Miten Suomi selviää?
- Suomi meni kovempaa ja putosi korkeammalta
- Viennin romahdus puri Suomea rankasti
- Taantuma ruokkii työttömyyttä
- Elinkeinorakenne mullistunut nopeasti
- Selkäranka murtumassa?
- Yrityksillä EU-maissa kovia haasteita
- Teollisuus tärkeä Suomelle
- yksityisellä palvelusektorilla kasvunvaraa - Yrityspalvelut kasvun moottorina
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Yrityksillä EU-maissa kovia haasteita
Euroopan yritysten kyky ja mahdollisuudet pärjätä globaalin kilpailun paineissa ovat olleet koetuksella 2000-luvulla. Monilla kilpailijamailla on mennyt paremmin. Etenkin Aasian nousevat taloudet haastavat länsimaat tiukasti tarjoamalla yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön, alati kasvavat markkinat sekä yhä runsaammin osaavaa työvoimaa. Nykyisen taloustaantuman seurauksena EU-mailla ja yrityksillä on aito huoli siitä, että kilpailijamaat valtaavat nopeasti muuttuvia markkinoita pysyvästi.
Teollisuudella on edelleen keskeinen merkitys Suomen taloudelle. Teollisuuden rakennemuutos on hiljalleen vähentänyt perinteisen metsä- ja paperiteollisuuden merkitystä ja korostanut elektroniikkavalmistusta. Etenkin arvonlisäyksen kannalta toimiala on merkittävä.
Myös palvelujen merkitys Suomen taloudessa on kasvanut viime vuosikymmeninä ripeästi. Yksityisten palvelujen kasvu on kuitenkin ollut varsin epäyhtenäistä ja johtunut pitkälti yrityspalvelujen kasvusta. Yksityisten palvelujen tuotannossa Suomi on yhä aivan EU-maiden häntäpäässä. Näissä palveluissa ja niiden kehittämisessä on huomattavaa potentiaalia tulevaisuuden varalle, jos verrataan Suomea vaikkapa muihin Pohjoismaihin.
Suomen on vaikea kilpailla perustuotannossa esimerkiksi Aasian talouksien kanssa. Keskittyminen korkean osaamisen ja lisäarvon toimintoihin on perusteltu arvovalinta, mutta kuinka nopeasti kilpailuetumme nopeasti kehittyviin Aasian maihin rapautuu?
Meillä on hyvät edellytykset pärjätä hyvin jatkossakin. Koulutustasomme on kansainvälisesti vahvalla tasolla. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Suomi on kansainvälisesti aivan kärjessä. Insinöörikansalle myös tietotekniikan käyttö on tuttua, ja se on useilla aloilla avainasemassa kilpailukyvyn ja menestyksen näkökulmasta.
Palveluyhteiskuntana emme ole yhtä pitkällä kuin useimmat kilpailijamaat tai muut Pohjoismaat. Teknologia ja innovaatiot luovat alati uusia mahdollisuuksia ja palveluita kuluttajille. Voisikohan vahvaa teknologista osaamistamme hyödyntää yhä enemmän jatkossa, kun sitä valjastetaan uudentyyppisten palvelujen tuotantoon vaikkapa ympäristöteknologiassa. Näitä asioita pohdiskellaan enemmän Miten Suomi selviää -juttusarjan seuraavassa osassa, joka keskittyy talouden toimintaedellytysten muutoksiin yritysten näkökulmasta. Lisäksi artikkeli valottaa EU-komission politiikkalinjauksia nyt ja tulevaisuudessa.
_________________________
Päivitetty 7.9.2010