Kotitalouksien velkataakka kasvanut Suomessa vauhdilla
- Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu keskikastiin
- Erojen taustalla rahoitus- ja asuntomarkkinoiden erityispiirteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Olli Kannas työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 2/2010.
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut nopeasti 1990-luvun
alkupuolelta lähtien paitsi Suomessa myös koko euroalueella.
Vaihtelu eri EU-maiden välillä on huikea, Puolan noin 40 prosentin
velkaantumisasteesta Tanskan yli 320 prosenttiin. Suomi sijoittuu
mittarilla Euroopan maiden keskikastiin. Muihin Pohjoismaihin
verrattuna Suomi on edelleen varsin maltillisesti velkaantunut
kansa.
______________
Kotitalouksien velkaantumisaste on merkittävä kansantaloudellinen indikaattori. Kotitalouksien velkaantuminen säätelee muun muassa kotitalouksien kulutuskysyntää sekä nousu- että laskusuhdanteessa. Noususuhdanteessa lisääntyvä velka voimistaa kokonaiskysyntää ja siten kiihdyttää talouskasvua. Laskusuhdanteessa vanhat velkasitoumukset ovat kotitalouksien rasitteena ja omalta osaltaan vähentävät kulutusta.
Velkaantumisaste mittaa viimekädessä kykyä suoriutua takaisinmaksusitoumuksista. Mitä suuremmaksi velkataakka kasvaa, sitä herkempi kotitalouksien talous on myös korkokehitykselle. Korkoherkkyyteen liittyy olennaisesti myös lainojen korkosidonnaisuus.
Viime vuosien alhainen korkotaso on pitänyt kotitalouksien lainanhoitomenot maltillisina. Korkojen nopea nousu voi kuitenkin aiheuttaa vaikeuksia kotitalouksille maissa, joissa velkaantumisaste on korkea ja suurin osa lainoista on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Kotitalouksien osuus koko Suomen yksityisen sektorin velkaantumisesta on jo noin neljännes. Näin ollen myös Suomessa kotitalouksista on tullut merkittävä tekijä koko rahoitusmarkkinoiden vakautta ajatellen.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu keskikastiin
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut nopeasti 1990-luvun alkupuolelta lähtien paitsi Suomessa myös koko euroalueella. Euroopan keskuspankin tilastojen mukaan euroalueen kotitalouksien velkaantumisaste oli 77,5 prosenttia vuonna 1999. Vuonna 2008 se ylsi jo yli 100 prosenttiin.
Kehityskululle on löydettävissä useita syitä muun muassa rahoitusmarkkinoiden vapautumisesta, höllentyneistä luotonantokriteereistä, vakuusvaatimusten pienentymisestä, pidentyneistä laina-ajoista, alhaisesta korkotasosta ja asuntojen hintojen noususta. Lisäksi eri maissa tehdyt asunnonostoa sekä asuntolainaehtoja helpottavat politiikkamuutokset, kuten erilaiset veroedut ja valtion lainatakausjärjestelmät, ovat vaikuttaneet kehitykseen.
Kansainvälistä vertailua tehtäessä silmiinpistävää on kotitalouksien velkaantumisasteen tason suuri vaihtelu eri maiden välillä. EU-maissa velkaantumisaste vaihtelee Puolan noin 40 prosentin ja Tanskan yli 320 prosentin välillä. Kun Euroopan maita verrataan keskenään, Suomi sijoittuu runsaan 100 prosentin velkaantumisasteella joukon keskikastiin. Suomi on kohonnut mittarilla hieman koko euroalueen yläpuolelle.
Suomi on kuitenkin esimerkiksi Pohjoismaiden keskinäisessä vertailussa varsin maltillisesti velkaantunut kansa. Tanskan jättimäisen velkataakan lisäksi sekä Islannissa että Norjassa kotitalouksien velkakanta on jo kaksinkertainen nettotuloihin verrattuna, ja Ruotsissakin velkaantumisaste on kohonnut jo 133 prosenttiin.
Kotitalouksien velkaantumisaste Euroopassa vuonna 2008
*Vuosi 2007.
Sisältää myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt. Tällä hetkellä laajan kansainvälisen vertailun tekeminen
ei ole mahdollista pelkästään kotitaloussektorille.
Lähde: Eurostat
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 15.4.2010