neljänneksellä liikevaihto kasvoi viidenneksellä. Käänne tapahtui vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto kääntyi laskuun ensimmäisen kerran sitten vuoden 2003 jälkeen.

Maa- ja vesirakentamisen liikevaihdon lasku on kiihtynyt loppuvuotta kohti, viimeisellä neljänneksellä laskua kertyi jo 16 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto kasvoi vahvana vielä koko vuoden 2008, mutta vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kääntyi laskuun vuoden takaisen verrattuna.

Myös erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto laski talonrakennuksen toimialaa nopeammin ollen miinuksella 13 prosenttia. Erikoistuneen rakennustoiminnan yritysten liikevaihdon supistuminen alkoi vuoden 2009 alussa. Erikoistunut rakennustoiminta on TOL 2008 -uudistuksen mukaan tuoma kokonaan uusi rakentamisen päätoimiala. Uuteen toimialaluokkaan kuuluvat rakennusten ja rakennelmien purku, rakennuspaikan raivaus ja muut rakentamista edeltävät valmistelutyöt sekä talonrakennuksen että maa- ja vesirakennuksen asennus- ja viimeistelytyöt.

Voimakkaimmin liikevaihto on laskenut alle 50 hengen yrityksissä talonrakentamisen ja erikoistuneen rakentamisen toimialoilla. Maa- ja vesirakentamisen toimialalla liikevaihto on laskenut eniten suurimmissa yrityksissä (>249 henkilöä) ja pienimmissä, alle 50 hengen yrityksissä.

Kuvio 2. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Toimialapohjaisissa suhdannetilastoissa on vuoden 2009 alusta otettu käyttöön uusi toimialaluokitus TOL 2008 ja perusvuosi 2005=100. Rakentamisen liikevaihtokuvaajan siirtymisestä TOL 2008 -toimialaluokitukseen on uutinen tilaston kotisivulla.

Sivun alkuun

Rakentamisen kustannusten lasku kääntymässä takaisin kasvuksi?

Uudisrakentamisen panoskustannuksia kuvaavan rakennuskustannusindeksin huhtikuussa 2009 alkanut lasku alkaa osoittaa loppumisen merkkejä, miinusmerkkisten muutosprosenttien lähestyessä nollaa. Vuoden 2010 helmikuussa rakennuskustannusindeksin vuosi muutos oli enää 0,2 prosenttia miinuksella, kun lasku oli suurimmillaan 2,5 prosenttia lokakuussa 2009 vuoden takaiseen verrattuna. Edelliseen kuukauteen verrattuna rakennuskustannukset ovat olleen ajoittain pienoisessa nousussa, mutta positiivisia muutoksia ei ole vielä tullut useampaan peräkkäiseen kuukauteen. Tarvikekustannukset ja muut panokset ovat olleet laskussa, mutta työpanoksen kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet suhteellisen tasaisesti.

Maarakennusalan kustannukset kääntyivät kasvuun 2010 tammikuussa. Tätä ennen kustannukset olivat laskeneet yhtäjaksoisesti toukokuusta 2009.

Talonrakentamisen kustannustason nousu on hidastunut niin nopeasti, että yleinen hintojen nousu eli inflaatio on ylittänyt rakennuskustannusten nousun vuoden 2008 toisesta neljänneksestä alkaen. Tätä ennen rakennuskustannukset nousivat yhtäjaksoisesti yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Maarakennusalan kustannukset muutos alitti yleisen hintojen muutoksen joulukuussa 2008. Siitä alkaen ero kasvoi kunnes marraskuussa 2009 maarakennuskustannukset laskivat jo inflaatiota hitaammin ja joulukuusta alkaen maarakennuskustannukset ovat olleet kasvussa vuoden takaiseen verrattuna.

Rakennusalan suhdannetilan voimakas heikkeneminen ja sen tuoma kiristynyt kilpailu alalla yhdistettynä raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen laskuun teki tilaa 2009 rakennuskustannusten laskulle. Yleinen taloudellisen epävarmuuden hälvetessä ja talonrakennustuotannon osoittaessa piristymisen merkkejä kustannusten lasku näyttää toteutuneiden lukujen valossa olevan päättymäisillään.

 

Kuvio 3. Kustannusindeksien 2005=100 vuosimuutokset, %

Sivun alkuun

Rakennusalan työttömien määrä kasvu hidastui loka-joulukuussa 2009

Talonrakentamisen tuotannon yli viidenneksien lasku vuoden neljänneksellä näkyy myös rakennusalan työttömien määrän kasvuna. Talonrakentamisen työttömien määrä kasvoi kolmanneksella vuoden takaiseen verrattuna, mutta työttömien määrän kasvu kuitenkin hidastui parista aiemmasta neljänneksestä. Rakennusalan työttömien määrä alkoi voimakkaasti kasvaa jo vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin rakennusalan työttömiä oli lähes 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2009 lopussa rakennusalan työttömiä oli noin 18 800 eli mikä oli kasvanut 32 prosenttia vuoden takaisesta.

Uudisrakentamisen suhdannekäänne tapahtui kahdessa vaiheessa. Asuinrakentamisen volyymi oli alkanut laskea jo vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä. Muun rakentamisen kasvu piti kuitenkin talonrakentamisen kokonaismäärää kasvussa aina 2008 toiselle neljännekselle. Talonrakentamisen volyymin käännyttyä laskuun työttömien määrä kääntyi kasvuun jo seuraavalla neljänneksellä.

Avoimet työpaikat ovat vähentyneet erityisesti talonrakentamisen toimialalla. Vuoden 2009 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä talonrakentamisen avointen työpaikkojen määrät puoliintuivat vuodentakaisista. Viimeisellä neljänneksellä rakennusmiehiä tarvittiin jo edellisen vuoden tahtiin, sillä avointen työpaikkojen määrä ei enää pienentynyt. Talonrakennusalan työttömien määrän kasvu hidastui 32 prosenttiin. Reilua vuotta aiemmin työttömien määrä väheni. Toisaalta ammattirakentajien työtunnit osoittavat korjausrakentamisen työtuntien kasvaneen, joten sillä puolella erikoisammattimiehille löytyy töitä.

Talonrakennusalan työllisten määrä laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Työllisten määrän väheneminen alkoi 2008 toisella neljänneksellä ja siitä asti talonrakentamisen työllisten määrä on vähentynyt kiihtyen aina vuoden 2009 viimeisen neljänneksen 18 prosentin vähenemiseen työllisten määrässä. Talonrakennusalan työllisiä oli vuoden lopulla noin 172 000. Uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaan talonrakentaminen työllisti 62 000, erikoistunut rakentaminen 95 000 ja maa- ja vesirakentaminen 22 000 henkeä.

Talonrakennusalan työllisten kokonaismäärän arviointia vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman käyttö toimialalla. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle.

Kuvio 4. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Rakennusyritysten vuoden 2009 loka-joulukuussa maksama palkkasumma laski 4 prosenttia edellisvuodesta. Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma laski vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä lähes 6 prosenttia. Maa- ja vesirakennusyritysten maksama palkkasumma vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä oli 4 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Sivun alkuun

Rakennusalan suhdannenäkymät toipuvat

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku (-10) toipui vahvasti loka-joulukuussa 2009. Lähellä nollaa oleva saldoluku kertoo, että vallitsevaan tilanteeseen ei odoteta juurikaan muutoksia. Mitä enemmän saldoluku poikkeaa nollasta sitä positiivisempia tai negatiivisempia odotukset ovat. Lähitulevaisuuden suhdannenäkymäodotuksissa on kuitenkin tapahtunut selvää kohentumista, sillä vuoden 2008 kahdella viimeisellä neljänneksellä nähtiin vielä synkempiä saldolukuja (-74 ja -68). Yhtä synkkiä saldolukuja on nähty viimeksi vuoden 2001 toisella neljänneksellä, jolloin saldoluku oli lukemassa -60. Viimeisin lukema on jo hyvin lupaava myös barometrin alkuvuoden lukuihin nähden. Tilauskantojen osalta saldoluvut ovat edelleen hyvin negatiiviset.

Kuluttajien luottamus talouteen vahvistui edelleen hieman helmikuussa kuten parina aiempanakin kuukautena. Kuluttajien luottamuksen muutokset ovat aiemmin ennakoineet hyvin talouden muutoksia. Tästä syystä viimeaikaiset kuluttajabarometrin tulokset valavat uskoa vahvistuvasta taloudesta.

Vuoden 2010 ensimmäisten kuukausien lukemat ovat olleet hieman nousussa ja pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Huhtikuussa pisteluku oli kasvanut 15,9:ään tammikuun 14,4:stä. Kuluttajien kuva omasta ja varsinkin Suomen taloudesta oli valoisa. Sen sijaan näkemykset yleisestä ja myös omasta työttömyydestä olivat helmikuussa edelleen synkät.

 

Kuvio 5. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Myönnetyt rakennuslupakuutiot vähenivät vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä peräti 55 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Lupien tarjoama lähitulevaisuuteen on hyvin kaksijakoinen. Asuinrakennuksille myönnetyt luvat kasvoivat peräti 55 prosenttia kuutioina mitattuna ja 68 prosenttia asuntojen lukumäärällä mitattuna. Sen sijaan muille kuin asuinrakennuksille myönnettyjen lupakuutioiden määrät laskivat viidenneksellä.

 

Kuvio 6. Myönnetyt rakennusluvat

 

Sivun alkuun

Fokus: Rakennustuotanto heräilee asuntorakentamisen johdolla

Vuoden viimeisellä neljänneksellä myönnettiin rakennuslupia asuinrakentamiseen huikeaan tahtiin aikaisempiin kuukausiin verrattuna. Asuntotuotannon vuonna 2007 alkanut lasku on kääntymässä kasvuun. Asuntorakentamisen aloitukset tukevat tätä käsitystä. Lupia ei ole haettu varastoon vaan asuinrakennustuotantoa on käynnistetty nopeaan tahtiin. Asuntorakentamisen aloitusten voimakas kasvu on jo loiventanut volyymin laskua. Mikäli asuntoaloituksen muutos pysyy alkuvuonna nollan tuntumassa tai kasvun puolella tulee käynnissä olevan rakennustuotannon määrä kasvamaan kuluvana vuonna.

Erityisesti kerrostaloasuntojen rakentamisen viriäminen on ollut voimakasta vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden viimeisellä neljänneksellä alettiin rakentaa noin 3 700 kerrostaloasuntoa, mikä on reilut 200 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Samana ajankohtana omakotitalojen aloitukset kasvoivat 43 prosenttia ja rivitalojen 54 prosenttia. Omakotitaloja aloitettiin noin 2 500 ja rivitaloja noin 670 asunnon verran.

Kerrostaloasuntojen kappalemääräinen kasvu alkoi jo viime vuoden toisella neljänneksellä, jolloin oltiin 4,5 prosentin kasvussa. Omakotitalojen ja rivitalojen osalta asuntojen kappalemääräiset aloitukset kääntyivät kasvuun vasta vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä.

Asuntojen vähäinen tarjonta yhdessä halvan rahan kanssa ovat pitäneet asuntojen hinnat korkealla tasolla. Viime vuoden asuntojen hintojen muutamien prosenttiyksiköiden lasku on kääntymässä jälleen nousuksi, ellei ennen seuraavaa talouden nousua lisääntyvä työttömyys ja mahdollinen korkojen nousu käännä hintoja laskuun.

Ennen nykyistä taloudellisen surkeuden tilaa ARA -tuotanto (valtion tukema asuntotuotanto) oli 2000-luvulla vähentynyt alimmillaan lähes noin 10 prosenttiin tuotannosta. Valtion elvytystoimien seurauksena ARA-tuotanto kasvoi vuonna 2009 peräti 14 000 asuntoon, mitä voidaan pitää poikkeuksellisen suurena määränä. Tämä on leijonan osa asuntojen 23 000 aloitetusta asunnosta. Mielenkiintoinen kysymys on myös se mille tasolle ns. ARA -tuotanto jatkossa asettuu kun elvytystoimia aletaan purkaa.

Kuvio 7. Asuntotuotanto, liukuva vuosisumma

Sivun alkuun

Pääkaupunkiseudulle myönnettyjen rakennuslupien kehitys poikkeaa melkoisesti koko maassa myönnettyjen rakennuslupien kehityksestä. Kokomaassa myönnetyt rakennusluvat kasvoivat 2003-2005 välisen ajan, mutta pääkaupunkiseudulle myönnettyjen rakennusluvat ovat käytännössä laskeneet koko 2000 -luvun. Kerrostaloasunnoille myönnettyjen lupien määrä suhteessa rivi ja omakotitaloille myönnettyihin lupiin on kasvanut vuodesta 2006 alkaen ja tämä kehitys on voimistunut vuodesta 2008 alkaen. Pääkaupunkiseudulla myönnettyjen rakennuslupien määrä on vuosina 2006-2009 vuosisummina tarkastellen asettunut reiluun 6000 asuntoon, joista noin 5 000 on kerrostaloasuntoja ja rivitaloja ja omakotitaloja on molempia noin 200. Vuoden 2009 lopulla rakennuslupien myöntämisessä tapahtunut kasvu nosti pääkaupunkiseudun asuntolupien määrän 7 000, korkeammalle kuin pitkään aikaan.

Koko maan tasolla 27 000 asuinrakentamisen luvasta 7 000 myönnettiin pääkaupunkiseudulla eli vuositasolla noin neljännes asunnoista rakennettaisiin pääkaupunkiseudulle.

Kuvio 8. Myönnetyt rakennusluvat asuinrakentamiseen pääkaupunkiseudulla, liukuva vuosisumma

 

Seuraava rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy kesäkuussa 2010.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1.    Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 3. Tilastokeskus: Kustannusindeksit
Kuvio 4. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,
Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
Kuvio 5. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,
Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto
Kuvio 6. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat, liukuva vuosisumma
Kuvio 7. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat asuinrakentamiseen pääkaupunkiseudulla, liukuva vuosisumma
Kuvio 8. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat asuinrakentamiseen pääkaupunkiseudulla

Päivitetty 26.3.2010