Ansiotaso kehittyy työnantajan ja iän mukaan

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Antti Katainen on yliaktuaari Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2010.

Nuoret työskentelevät enimmäkseen yksityisellä ja vanhemmat julkisella sektorilla. Palkat vaihtelevat merkittävästi työntekijän iän mukaan.

Työn näkökulmasta elämänkulku jakautuu nuoruuteen, opiskeluaikaan, aktiiviseen työikään ja eläkevaiheeseen. Työura alkaa kuitenkin jo aikaisemmin lasten haaveillessa vaikkapa poliisin tai leipurin ammatista.

Jollekin työuralla eteneminen on kaikki kaikessa, joku toinen on tyytyväinen kun saa työnsä tehdyksi. Joku tekee uraa nuorena, toinen taas vanhempana. Opiskeluajalla on ratkaiseva merkitys työhön sijoittumisen ja työuran pituuden kannalta. Pitkittyneet opinnot ja lyhytaikaiset työsuhteet työuran alkuvaiheessa saattavat myöhentää työelämään kiinnittymistä. Varhaista eläkkeelle jäämistä puolestaan voi lisätä voimavarojen riittämättömyys tai työpaikkojen ikääntyviä syrjivä ilmapiiri.

Vertaan artikkelissani työuria ja palkkoja iän, työnantajasektorin, ammatin, alueen ja sukupuolen mukaan. Tarkasteluissa käytetään Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston aineistoa vuodelta 2008.

Työuraansa aloitteleva sijoittuu usein yksityiselle sektorille

Kokoaikaisista palkansaajista noin 16 prosenttia oli alle 30-vuotiaita ja noin 38 prosenttia 30-44-vuotiaita vuonna 2008. 45-59-vuotiaiden osuus oli 41 prosenttia, ja työuran loppupuolella olevien 60-70-vuotiaiden noin 5 prosenttia.

Yli 60-vuotiaiden kokoaikaisten työntekijöiden osuus oli hieman suurempi kuin vuonna 2007. Vanhojen palkansaajien osuus tullee lisääntymään lähivuosina, jos talouden taantuma ei katkaise kehitystä.

Yksityisen sektorin teollisuus- ja palvelualoilla on paljon sellaisia tehtäviä, joissa työuraansa aloitteleva voi työskennellä ilman pitkää koulutusta. Julkisella sektorilla puolestaan on runsaasti koulutusta vaativia asiantuntijatehtäviä.

Työuraansa vielä aloittelevista alle 30-vuotiaista noin 78 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla vuonna 2008. Alle 20-vuotiaista palkansaajista yksityinen sektori työllisti peräti 90 prosenttia.

Yksityinen sektori on palkansaajien määrän mukaan ylivoimaisesti suurin, mutta vanhemmat työskentelevät yksityisellä sektorilla huomattavasti vähemmän kuin nuoremmat. Yli 50-vuotiaista palkansaajista työskenteli yksityisellä sektorilla noin 59 prosenttia, kuntasektorilla noin 33 prosenttia ja valtiolla noin 8 prosenttia.

Sivun alkuun

Valtion palkat nousevat iän karttuessa

Valtiolla kokonaisansiot nousevat selvästi iän ja työkokemuksen karttuessa (kuvio 1). Tämä johtuu ennen kaikkea valtiosektorin asiantuntijapainotteisesta ammattirakenteesta.

Kuvio 1. Kokoaikaisten palkansaajien keskimääräiset kuukausiansiot työnantajasektoreittain iän mukaan vuonna 2008. Euroa/kk.

Lähde: Palkkarakennetilasto. Tilastokeskus.

Kuntasektorilla ansiot paranevat selvästi 40:een ikävuoteen saakka, jonka jälkeen palkkakehitys hidastuu huomattavasti. Yksityisellä sektorilla ansiot nousevat työuran alussa nopeasti, mutta alkavat pienetä 40 ikävuoden paikkeilla.

Osittain yksityisen julkisesta sektorista poikkeava ansiokehitys johtuu siitä, että palkka-aineistot eivät sisällä yritysten ylimpiä johtajia, joilla on usein pidempi ja erityisen "palkitseva" työura. Lisäksi yksityisellä sektorilla on lukuisia tehtäviä, joiden palkkaus ei kenties työuran aikana riitä nostamaan eläkekertymää riittävän suureksi, ja työuraa jatketaan huonommin palkatuissa ammateissa.

Asiantuntijatehtävissä ansiot nousevat selvästi iän myötä; työkokemuksen palkkavaikutus on erityisen merkittävä julkisella sektorilla. Ilmiön taustalla on todennäköisesti yleinen asiantuntijauriin liittyvä kehitys: iän ja kokemuksen karttuessa siirrytään vaativampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin. Valtiolla "isopalkkaiset" asiantuntijat jatkavat työskentelyä muita pidempään, ja ansiot paranevat vanhanakin.

Asiakaspalvelu- ja hoitotehtävissä sekä suoritustason tehtävissä sen sijaan ansiokehitys on kaikilla työnantajasektoreilla samankaltaista. Keskimääräinen ansiotaso saavutetaan noin 30-40-vuotiaana, ja tällä tasolla pysytään lähes työuran loppuun saakka. Uran viimeisinä vuosina 55-69-vuotiaana ansiot pienenevät jonkin verran. Palkkojen pieneneminen johtunee siitä, että näissä ammateissa työuran loppuun saakka jatkavat yleensä ne, joille työnteko ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeämpiä motivaatiotekijöitä kuin työstä saatava palkka. - Koska palkka-aineistot eivät sisällä tietoa yritysten ylimpien johtajien palkoista, ei johtajien ja ylimpien virkamiesten palkkatietoja ole järkevää tarkastella työnantajasektorin mukaan.

Sivun alkuun

Miehet menevät jo alun perin eri tehtäviin kuin naiset

Miehillä ansiot nousevat lähes koko työuran ajan, ja miesten palkkakehitys noudattelee valtiosektorin mallia. Naisten ansiot nousevat noin 40:ään ikävuoteen saakka ja alkavat laskea työuran loppupuolella. Naisten suuri osuus erityisesti kuntasektorilla johtaa siihen, että naisten ansiokehitys on yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkamallien sekoitus.

Sukupuolten välillä on palkkaeroa koko työuran ajan, mutta uran alkuvaiheessa palkkaero on selvästi pienempi kuin työuran lopussa (kuvio 2). Miehet menevät yleensä eri tehtäviin kuin naiset jo työuransa alussa, ja miehet myös ylenevät naisia useammin työuransa aikana. Lisäksi naisilla on yleensä miehiä enemmän urakatkoksia, mikä voi vaikuttaa osaltaan palkkakehitykseen.

Kuvio 2. Kokoaikaisten palkansaajien keskimääräiset kuukausiansiot iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2008. Euroa/kk.

Lähde: Palkkarakennetilasto. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Osa-aikatyöhön mennään Etelä-Suomessa nuorempina kuin muualla

Osa-aikainen työ on selvästi kokoaikatyötä yleisempää sekä työuran alussa että lopussa. Vuonna 2008 osa-aikatyötä tekevien alle 20-vuotiaiden nuorten osuus oli 6 prosenttia ja yli 60-vuotiaiden 13 prosenttia.

Osa-aikatyö on yleistynyt erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. Vanhempien palkansaajien joukossa osa-aikaisten osuutta on lisännyt osa-aikaeläkkeelle jäämisen mahdollisuus. Myös useat eläkeläiset työskentelevät nykyisin osa-aikaisina varsinaisen työuransa jälkeen.

Osa-aikaiseen työhön hakeudutaan Etelä-Suomessa selvästi nuorempina kuin muualla. Alle 30-vuotiaiden osuus osa-aikatyöläisistä oli Etelä-Suomessa 36 prosenttia vuonna 2008, mutta Itä-Suomessa vain 25 prosenttia. Suurin syy lienee Etelä-Suomen korkeampi hintataso ja paremmat työnsaantimahdollisuudet; Itä-Suomessa työtä ei ole aina riittävästi tarjolla. Lisäksi itäsuomalaiset nuoret voivat tehdä töitä maa- tai metsätaloudessa, eivätkä sen vuoksi ole mukana palkkatilastoissa. Vanhempien joukossa ei ollut vastaavia alue-eroja.

Kokoaikatyö on yhtä yleistä kaikkialla Suomessa kaikissa ikäryhmissä. Julkisen sektorin osuus on suuri Lapissa ja Kainuussa, ja yksityisen sektorin palvelualat työllistävät runsaasti Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Teollisuuden palkansaajien osuus on iso Itä-Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä.

Keskimääräinen ansiotaso on Uudellamaalla noin 12 prosenttia korkeampi kuin muualla maassa, mutta Lapissa alle 25-vuotiaiden ansiot ovat parhaat. Vanhemmista suurimpia palkkoja saavat Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Oulun seudun palkansaajat, koska näillä alueilla on tarjolla runsaasti asiantuntijatehtäviä. Edellä mainituilla alueilla palkkatasoa nostavat myös työpaikan sijainnin perusteella maksettavat lisät.

Itä-Suomessa jokaisen ikäryhmän palkat ovat pienemmät kuin muualla maassa. Tämä johtunee siitä, että Itä-Suomessa ansioiden hajonta on selvästi muuta maata vähäisempää, ja siellä on usein tarjolla pienipalkkaisia tehtäviä. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Kokoaikaisten palkansaajien keskimääräiset kuukausiansiot iän ja työpaikan sijainnin mukaan vuonna 2008. Euroa/kk.

Lähde: Palkkarakennetilasto. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Työvoiman kysynnän kasvu saattaa lisätä palkkakilpailua

Työurien ja palkkojen suhteen pintapuolinenkin tarkastelu osoittaa, että työuria on monenlaisia. Palkkatilastojen mukaan nuoruuden opiskeluajalla on usein ratkaiseva vaikutus työuraan.

Palkkauksen näkökulmasta suotuisimmat uranäkymät ovat Etelä-Suomessa. Palkansaajan kannalta kuitenkin on olennaista se, missä määrin alueen hintataso, työmatkaan käytetty aika ja muut vastaavat seikat vaikuttavat nettoansioon ja valitulla työuralla viihtymiseen.

On kiinnostavaa nähdä, miten maahanmuuttajien lisääntyminen erityisesti yksityisen sektorin ammateissa ja toisaalta julkisen sektorin suuri eläkkeelle jäävien joukko vaikuttaa sektorien välisiin palkkasuhteisiin. Työvoiman kysynnän kasvu saattaa johtaa työmarkkinasektoreiden välisen palkkakilpailun lisääntymiseen.

Lähteet:

Ammattiluokitus 2001. Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi.
Palkkarakennetilasto 2008. Tilastokeskus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 27.9.2010