Rakentamisen toimialakatsaus I/2010

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Pekka Mäkelä (09) 1734 2551
Sähköposti: rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Rakentamisen kasvu asuinrakentamisen varassa

Rakennusyritysten liikevaihto on vuoden 2008 lopusta alkaneen jyrkän laskukauden jälkeen kääntynyt heikkoon kasvuun. Talonrakentamisessa ja erikoistuneessa rakennustoiminnassa ollaan jo selvästi kasvun puolella, mutta maa- ja vesirakennusalan yritysten liikevaihto on edelleen supistunut, tammi-maaliskuussa jo lähes viidenneksen edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Vaikka uudisrakentamisen volyymi-indeksi supistui vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes 10 prosenttia, on halukkuus investoida uudisrakennuksiin aloitusten ja lupakehityksen perusteella viriämässä. Erityisesti tarve rakentaa uusia asuntoja on nopeasti voimistunut. Asuinrakentamisen suotuisa lupakehitys alkoi jo vuoden 2008 syksyllä, ja se on edelleen voimistunut alkukeväästä 2010. Asuinrakentamisen lupakuutioiden määrä alkuvuonna on kasvanut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna lähes 40 prosentilla. Muun kuin asuinrakentamisen osalta tilanne ei ole aivan yhtä hyvä: Ensimmäisen neljänneksen lupakuutiot vähenivät 14 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Talonrakennusalan työttömien määrän trendi on vuoden vaihteessa kääntynyt selvään laskuun. Sitä vastoin maa- ja vesirakennusalan työttömien määrä kasvaa edelleen mutta hidastuen. Osa tästä hidastumisesta johtuu talonrakentamisen voimistumisesta. Talonrakentamisen maa- ja pohjarakentaminen on erittäin merkittävä kysynnän lähde maa- ja vesirakennusalan yrityksille. Uudisrakennuksen maa- ja pohjarakennustöiden kustannusosuus koko rakennuksen rakennuskustannuksista on noin 5 prosenttia. Vuonna 2009 uudisrakennusinvestoinnit tuottivat maa- ja vesirakennusalan yrityksille puolen miljardin euron verran töitä mikä oli 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2008.

Sivun alkuun

Alkuvuoden aloitukset lupaavat uusien asuntojen määrän huomattavaa kasvua

Tilastokeskuksen lopullisten tietojen mukaan viime vuonna valmistui 22 200 uutta asuntoa, mikä on 27 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Valmistuneista asunnoista omakotiasuntoja oli 48 prosenttia. Rivitaloasuntoja valmistuneista asunnoista oli 10 prosenttia ja kerrostaloasuntoja 38 prosenttia. Rivitaloasuntojen rakentaminen on vähentynyt eniten 1990 -luvun alkuvuosien määristä.

Pääkaupunkiseudulla asuntoja valmistui viime vuonna 4 407 eli 18 prosenttia vuotta 2008 vähemmän. Kasvukeskuksista Turun seutukunnan asuntotuotanto väheni eniten, 34 prosenttia. Myös muiden kasvukeskusten asuntotuotanto supistui.

Vuonna 2009 aloitettiin 23 130 asunnon rakentaminen. Määrä vähentyi hieman vuodesta 2008. Ensimmäisen neljänneksen aloitukset kattavat tyypillisesti 14 - 20 prosenttia koko vuoden aloituksista. Mikäli suhdannetilanne ei nykyisestä selvästi heikkene, on mahdollista, että tänä vuonna käynnistetään yli 30 000 uuden asunnon rakennustyöt. Valmistuvien asuntojen määrän voimakas kasvuvaihe on odotettavissa vasta ensi vuoden vaihteen molemmin puolin.

Kuvio 1. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut asunnot, vuosimuutos %

Sivun alkuun

ARA -asuntojen määrä kolminkertaistunut

Vuonna 2009 roli rakenteilla 14 075 valtion lainoittamaa ARA -asuntoa. Määrä on lähes kolminkertainen edellisvuoteen nähden. Kaikki asunnot olivat korkotukilainoitettuja, sillä aravalainoitus päättyi vuonna 2007.

Kuvio 2. ARA-uudistuotanto, asunnot kpl

ARA -asunnoista valtaosa, 29 prosenttia, oli erityisryhmien asuntoja, normaaleja vuokra-asuntoja oli 20 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja 21 prosenttia. Pienasuntojen, 1huone - 2 huonetta ja keittokomero, osuus koko ARA -tuotannosta oli 63 prosenttia ja niiden keskipinta-ala oli 36,6 m2.

Kasvukeskuksittain tarkasteltuna ARA -tuotantoa oli vuonna 2009 eniten pääkaupunkiseudulla, runsaat 6 000 asuntoa. Turun seudulla tuotannon määrä kasvoi edellisvuoden 54 asunnosta 1241 asuntoon. Tuotanto kasvoi myös Jyväskylän, Tampereen, Kuopion ja Oulun seuduilla.

Kuvio 3. ARA-uudistuotanto, asunnot kasvukeskuksissa kpl

Sivun alkuun

Kuluttajien talousnäkemykset epävarmoja

Kuluttajien oman talouden tilaa ja näkymiä menneen ja tulevan 12 kuukauden aikajaksolta kuvaava Tilastokeskuksen tuottama mikroindikaattorin pisteluku on alkuvuonna pysytellyt 30 tuntumassa, joka on hieman korkeammalla tasolla kuin loppuvuodesta 2009.

Kuluttajien näkemyksiä Suomen taloudesta ja työttömyydestä kuvaava makroindikaattori on joulukuun 2008 pisteluvusta -39,2 reippaasti vahvistunut huhtikuuhun 2010. Toukokuun pisteluku 1,8 on kuitenkin huomattavasti huhtikuun pistelukua 8,2 alempi, joten kuluttajien luottamuksen vahvistumistrendi Suomen talouteen saattaa olla kääntymässä heikompaan suuntaan.

Kuvio 4. Kuluttajabarometri, makroindikaattori

Oman asunnon korjausaikomukset ovat pysytelleet korkealla. Toukokuun kyselyn perusteella peräti 42 prosenttia kotitalouksista aikoo kuluttaa rahaa seuraavan 6 kuukauden aikana asuntokorjauksiin.

Sivun alkuun

Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto laskee edelleen

Vuosina 2005-2008 maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihdossa oli kasvua vuosittain yli 10 prosenttia, vuonna 2007 jopa reilut 16 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuosi 2009 toi tullessaan käänteen, liikevaihto laski lähes kaikilla kuukausilla. Eniten laskua liikevaihdossa oli lokakuussa, jolloin se laski yli 20 prosenttia vuotta aiemmasta.

Kuvio 5. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihtoindeksin vuosimuutos, % 1)

1) muutos on alkuperäisen sarjan kolmen viimeisimmän kuukauden keskiarvon muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta

Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä maa- ja vesirakentamisen liikevaihto laski 19,1 prosenttia vuodesta 2009. Laskua oli kaikilla kuukausilla yli 15 prosenttia, helmikuussa jopa 24 prosenttia vuoden takaisesta.

Maa- ja vesirakennusalan yritysten maksama palkkasumma supistui hieman kuluvan vuoden helmi-huhtikuussa. Tammikuussa palkkasumma oli 6,6 prosenttia vuoden 2009 palkkasummaa pienempi. Helmikuussa maa- ja vesirakentamisessa maksettu palkkasumma oli 0,2 ja maaliskuussa 4,9 prosenttia edellisvuotista pienempi. Huhtikuussa maksettu palkkasumma taas kasvoi edellisvuotisesta prosentin verran.

Maa- ja vesirakennusalan yritysten myynnin määrä supistui tammi-maaliskuussa runsaat 20 prosenttia vuotta aiemmasta. Tammikuussa myynnin määrä väheni yli 17 prosenttia, helmikuussa 25,4 prosenttia vuodentakaisesta. Maaliskuussa myynnin määrä pieneni edelleen lähes 19 prosentilla.

Myynnin määrä lasketaan poistamalla liikevaihdosta kustannusten muutosten vaikutukset.

Sivun alkuun

Sähkö- ja LVI-tarvikkeiden tukkumyynti yhä edellisvuotta alempana

Sähkötarvikkeiden tukkumyynti oli tammi-huhtikuussa 2010 218 miljoonaa euroa, kun se oli edellisen vuoden tammi-huhtikuussa 227 miljoonaa euroa eli tukkumyynnin arvo on laskenut 4 prosenttia. LVI-tarvikkeiden myynti on vastaavana ajanjaksona vähentynyt tätäkin enemmän, 7 prosenttia. LVI-tarvikemyynnin alkuvuoden arvo oli 250 miljoonaa euroa ja edellisen vuoden tammi-huhtikuussa 269 miljoonaa euroa.

Rakennuskustannusindeksin mukaan rakennusteknisten töiden tarvikkeiden hinnat kallistuivat huhtikuussa 1,4 prosenttia vuoden takaisesta. Sähkötarvikkeiden hinnat ilman talouskojeita nousivat 2,2 prosenttia ja maalaustarvikkeiden 3,3 prosenttia. Sen sijaan LVI-tarvikkeiden hinnat laskivat huhtikuussa 2,8 prosenttia edellisvuodesta.

Vuoden 2000 tasoon verrattuna LVI-tarvikkeet ovat kallistuneet 47,3 prosenttia, rakennusteknisten töiden tarvikkeet 29,5 prosenttia, sähkötarvikkeet 24,1 prosenttia ja maalaustarvikkeet 25,7 prosenttia. LVI-tarvikkeiden pidemmän aikavälin hintakehitys on ylittänyt selvästi tarvikehintojen keskimääräisen nousun. Näyttää siltä, että mm. perusmetallien maailmanmarkkinahintojen nousu siirtyy nopeasti LVI-tarvikkeiden kotimaan hintoihin, mutta maailmanmarkkinahintojen lasku ei samassa määrin heijastu alentuneina tarvikehintoina.

Kuvio 6. Rakennuskustannusindeksi, tarvikehinnat

Sivun alkuun

Neljän miljardin euron pudotus uudisrakennusinvestoinneissa

Asuntojen uudisrakentamisen rahallinen arvo oli vuonna 2009 4,1 miljardia euroa. Erillisten pientalojen uudisrakentamiseen investoitiin 2,8 miljardia euroa ja rivi- ja kerrostaloihin 1,3 miljardia euroa. Koko uudisrakentamisen arvo oli vuonna 2009 10,9 miljardia euroa. Verrattuna edellisen vuoden 2008 uudisrakentamisen arvoon, talonrakentaminen 14,7 miljardia euroa ja asuinrakentaminnen 5,7 miljardia euroa, uudisrakennusinvestointien arvon vähentyminen on ollut huomattavaa ja siihen on vaikuttanut sekä rakentamisen määrän vähentyminen että urakkahintojen lasku.

Uudisrakentamisen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa 9,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaavaan ajankohtaan verrattuna. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi 20 prosenttia, kun taas muun rakentamisen volyymi supistui lähes 26 prosenttia vuotta aiemmasta.

Kuvio 7. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendit

Tammi-maaliskuussa toimistorakentamisen volyymi supistui 55,4 prosenttia ja teollisuusrakennusten 55,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Varastorakennusten volyymi väheni 45,4 prosenttia vastaavana aikana. Kasvua oli kaikissa asuinrakentamisen rakennusryhmissä.

Kuvio 8. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, 12 kuukauden muutos

Vuoden 2009 lopullisten tietojen mukaan uudisrakentamisen volyymi väheni 24,4 prosenttia vuodesta 2008. Asuinrakentamisen volyymi supistui lähes 26,7 prosenttia ja muun rakentamisen volyymi 23 prosenttia.

Sivun alkuun

Vilkasta rakentamista pohjoisessa

Uudisrakentaminen keskittyy Suomessa melko harvoihin kuntiin. Yli 500 miljoonan euron edestä rakennettiin vuonna 2009 vain Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Helsingin rakentamisen arvo oli 806 miljoonaa euroa ja siitä kattoivat asuinkerrostalot 31 prosenttia, toimistorakennukset 17 ja kokoontumisrakennukset 13 prosenttia. Yli puolet Espoon rakentamisesta oli asuinrakentamista. Erillisten pientalojen osuus koko rakentamisen arvosta, 539 miljoonaa euroa, oli 23 prosenttia. Erillisten pientalojen suuren osuuden suhteen Espoo muistuttaa kasvukeskuskaupunkeja Oulua, Tamperetta, Kuopiota, Turkua, Jyväskylää ja Lahtea, joissa erillisten pientalojen uudisrakentaminen kattaa koko uudisrakentamisen arvosta viidenneksen.

Erityisen vilkasta omakotirakentaminen on ollut vuoden 2009 aikana Porvoossa, Joensuussa ja Rovaniemellä. Erillisten pientalojen uudisrakentamisen arvo-osuus oli Porvoossa ja Joensuussa lähes 40 prosenttia sekä Rovaniemellä peräti 46 prosenttia. Kotkassa teollisuus- ja varastorakentamisen osuus oli 63 prosenttia ja Keravalla huimat 72 prosenttia. Liikerakentamisen osuus niissä kunnissa, joiden koko uudisrakentamisen arvo vuonna 2009 oli yli 75 miljoonaa euroa, mutta alle 200 miljoonaa euroa, oli 30 prosenttia tai enemmän Tampereella, Lahdessa, Vaasassa, Tuusulassa, Kokkolassa, Mikkelissä ja Kittilässä.

Kittilän kunnan lähes 80 miljoonan euron uudisrakentamisesta oli liikerakentamista puolet ja vapaa-ajan asuinrakentamista neljännes. Liikerakennuksiin kuuluvat mm. myymälärakennukset, hotellit ja lomamökit. Kolarin kunnan 47 miljoonan euron rakentamisesta vapaa-ajan asuinrakennukset kattoivat 46 ja liikerakennukset 34 prosenttia. Sotkamossa teollisuusrakentamisen osuus uudisrakentamisen lähes 60 miljoonan euron arvosta oli 41 prosenttia. Kajaanin 66 miljoonan euron uudisrakentamisesta oli liikerakentamista 41 prosenttia.

Kuvio 9. Uudisrakennusinvestoinnit kunnittain

Katso myös: Teollisuuden toimialakatsauksen fokus

Seuraava rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy syyskuussa 2010.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 2. Tilastokeskus: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
Kuvio 3. Tilastokeskus: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
Kuvio 4. Tilastokeskus: Kuluttajabarometri
Kuvio 5. Tilastokeskus: Rakentamisen kuukausikuvaajat
Kuvio 6. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi
Kuvio 7. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 8. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 9. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto

Päivitetty 24.6.2010