Miten Suomi selviää?

  1. Suomi meni kovempaa ja putosi korkeammalta
  2. Viennin romahdus puri Suomea rankasti
  3. Taantuma ruokkii työttömyyttä
  4. Elinkeinorakenne mullistunut nopeasti
  5. Selkäranka murtumassa?
  6. Yrityksillä EU-maissa kovia haasteita
  7. Teollisuus tärkeä Suomelle
    - yksityisellä palvelusektorilla kasvunvaraa
  8. Yrityspalvelut kasvun moottorina

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Viennin romahdus puri Suomea rankasti

Kansainvälisen finanssi- ja talouskriisin seurauksena ulkomaankaupan kasvu heikkeni maailmanlaajuisesti merkittävästi vuonna 2008. Maailman kauppajärjestö WTO:n mukaan tavarakauppa kasvoi keskimäärin 5 prosenttia vuosina 2000 - 2008, mutta vuonna 2008 enää vaatimattomat 1,5 prosenttia.

Kuvio 1. Viennin kehitys 2000 - 2009

Lähde: Eurostat

Erityisesti viennistä riippuvaiset maat ovat kärsineet tilanteesta. Viennin volyymi kasvoi Suomessa - kuten monessa muussakin maassa - aina vuoteen 2009 asti. Noin 30 prosentin romahdus vuonna 2009 oli kuitenkin poikkeuksellisen raju. Itse asiassa Suomen vienti putosi vuodessa selvästi alle vuoden 2000 tason. Kaikissa kuvion 1 maissa vienti heikkeni voimakkaasti vuonna 2009, mutta ei yhtä rajusti kuin Suomessa. Muista Pohjoismaista Tanskassa vienti putosi myös reilusti, mutta jäi edelleen selvästi vuoden 2000 yläpuolelle kuten Hollannissakin. Ruotsissa viennin kehitys oli vähemmän dramaattista mutta pitkälti samankaltaista kuin Suomessa. Hieman yllättävästi suurissa talouksissa kuten Ranskassa ja Britanniassa viennin volyymi on 2000-luvulla pysytellyt hädin tuskin vuoden 2000 tasolla ja kriisin seurauksena pudonnut selvästi tämän alapuolelle.

Suomen viennin pääomahyödykkeisiin keskittyvä rakenne selittää osan vientimme rajusta laskusta, sillä pääomahyödykkeiden kysyntä hyytyi matalasuhdanteessa. Aivan viimeaikaiset tilastot antavat kuitenkin viitteitä elpymisestä. Tullin ennakkotietojen mukaan ulkomaankauppamme kasvoi kesäkuussa noin neljänneksen vuoden takaisesta.

Etenkin monikansalliset yritykset ovat vahvasti integroituneet globaaliin talouteen muun muassa perustamalla tytäryrityksiä ulkomaille. Tällöin ulkomaankauppaluvut voivat muuttua nopeasti myös tuotannon siirroista johtuen.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 7.9.2010