Facebook - maailman kolmanneksi suurin valtio kasvaa kohisten
- Kampusyhteisöstä maailmanlaajuiseksi verkostoksi
- Ihmiset liikkuvat ja vaikuttavat verkkoyhteisöissä
- Verkossa mobilisoituminen käy nopeasti
- Perinteiselle medialle yhä kysyntää
- Verkon uudenlainen ansaintalogiikka?
Koko dokumentti sivutettuna
Eeva-Mari Karjalainen on maisterivaiheen viestinnän opiskelija Helsingin yliopistossa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 6/2010.
Sosiaalisen median yhteisöpalvelu Facebookilla
on maailmanlaajuisesti jo puoli miljardia aktiivista käyttäjää.
Suomessa palvelun jäsenmäärä on kuusinkertaistunut viimeisen kolmen
vuoden aikana. Sosiaalinen media mahdollistaa kansalaisaktivismin,
mutta tiedonlähteenä verkossa se ei näytä korvaavan perinteistä
mediaa.
______________
Sosiaaliselle medialle ei ole selkeää määritelmää, mutta käsitteellä viitataan yleensä mediasisältöjen tuotannon hajautumiseen. Käyttäjät ja yleisö tuottavat yhteisöllisesti ja vuorovaikutuksellisesti sisältöä verkkoon, ja palvelun tuottajan roolina on lähinnä ylläpitää toimivaa järjestelmää ja infrastruktuuria. Sisältö voi olla itse tuotettua, kopioitua, lainattua, kommentointia tai esimerkiksi linkkien lähettämistä.
Sosiaalisen median esiinmarssin voidaan katsoa todella alkaneen MySpacen ja Facebookin lanseerauksista 2000-luvun alkupuolella. Facebook on yksi verkon suosituimmista yhteisöpalveluista. Palvelun idea perustuu sosiaaliseen yhdessäoloon, tiedon tai kuvien jakamiseen, tiedon tai muun sisällön tuottamiseen, tapahtumatiedotukseen, kansalaisadressien organisoimiseen tai suoranaisen joukkovoiman käyttöön. Facebookissa esiinnytään omalla nimellä ja kuvalla.
Kampusyhteisöstä maailmanlaajuiseksi verkostoksi
Harvardin opiskelija Mark Zuckerberg perusti Facebookin vuonna 2004 yliopiston sisäiseen käyttöön. Suosion myötä Zuckerberg laajensi palvelua Stanfordin, Columbian and Yalen yliopistoihin Yhdysvalloissa ja lopulta ulkomaille. Vajaan parin vuoden kuluttua perustamisesta Facebookiin kuului yli viisi miljoonaa jäsentä.
Nykyisin yhteisöpalveluun kuuluu puoli miljardia aktiivista käyttäjää, kahdeksan prosenttia maailman väestöstä, joten Facebookilla on reilusti enemmän käyttäjiä kuin Yhdysvalloissa asukkaita (Kuvio 1). Aktiivisiksi palvelussa luetaan käyttäjät, jotka ovat päivittäneet sivujaan viimeisen kuukauden sisällä. Nykyisin 70 prosenttia Facebookin käyttäjistä asuu muualla kuin Yhdysvalloissa. Zuckerberg on itse ennustanut, että 3 - 5 vuodessa Facebookia käyttäisi maailmanlaajuisesti jo miljardi ihmistä.
Kuvio 1. Facebookin käyttäjät 2004 - 2010
Lähde: Insidefacebook.com
Tällä hetkellä kävijöiden määrällä mitattuna Facebook on maailman suosituin sivusto. Se on myös kiistatta Suomen suosituin yhteisöpalvelu. 1,8 miljoonaa suomalaista eli 34 prosenttia maamme väestöstä käyttää aktiivisesti Facebookia. Naisia on palvelun suomalaisissa käyttäjissä hieman enemmän kuin miehiä. Suurin ikäryhmä Facebookin suomalaisista ovat 24 - 34-vuotiaat (Kuvio 2), mutta viimeisen vuoden aikana etenkin yli 45-vuotiaiden suomalaisten määrä palvelussa on kasvanut voimakkaasti. 45 - 64-vuotiaat muodostavat jo 13 prosentin osuuden kaikista suomalaisista palvelussa.
Kuvio 2. Facebookin käyttäjien ikärakenne Suomessa 2010
Lähde: facebakers.com
Samanlainen trendi on havaittavissa myös muualla maailmassa. USA:ssa yli 65-vuotiaiden käyttäjien määrä Facebookissa on kasvanut kohisten, vaikka suurin käyttäjäryhmä ovat yhä 25 - 34-vuotiaat.
Kaikissa Euroopan maissa Facebookia ei ole otettu yhtä laajasti käyttöön kuin Suomessa. Esimerkiksi Saksassa vain noin 12 prosenttia väestöstä on rekisteröitynyt verkkoyhteisöön.
Muualla maailmassa käytettyjä sosiaalisen median yhteisöpalveluja ovat esimerkiksi Hi5, Friendster ja Orkut. Yksi suurimmista palveluista Facebookin lisäksi on kiinalainen Qzone, jolla oli maaliskuussa 2009 noin 200 miljoonaa käyttäjää. Mikroblogipalvelu Twitterin kautta puolestaan välitetään päivittäin yli 50 miljoonaa viestiä.
Ihmiset liikkuvat ja vaikuttavat verkkoyhteisöissä
Perinteisen median hierarkiarakenteen on arvioitu heikkenevän sosiaalisen median myötä, jolloin valta ei ole enää tietoa panttaavilla vaan tietoa aktiivisesti jakavilla yksittäisillä kansalaisilla tai organisaatioilla. Sosiaalista mediaa onkin luonnehdittu vuorovaikutteiseksi, kaksisuuntaiseksi, avoimeksi ja demokraattiseksi.
Vaikka esimerkiksi Facebookia käytetään pääasiassa sosiaaliseen viestintään, voivat mitä tahansa asiaa ajavat henkilöt tavoittaa virtuaalisen ystäväverkoston avulla suuren määrän ihmisiä. Monilla Facebookin käyttäjillä on satoja muita henkilöitä verkostoissaan, jolloin käyttäjien jakamat viestit, statuspäivitykset, linkit, keskustelut ja perinteisenkin median jaetut sisällöt kiertävät nopeasti käyttäjältä toiselle palvelun uutisvirran avulla.
Yhteisöpalveluissa on mahdollista toteuttaa mediassakin siteerattuja verkkomielenosoituksia. Kansalaiset kokoontuvat verkossa jonkin tärkeäksi kokemansa aiheen ympärille joko vain tukemalla aihetta esimerkiksi yhdellä klikkauksella, kirjoittamalla nimensä adressiin tai keskustelemalla aiheesta muiden kanssa. Verkossa voidaan toimia monella eri tasolla, agitoiden aktiivisesti muita tai passiivisesti ilmaisemalla kantansa.
Verkossa mobilisoituminen käy nopeasti
Kansalaislähtöisestä verkkopolitiikasta väitöskirjan kesäkuussa julkaisseen Tapio Häyhtiön mukaan tietyn asian kannattajat ja vastustajat voivat mobilisoitua hyvinkin nopeasti, keskustelut saattavat herkästi polarisoitua tai niissä voi syntyä kollektiivista älykkyyttä, jonka seurauksena käyttäjät voivat ryhtyä yhteistoimintaan.
"Sosiaalinen media on antanut tilan yksilöllisesti tärkeiksi koettujen asioiden ja arvojen esille tuomiselle, poliittisen toimijuuden kehittämiselle ja vaihtoehtoisten poliittisten agendojen ajamiselle. Verkkopolitikointi tapahtuu tyypillisesti verkostoidusti ja se on tyyliltään perinteistä politiikkaa karnevalistisempaa ja moniäänisempää. Selkeä vastakkainasettelu verkossa voi palauttaa politiikasta etääntyneitä kansalaisia takaisin yhteiskunnallisen keskustelun pariin," Häyhtiö toteaa väitöskirjassaan.
Verkkoviestinnän avulla periaatteessa kuka tahansa voi vaikuttaa julkisuuden eri tasoilla käytävään keskusteluun. Myös mitkä tahansa asiat voidaan politisoida - sellaisetkin, jotka fyysisessä ympäristössä eivät välttämättä aiheuttaisi poliittista keskustelua.
Häyhtiön mukaan tämä johtuu siitä, että verkossa voidaan toimia hyvin eri tavoin verrattuna fyysiseen ympäristöön: toiminta verkossa on nopeaa ja ilmaista, se vaatii melko vähän resursseja eikä aika- tai paikkarajoitteita ole.
Perinteiselle medialle yhä kysyntää
Vielä muutama vuosi sitten Facebookin asemaa ja valtaa kyseenalaistettiin, mutta nykyisin se vaikuttaa lunastaneen asemansa käyttäjämäärän valtavalla kasvulla ja suosiolla.
Janne Matikaisen Viestinnän tutkimuskeskus CRC:lle tekemän raportin mukaan sosiaalisen median käyttö on runsasta, mutta se ei ole syrjäyttänyt perinteisen median käyttöä. Perinteisellä medialla tutkimuksessa tarkoitetaan yhdeltä monelle tuotettua sisältöä, esimerkiksi ammattilaisten tuottamaa uutissisältöä. Verkossa kirjoitetaan edelleen sähköposteja, luetaan verkkolehtiä ja etsitään tietoa. Verkon hyötykäyttö onkin yleisin käyttömuoto. Toiseksi eniten verkkoa käytetään sosiaalisen median keskusteluihin.
Sosiaalinen ja perinteinen media eivät tutkimuksen mukaan välttämättä kilpaile keskenään, sillä motiivit niiden käyttöön ovat hyvin erilaisia ja ne toimivat eri tavoin. Perinteisen median sisältöihin luotetaan ja tiedonvälitys on nopeaa. Syyt sosiaalisen median käyttöön taas ovat sosiaalisia: verkossa tavataan ihmisiä, siellä voi kehittää itseään ja verkkoidentiteettiään keskustelemalla muiden kanssa tai tuottamalla itse sisältöä. Ihmiset myös haluavat olla mukana kehittämässä verkon toimintamuotoja.
Verkon uudenlainen ansaintalogiikka?
Tilastokeskuksen Joukkoviestintämarkkinat 2009 -julkaisun mukaan joukkoviestinnän markkinat pienenivät seitsemän prosenttia vuonna 2009, rajummin kuin koskaan sodanjälkeisellä ajalla. Erityisesti printtijulkaisujen ja tallenteiden osuus markkinoista laski. Verkkomedia kuitenkin kasvoi jopa 4 prosenttia.
Miten verkkomedia muuttuu rahaksi? Tutkimusten mukaan sosiaalinen media synnyttää uusia liiketoiminnan muotoja. Verkon ansaintatapoja ovat esimerkiksi virtuaalihyödykkeet virtuaalimaailmoissa, kuluttajien osallistuminen tuotekehitykseen (crowdsourcing), automatisoidut mainosjärjestelmät, käyttäjätietojen hallinta ja yhteisöjen synnyttäminen.
Verkon liiketoimintaa kasvattaa myös niin sanottu pitkä häntä. Tarjonnan häntä on muuttunut aikaisempaa pidemmäksi, kun jakelu, valmistus ja markkinointi ovat tehostuneet tekniikan avulla. Verkkokaupassa on mahdollista myydä lähes mitä tahansa, kun taas fyysisessä liikkeessä tai varastossa marginaalituotteiden säilyttäminen voi olla jopa tappiollista. Aikaisemmin kannattamattomat markkina-aukot voivat siis muuttua merkittäviksi markkinoiksi digitaalisessa kaupankäynnissä.
Useiden tappiollisten vuosien jälkeen Facebook tuottaa tällä hetkellä selkeästi voittoa mainosten ansiosta. Facebook on yksityisessä omistuksessa, eikä sen tarvitse paljastaa talouslukujaan. Tulojen kuitenkin arvioidaan olevan jopa 800 miljoonaa dollaria. Menestyksen ansiosta Facebook saatetaan listata tulevaisuudessa pörssiin.
Eeva-Mari Karjalainen työskenteli korkeakouluharjoittelijana Tilastokeskuksen viestintätehtävissä kesällä 2010.
Lähteet:
Tapio Häyhtiö: Demokratiaa vai toimintaa? Väitöskirja, Tampereen yliopisto (2010).
Janne Matikainen: Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla. Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Helsingin yliopisto (2009).
Tilastokeskus, Joukkoviestintämarkkinat 2009 -ennakkotiedot
Päivitetty 7.9.2010